Freen kannattaa aktiivisesti tarjota juttujaan 30.11.2004
Pressiklubilla käytiin lokakuun alussa läpi asioita, joita freen kannattaa huomioida tarjotessaan juttujaan eri lehtiin. Paikalla oli Koti ja Keittiö -lehden, Pirkan, Kunta ja Me -lehden sekä Helsingin Sanomien edustajat.
Suurimmaksi keskustelunaiheeksi nousivat matkajutut. Kehä kolmosen ulkopuolelta tulevana ja ensimmäistä kertaa Pressin tilaisuuksissa olevana kuuntelin keskustelua ihmeissäni. En ymmärtänyt, että matkajutut voisivat olla niin isossa osassa. Ostavien lehtien mukaan toimittajat ovat aktiivisia tarjoamaan matkajuttuja, jotta saisivat matkakulujaan katettua.
Koti ja Keittiö ostaa matka- ja kotijuttuja, mutta kuviin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Huonoilla kuvilla ei pääse lehteen. Jutut myydään nimenomaan kuvilla.
Lehti maksaa tekijälle myös ennakkotutkimuksesta, joten free ei jää nuolemaan näppejään, vaikka juttua ei koskaan julkaistaisi. Koti ja Keittiö myös evästää jutut tarkoin etukäteen aikataulun, sisällön ja palkkion suhteen. Tilaajan kannalta briiffaus on tärkeätä, jotta hän tietää, mitä tulossa on.
Freelancereilla on kokemuksia sisustuslehtien ikärasismista. Vanhojen ihmisten koteja ei haluta lehtiin. Ja nuorista kirjoittajista on pula. Toisaalta kerrottiin kokemuksen olevan valttia.
Ota luuri käteen
Sähköpostilla ei lehtiä kuulemma juurikaan kannata lähestyä, sillä ostaville ihmisille tulee niin paljon viestejä, että freen yhteydenotto hukkuu massaan. Sen sijaan juttunäytteitä voi sähköpostilla lähettää. Yhteydenotto puhelimitse on parempi konsti yrittää ostajia kiinni. Henkilökohtainen käyntikin on hyvä. Siispä matkaan täältä Etelä-Pohjanmaalta. Ainakin Pirkassa vastaus juttutarjoukseen saattaa viipyä kolmekin viikkoa.
Ongelmana isoissa lehdissä on, ettei free välttämättä löydä oikeata henkilöä, jolle juttuaan kauppaisi. Helsingin Sanomissa on eri sivustoilla yhteyshenkilöt mainittu. Pienissä lehdissä, kuten esim. järjestölehdissä, sen sijaan voi ottaa yhteyttä kehen tahansa.
Kun sitten saa juttunsa myytyä, ei ole silti varmaa, että se julkaistaan. Mikä on kohtuullinen aika, jolloin voi kysellä juttunsa perään? Hesarissa se on viikko. Koti ja Keittiö -lehdestä voi juttunsa perään soitella pari - kolme viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä.
Juttua ei kannata lähettää kuin yhdelle henkilölle. Ei myöskään kannata soittaa listan kolmannelle henkilölle. Tämä ei todennäköisesti tiedä asiasta mitään.
Koti ja Keittiö -lehdessä voi käydä ennen jutun lehteen menoa käydä katsomassa, miten se on taitettu. Muut eivät toivo tiuhaa yhteydenpitoa, paitsi jos tulee isoja muutoksia.
Avokaupasta alustajilla ei ollut juurikaan kokemusta. Avokaupalla tarkoitetaan sitä, että ei tehdä toimittajan kanssa sopimusta jutun ostamisesta vaan pyydetään juttu ensin ja päätetään sitten vasta.
Päivi Lahti-Kuusisto
freetoimittaja Teuvalta