Suomen freelance-journalistit ry

Usein kysyttyjä kysymyksiä

(Tämä osio on vielä työn alla)

Missä saa kuvata?

Julkisella paikalla saa aina kuvata

Kuvaaminen julkisilla paikoilla on sallittua. Julkinen paikka on sellainen, johon kaikilla on vapaa pääsy. Myös yksittäisten ihmisten kuvaaminen on sallittua.

Kuvaaminen on siis sallittua esimerkiksi juna­ ja linja­-autoasemalla sekä lentoasemien yleisölle avoimilla alueilla, kadulla, puistoissa, kauppakeskusten yleisillä alueilla, kirjastoissa ja vastaavissa yleisölle avoimissa julkisen palvelun laitoksissa.

Kuvaaminen julkisilla paikoilla, myös yksittäisten ihmisten kuvaaminen, on sallittua. Yksityiset henkilöt eivät voi sitä kieltää, eivätkä viranomaiset ilman erityisiä perusteita. Myös onnettomuuspaikan kuvaaminen on sallittua.

Saat aina kuvata häiriötä aiheuttamatta:

Juna-asemat, linja-autoasemat, lento- asemien yleisölle avoimet alueet, kadut ja puistot, kauppakeskusten yleiset alueet, kirjastot ja muut vastaavat yleisölle avoimet julkisen palvelun laitokset, sairaaloiden aulat ja virastojen yleisölle avoimet alueet.

Yleisölle avoimissa yksityisissä liiketiloissa kuvaaminen on sallittua, eikä omistaja voi sitä kieltää. Omistajalla on kuitenkin mahdollista valikoida asiakkaansa ja estää kuvaajaa pääsemästä tilaan. Mikäli kuvaaja on sisällä esimerkiksi kaupassa, omistajalla tai haltijalla on mahdollisuus vaatia kuvaajaa poistumaan.

Kuvaamista ei voida kieltää, mutta joissakin tilanteissa sisäänpääsy voidaan evätä tai kuvaava henkilö poistaa:

Kaupat, baarit ja ravintolat.

Voimakeinoin kuvaajan saa kuitenkin poistaa vain poliisi tai vartija. Sen enempää tilan omistajalla kuin vartijalla ei ole oikeutta kieltää itse kuvaamista tai vaatia kuvia poistettavaksi tai filmiä itselleen.

”Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan.” (Laki yksityisistä turvapalveluista 28.1 §)

”Vartioimisliike ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa, joka sisältää sitoumuksen ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Vartioimisliike saa kuitenkin ottaa vastaan toimeksiannon järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) tarkoitettujen järjestyksenvalvojan tehtävien suorittamisesta.” (Laki yksityisistä turvapalveluista 9 §)

Tällä perustellaan sitä, että vartijalla ei ole poistamisoikeutta esimerkiksi puistossa tai kauppakeskuksen yleisillä alueilla, vaikka nämäkin voivat olla vartioimisalueita.

Järjestyksenvalvoja ei voi poistaa esimerkiksi juna-asemalta tai kauppakeskuksesta, ellei kuvaaja aiheuta järjestyshäiriötä tai vaaranna yleistä turvallisuutta. Siis pelkän kuvaamisen perusteella järjestyksenvalvojalla ei ole oikeutta poistaa henkilöä paikalta. Toisaalta, jos kuvaaja ei noudata vartijan kehotusta poistua paikalta, tämä voidaan tulkita järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseksi, jolloin kuvaaja voidaan poistaa vastustamisen perusteella.

Journalistiliiton ohje on, että jos vartija vaatii kuvaajaa poistumaan, paikalle on syytä kutsua poliisi, jolla on oikeus tehdä tulkinta siitä, onko kuvaaminen sallittua.

Ihmisten kuvaaminen vaatii luvan näissä paikoissa:

Kotirauhan suojaamat paikat, aidattu piha-alue, käymälät, pukeutumistilat, yleisöltä suljetut yleiset tilat, kuten virastojen ja laitosten yleisöltä suljetut osat, suljetut yksityistilaisuudet.

Mikäli oikeudettomasti kuvaa ihmisiä edellä mainituissa paikoissa, voi syyllistyä salakatseluun. (Rikoslaki 24 luku 6 §)

Kuvaaminen tai kuvausvälineiden tuominen voidaan kieltää sisäänpääsyn ehtona:

Maksulliset yleisötapahtumat, laivat, museot, näyttelyt, urheilutapahtumat, uimahallit ja liikuntahallit.

EmailFacebookGoogle+Twitter