Freelancereille oma yhdistys? 24.2.2004

Freelancer-osaston hallitus ryhtyi viime syksynä selvittämään mahdollisuutta järjestäytyä omaksi yhdistyksekseen Suomen Journalistiliiton sisällä, kun tällä hetkellä olemme osasto Journalistiliitossa.

Tänä keväänä osasto toteuttaa kyselyn, josta selviää, kuinka moni freelancer haluaa liittyä omaan valtakunnalliseen freeyhdistykseen.

Alkuvaiheessa yhdistykseen kuuluisivat vain lehdistön freelancerit. Yhdistys tekisi luonnollisesti yhteistyötä radio- ja tv-freelancereiden FAO:n kanssa.
Uudistuksen lähtökohtana on hakea freetoiminnalle parasta mahdollista toimintatapaa ennen kaikkea edunvalvonnan, vaikuttamisen, näkökulmasta.
Tällä hetkellä edunvalvontamme on hajaantunut freelancer-osastoon, suuriin jäsenyhdistyksiin sekä paikallisiin yhdistyksiin.
Nykyinen järjestörakenne on merkinnyt ennen kaikkea sitä, että freelancereiden pääsy nimenomaan liittokokoukseen ja -valtuustoon on ollut lähinnä sattumanvaraista. Oma yhdistys takaisi freelancereille myös edustuksen liittohallitukseen.
Uudistus toisi meille siis monia etuja: saisimme oman yhdistyksen painoarvoa vastaavat edustukset liiton päättäviin elimiin sekä mahdollisuuden luoda oma alueorganisaatio.
Liiton päättävissä elimissä freelancerit voivat vaikuttaa siihen, millaista freepolitiikkaa Journalistiliitto ajaa mediakentässä.
Perustettavat alueosastot voisivat noudattaa pitkälti SJL:n yhdistysten rajoja, jolloin alueellinen yhteistyö jatkuisi mahdollisimman luontevasti.
Alueosastot saisivat yhdistykseltä rahaa toimintaansa, jonka turvin esimerkiksi Tampereen seudulla toimivat freelancerit voisivat järjestää yhteistä toimintaa Pirkanmaan journalistiyhdistyksen kanssa.
Ylipäätään feelancereiden asema tasa-arvoiseen yhteistyökumppanina liiton sisällä vahvistuisi olennaisesti.
Uuden free-yhdistyksen talous perustuisi jäsenmaksupalautuksiin, alueosastojen saamaan tukeen sekä omiin tulonlähteisiin. Yhdistyksen taloudellinen asema olisi vahvempi kuin nykymuotoisen Freelancer-osaston.
On selvää, että uuden yhdistyksen perustaminen merkitsee isoa muutosta varsinkin niille jäsenillemme, jotka ovat toimineet aktiivisesti jäsenyhdistyksissään, kuten SAL:issa tai HSY:ssä. Mikäli feelancerit saavat oman yhdistyksen, tämä ei olisi enää mahdollista.
Uskomme kuitenkin, että oma yhdistyksen perustaminen olisi viisasta nimenomaan tulevaisuuden kannalta.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että muissa pohjoismaissa freelancerit ovat järjestäytyneet omaksi yhdistyksekseen liittojensa sisällä. Tästä saadut kokemukset ovat olleet etupäässä positiivisia.

Osasto vai yhdistys?

Uusi vuosi, uudet kujeet. Vai onko ajatus omasta yhdistyksestä paljon enemmän kuin kuje? Onko se itse asiassa mahdollisuus tehostaa merkittävästi edunvalvontaamme?

Selvyyden vuoksi: osastomme on jo rekisteröity yhdistys, mutta se ei ole yhdistys liittomme organisaatiorakenteessa. Siinä yhdistyksiä ovat esimerkiksi SAL, HSY, Pirkanmaan journalistit jne. Niiden alapuolella ovat paikalliset toimitusosastot. Niihin rinnasteinen on oma Freelancer-osastomme, vaikkakin se valtakunnallisena poikkeaa luonteeltaan vaikkapa Aamulehden toimitusosastosta.

Mitäpä, jos hyppäisimme liiton organisaatiossa askeleen ylemmäksi muuttamalla itsemme yhdistykseksi? Se ei vaatisi muuta kuin liittovaltuuston hyväksynnän ja vähäisiä muutoksia omissa säännöissämme. Toimintamme sinänsä ei suuresti muuttuisi, olemmehan sen suhteen jo vuosikausia muistuttaneet enemmän yhdistyksiä kuin toimitusosastoa.

Näkyvimpänä etuna olisi se, että yhdistyksenä olisimme ”herra omassa talossamme”. Se merkitsee sitä, että vastedes voisimme itse päättää ehdokkaistamme liiton eri elimiin. Nythän joudumme tekemään eri yhdistyksissä kovasti töitä saadaksemme työsuhteisia toimittajia tukemaan freelancer-ehdokkaita, kun oma voimamme on riittänyt siihen vain SAL:issa –eikä sielläkään enää entiseen malliin.

