Jos et allekirjoita, työt loppuvat 19.1.2012
Sanoma Magazines Finlandin joulun alla lähettämä uusi freelancer-sopimus veti Pressiklubin täyteen maanantaina 16.1. Helsingissä.
Viitisenkymmentä freetoimittajaa ja -kuvaajaa tuli kuuntelemaan, kun SMF:n kustantaja Riitta Pollari ja Sanoma Median päälakimies Antti Ikonen kertoivat sopimuksen sisällöstä ja taustoista. Yli kaksi tuntia kestäneen tilaisuuden tunnelma oli hetkittäin erittäin latautunut.
Pollarin mukaan media-alalla käydään pudotuspeliä ja aikakauslehtiä tullaan tekemään entistä vähemmän. SMF:n strategia on sekä tehdä entistä parempia lehtiä että pitää vankka ammattikunta. Monimediaalisuus aiheuttaa vaikeuksia eikä SMF:llä ole omaa kuva-arkistoa.
Ikosen mukaan suurin osa uudessa sopimuksessa esitetyistä asioista on ollut jo aiemmissa sopimuksissa. Uutta on tekijänoikeuden laajuus. Aineiston käytöstä freen on informoitava lehteä. ”Lehden toimituksen on tiedettävä, jos haastateltava ei halua kuin tiettyyn lehteen”, Ikonen totesi. Free kantaa vastuun aineistosta siinä muodossa kuin on sen lehdelle toimittanut. ”Muutoksista johtuva vastuu jää lehdelle.”
Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen kuvasi media-alan olevan kurjistumiskierroksella. Firmat ovat voitokkaita mutta silti tuotantoa tehostetaan. Freeväeltä vaaditaan palkkionalennuksia samalla, kun työmahdollisuudet vähenevät muun muassa juttuvaihtojen myötä.
Savolainen kertoi, että edellisen kerran SFJ oli neuvotellut freeasioista SMF:n kanssa neljä vuotta sitten. Silloin oli sovittu, että neuvottelupöytään palataan yhdessä. ”Nyt on menty pylly edellä puuhun.”
Koska tekijänoikeuden laajuus vaikuttaa korvaukseen, Savolainen kehotti pohtimaan, onko kaikkien oikeuksien vaatiminen tarpeen. ”Tarvitaan yksityiskohtainen ohjeistus siitä, miten kuvattavan ja haastateltavan aineistoa käytetään”, hän vaati.
Sopimukseen luvassa täydennyksiä
Valokuvaajat toivoivat ehtoihin kohtuutta. ”Alihankkijat ovat tärkeässä roolissa hankintaketjussa”, sanoi valokuvaaja Rami Lappalainen. ”En ole ikinä nähnyt samanlaista sopimusta”, sanoi valokuvaaja Lauri Eriksson, ”nyt halutaan rakentaa aineistopankki.” Pollarin mukaan SMF:n tarkoitus ei ole luoda kuvatoimistoa vaan kokonaisuuksia, joita on helppo käyttää.
Moni oli huolissaan siitä, miten toimittaja ja kuvaaja saa synnytettyä luottamuksen haastateltavaan ja kuvattavaan, jos tekijä luovuttaa kaikki oikeudet lehtitalolle uuden sopimuksen mukaisesti. Luottamus menee, jos ensin on otettava esiin kolmesivuinen teksti, jossa kerrotaan, missä kaikkialla juttu tai kuva voi ilmestyä.
SMF:n freeyhdyshenkilö Tiina Komi piti sopimusta osoituksena valtavasta ahneudesta. Hän halusi tietää, millä kertoimella hän voi nostaa palkkioitaan tulevaisuudessa, jos myy kaikki oikeudet. ”Te haluatte parantaa journalismin laatua. Miten tämä onnistuu, jos ostatte juttuja niin kritiikittömiltä journalisteilta, jotka allekirjoittavat tällaisen sopimuksen?”
SMF:lle sopimus on tärkeä. ”Ne jotka allekirjoittavat, tekevät meille töitä. Joka ei allekirjoita, ei tee”, Pollari totesi.
Räätälöityjä neuvotteluja SMF ei aio käydä yksittäisten freetekijöiden kanssa. Kun kustantajalta kysyttiin, kuinka kauan SMF aikoo selvitä, jos Pressiklubiin kerääntynyt porukka ei allekirjoita sopimusta, Pollari vastasi: ”Me kyllä selvitään.”
Petri Savolaisen mukaan SMF:n sopimus ei tuo tekijälle paljon. Hän tivasi, missä aikataulussa SMF aikoo toimittaa täydennyksiä sopimukseen sekä laatia kuvattavan ja haastateltavan ohjeistuksen. ”Tällä viikolla tehdään”, Pollari vastasi. SMF aikoo lähestyä kaikkia sopimuksen saaneita toisella kirjeellä, myös niitä, jotka ovat jo allekirjoittaneet jouluna lähetetyn sopimuksen. ”Sitten käytämme niitä, jotka allekirjoittavat”, Pollari sanoi.
Kun täydeltä salilta oli aiemmin kysytty, kuinka monella on jo SMF:n sopimus, yksikään käsi ei noussut.
Helen Moster
