Freet harmaalla vyöhykkeellä - myös Kaakkois-Euroopassa 27.4.2005
Kymmenen Kaakkois-Euroopan maan freelance-toimittajat keskustelivat freelancerin käsitteestä, järjestäytymisestä ja edunvalvonnasta alueen rauhaninstituutin järjestämässä ja kustantamassa seminaarissa Ljubljanassa Sloveniassa huhtikuun alussa.
Vinkkejä edunvalvontaan saatiin Iso-Britanniasta, Saksasta, Suomesta ja Italiasta kutsuttujen alustajien kautta.
Kotoisia haasteita liiton free-strategiasta?
Freelancereille on saatava samat oikeudet kuin vakituisessa työsuhteessa oleville journalisteille. Freelancereiden sosiaaliturva on huono. Kirjallisia sopimuksia ja niiden kautta saatavaa turvaa ei ole. Freelancerin tulot jäävät alle kansallisen keskipalkan. Freelancerit ovat hajallaan. Kotoisia ongelmia? Oikea vastaus löytyy seminaarissa paikannetuista keskeisimmistä haasteista Kaakkois-Euroopan freelancereiden edunvalvonnassa.
Kaksipäiväisen seminaarin avasi italialaisen työelämätutkija Roberto Pedersinin alustus freelance-journalisteista Euroopan mediateollisuudessa.
Euroopan Journalistiliiton vuonna 2003 teettämä tutkimus paljasti, että freelance-journalismi on merkittävä ja kasvava osa eurooppalaista journalismia. Joka kolmas journalisti on freelancer, ja tyypillistä on, että freelancerin työn ehdot ovat huonommat kuin samaa työtä tekevän työsuhteisen kollegan. Tutkimus synnytti keskustelun taloudellisesti toimeksiantajasta riippuvaisista (economically dependant workers, edw*s), joiden aseman tunnustamista ja parantamista Euroopan Journalistiliitto (EFJ) on lobannut myös Euroopan komissioon.
Pedersinin ja saksalaisen Gerd Niesin loppuraportti löytyy Kv-journalistiliiton (IFJ) verkkosivuilta IFJ.
Oppia Lontoosta, Berliinistä ja Helsingistä
Iso-Britannian Journalistiliiton free-asiamies John Toner ja Saksan Ver.di -liiton yksinyrittäjien asiamies Günter Haake, kumpikin Euroopan Journalistiliiton freelance-asiantuntijaryhmän FREG:n jäseniä sekä allekirjoittanut kerroimme kokemuksia freelancereiden järjestäytymisestä ja edunvalvontatyöstä kussakin maassa.
Suomen freelance-strategia herätti suurta ihastusta. Monet osallistujat kommentoivat salissa ja myös suoraan henkilökohtaisesti, että Suomi on oikea freelancereiden unelmamaa ja Suomessa freelancereiden asiat ovat niin hyvin. Jouduin toppuuttelemaan ja sanomaan, että Suomen strategiat on laadittu juuri siksi, että edunvalvontatyötä voitaisiin tehostaa ja freelancereiden asemaa työsuhteisiin verrattuna parantaa.
Positiivisena yhteistyökokemuksena kerroin pohjoismaisten freelancereiden toiminnasta, yhteisistä seminaareista ja tapaamisista, joita vuosittain järjestetään. Kaakkois-Euroopan freelancerit kokoontuivat nyt ensimmäistä kertaa, joten maiden välisen yhteistyön herättelyssä on vielä paljon tehtävää.
Ilman Sanomaa ei maailmalla näemmä voi reissata! SanomaWSOY-konserni on jo useiden vuosien ajan laajentunut Itäiseen Eurooppaan. Sanoma Magazinesin lehtiryhmä on markkinajohtaja tietyissä lehtityypeissä Bulgariassa ja Unkarissa. Lisäksi aikakauslehtitoimintaa on Kroatiassa ja Romaniassa, ja toiminta laajenee vuoden 2005 aikana Serbia-Montenegroon. Sanoma-tiedonvaihdon ympärillä tapahtuva yhteistyö olisi jatkossa toivottavaa Suomen ja Kaakkois-Euroopan maiden journalistiliittojen välillä.
Eroja kuin yöllä ja päivällä
Kokonainen päivä seminaariajasta kului eri kansallisten raporttien ja alustusten käsittelyyn. Tilanteet vaihtelevat laidasta laitaan jo freelancereiden olemassaolosta lähtien. Osassa maita freelancereita ei ole lainkaan. Myös edunvalvonta- ja järjestäytymiskysymyksissä eri maat ovat hyvin erilaisella tasolla.
Seminaarin johtopäätöksissä todetaan, että freelancerit on ensin saatava järjestäytymään. Jotta näin tapahtuu pitää luoda verkostoja ja jakaa tietoa. Tämän jälkeen vasta päästään puhumaan kovasta edunvalvontatyöstä: kansallisten ja talokohtaisten sopimusten neuvottelemisesta, mallisopimusten ja hintasuositusten laatimisesta, lakipalveluiden tarjoamisesta, koulutuksen järjestämisestä ja oppaiden tekemisestä. Journalistiliittojen tehtävä on lujittaa freelancereiden ja työsuhteisten keskinäistä solidaarisuutta - samassa veneessä ollaan! Freelance-journalistien on myös järkevää tehdä yhteistyötä yli kansallisten rajojen ja myös muiden freelance-työtä tekevien kanssa. Journalistiopiskelijoiden ja laajan yleisön tietämystä freelance-journalismista pitää nostaa esiin.
Johtopäätökset kuulostavat yhtä tutuilta kuin haasteetkin. Korostin Johnin ja Günterin kanssa, ettei ratkaisuja välttämättä kannata hakea samalta suunnalta kuin maissa, joissa Journalistijärjestöt ovat toimineet kymmeniä vuosia. Olisi hyödyllistä löytää uusia innovaatioita ja sovelluksia, jotka toimivat Kaakkois-Euroopan vaihtelevissa olosuhteissa. Myöskään eurooppalaista yhteistyötä EFJ:n sisällä ei kannata hukata.
Seminaari tarjosi hyvän mahdollisuuden luoda kontakteja ja käynnistää yhteistä toimintaa. Yhteinen postituslista päätettiin perustaa. Lisäksi seminaarin johtopäätökset ja materiaali on tarkoitus koota yhteiselle verkkosivulle.
Petri Savolainen
työehtoasiamies
SJL
Kuva: Kresimir Zubcic
