Palkkiokakkuun ei kariuduttu Pilottiristeilyllä 3.2.2005
Elääkseen vapaiden journalistien on arvaten ansaittava vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa. Sivutuloineen se tarkoittaa 100 miljoonaa euroa. Missä tuo herkku on, kyseltiin SJL:n pilottiristeilyllä.
Lehtipuolen freelancereita on suloisessa Suomessamme tuhatkunta. Yhdistykseksi halajavaan freelancer-osastoon järjestäytyneitä heistä on noin 900.
Elääkseen vapaiden journalistien on arvaten ansaittava vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tullakseen säällisesti toimeen eläke- ja sosiaaliturvamaksuineen, vuosilomineen ja kaikkinaisine taviksille lankeavine menoineen freelancereiden palkkiokakun pitäisi yltää mieluummin yhdeksännumeroiseen tilisummaan saavuttaakseen vakituisissa työsuhteissa olevien kollegoidensa tulotason.
Missä on tuo 100 miljoonan euron herkku? Sen perään on pala palalta haikailtu viitisen vuotta SJL:n Pilottitaloprojektissa.
Viimeksi freelancereiden palkkiokakusta saatiin muruja pilottitalotapaamisessa SJL:n toimistossa ja risteilyllä Tallinkin m/s Romantikalla 21.-22.1.2005.
Projektia eteenpäin luotsattaessa palkkiokyselyillä myyjille ja ostaville toimittajille on vahvistunut käsitys, että parhaiten maksavat yleensä pääkaupungin aikakausjulkaisut ja mitä kauemmaksi kehäkolmosesta purjehditaan, sitä karikkoisemmiksi käyvät vapaat vedet.
Suomessa on ostajan markkinat myös Helsingissä. Maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien ulkoisten ostojen budjetti saattaa nostaa veden kielelle, mutta ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Budjettia rokottavat myös kalliit asiantuntijat, poliitikot, tiedemiehet ym. ennen noin 450:ä sopimuksen allekirjoittanutta freetä. Käytännössä HS:n maksamat palkkiot ovat 80-1.000 euroa.
Ilta-Sanomilla on noin 290 toimitussopimuksen allekirjoittanutta freelanceria ja palkkiohaarukka heille heittelehtii 70:stä 700:ään euroon.
Maan suurimman ruotsinkielisen lehden HBL:n free-budjetti on alle miljoonan ja siitäkin isoimmat siivut leikataan eri alojen asiantuntijoille.
Pilottitaloprojekti on toimintansa aikana laajentunut. Viime vaiheessa siinä ovat olleet mukana Aamulehti, A-lehdet, Huvudstadsbladet, Kaleva, Sanomat, Sanoma Magazines, Talentum, TS-yhtymä ja Yhtyneet.
Talokohtaisissa ryhmissä m/s Romantikalla pohdittiin kunkin talon suurimpia freelance-ongelmia: free-budjetit, tekijänoikeudet, tiedonkulku freelancereille, esimiesten suhtautuminen freelancereihin ja freet osa työyhteisöä vai välttämätön paha sekä mahdollisesti muuta.
Päätöspalaverissa esitettiin pilottitaloprojektin lopettamista, mutta tärkeän edunvalvontatehtävän jatkamista jossakin muodossa pidettiin tuiki tarpeellisena. Palkkiokyselyitä tullaan ilman muuta jatkamaan. Samoin pyritään saamaan selville todelliset free-budjetit, summat millä ostetaan tuotteet journalisteilta.
Matti Mänttäri