Tietenkään edustajiemme luku liiton eri elimissä ei automaattisesti takaa parempaa edunvalvontaa. Alussa edustuksemme saattaisi sitä paitsi jopa vähentyä nykyisestä. Mutta jos saisimme edustajamme liittohallitukseen tai liiton puheenjohtajistoon, olomme olisi levollisempi. Nyt meillä ei ole mitään takeita siitä, että freelancer tulisi ensi kerralla valituksi jompaankumpaan. Käytäntö on osoittanut, että suora vaikuttaminen hallituksessa on ollut meille tärkeää. Kukaan muu kuin freelancer itse ei yleensä tule katsoneeksi asioita meidän näkökulmastamme.

Hankala asia yhdistykseksi muuttumisessa on se, että ketään ei voi pakottaa siirtymään vanhasta yhdistyksestään uuteen free-yhdistykseen. Siten sen toiminta saattaa alkuvaiheessa kärsiä notkahtaneesta jäsenmäärästä. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että vanhat jäsenet sankoin joukoin liittyisivät uuteen yhdistykseen, koska painoarvomme liitossa ja myös toiminta-avustuksemme määräytyy päälukumme mukaan.

Kun toisaalta kaikki lehdistön free-toiminta keskittyisi ko. uuteen yhdistykseen ja sen alaisuuteen perustettaviin alueosastoihin (jotka saisivat paikalliseen toimintaan yhdistykseltämme jopa hiukan rahaa), niin kannattaisiko jäädä sen ulkopuolelle? Yhteistoimintaa (esim. koulutuksessa) kun joka tapauksessa viriteltäisiin alueellisesti uuden yhdistyksemme ja vanhojen yhdistysten välille. Siitä on jo käyty alustavaa keskustelua SAL:in ja HSY:n kanssa, joilla kummallakaan ei ole mitään uuden free-yhdistyksen perustamista vastaan.

Osaston hallitus ei kuitenkaan halua ja voi tehdä mitään ilman jäsenistön tukea. Siksi kevään aikana kartoitetaan, millaista kannatusta yhdistyshankkeella on. Vasta sen jälkeen on päätösten aika. Jos tukea on kylliksi, niin ratkaiseva käsittely lienee edessä seuraavassa vuosikokouksessamme helmikuussa 2005.

Lauri Karvonen
puheenjohtaja

Miten free nyt vaikuttaa liitossa

Freelancer-osaston hallitus ryhtyi viime syksynä selvittämään mahdollisuutta muuttaa osastomme Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistykseksi.

Suomen Journalistiliiton ylintä päätösvaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Viimeksi se oli koolla vuonna 2002 Turussa ja seuraavan kerran vuonna 2006 Tampereella. Liittokokoukseen saavat edustajansa liiton jäsenyhdistykset, joita on tällä hetkellä 18. Niistä kaksi suurinta (RTTL ja SAL) ovat valtakunnallisia.
Muut toimivat alueellisella pohjalla.

Liittokokous valitsee noin 80-jäsenisen valtuuston, joka on liittokokouskauden aikana liiton ylin päättävä elin. Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja päättää mm. liiton talousarviosta. Valtuusto myös hyväksyy liiton työehtosopimukset.

Freelancerit edustavat tällä hetkellä liittokokouksessa ja liittovaltuustossa jäsenyhdistyksiään. Freelancer-osastolla ei ole päätäntävaltaa valtuutettuja tai liittokokousedustajia valittaessa, vaan päätökset tekevät jäsenyhdistykset. Valtuustossa on tällä hetkellä kahdeksan lehdistön freelanceria:
Terhi Friman (SAL), Kristiina Gerkman-Kemppainen (SAL), Heikki Jokinen (HSY), Kari Kauppinen (MSY), Jaana Matikainen (MSY), Markku Niiniluoto (SAL), Ilkka Pietarinen (KSJ), sekä Ina Ruokolainen (ESSY).

Asiat valtuustolle esittelee liittohallitus, jonka puheenjohtaja (vuodesta 1992 Pekka Laine) työskentelee liiton toimistossa. Liittohallituksessa on kaksi varapuheenjohtajaa ja kymmenen varsinaista jäsentä. Liittohallituksessa istuu tällä hetkellä yksi freelancer, Matti Ronkainen Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksestä. Freelancereilla ei ole mitään mandaattia liittohallituksessa, joten automaattisesti paikka ei avaudu.

Yhdistykset koostuvat toimitusosastoista, jotka ovat yleensä työpaikkakohtaisia. Siten esim. Ilta-Sanomien toimitusosastoon kuuluvat toimittajat kuuluvat automaattisesti Helsingin Sanomalehtimiesyhdistykseen, Turun Sanomien toimitusosaston jäsenet Turun Sanomalehtimiesyhdistykseen jne. Kaikkiaan liitossa on noin 130 toimitusosastoa, joiden koko vaihtelee muutaman hengen paikallislehtiosastosta yli 450 jäsenen Sanomain toimitusosastoon. Kaikkiaan osastoja on noin 130. Luonteensa takia sekä lehdistön Freelancer-osasto että sähköisen median FAO ovat valtakunnallisia. Meidän oma osastomme on liiton suurin jäsenosasto, sillä vuoden 2003 lopussa Freelancer-osastolla oli jäseniä 893. Jos osasto muutettaisiin liiton jäsenyhdistykseksi, se olisi liiton neljänneksi suurin jäsenyhdistys.

Osaston hallitus toivoo, että yhdistyshankkeesta käytäisiin perusteellinen jäsenkeskustelu vapaassa sanassa.

Mitä mieltä sinä olet?