 |
Palkkiot 2005
Kuinka lehdistön freelancer hinnoittelee työnsä?
Freelancerin ja asiakkaan välillä vallitsee liikesuhde. Ammattimaisesti toimivat freelancerit ja freelancer-työn ostajat tuntevat hyvin alan pelisäännöt ja noudattavat niitä molempien osapuolten eduksi. Sen sijaan uudet freelancerit ja toimeksiantajat ovat usein epätietoisia hinnoittelun perusteista. Sen vuoksi Journalistiliiton Freelancer-osasto on koonnut hinnoitteluun vaikuttavia tietoja, jotta ne auttaisivat niin
freelancer-työn myyjiä kuin ostajiakin noudattamaan perusteltuja ja
reiluja hinnoitteluperiaatteita.
Lehdistössä freelance-pohjalta tapahtuvan journalistisen työn kauppatapa on kirjattu Suomen Journalistiliiton ja Viestintätyönantajien väliseen toimitus- ja myyntiehtosopimukseen. Yleisradiossa ja MTV3:ssa freelancereiden palkkioista on sovittu työehtosopimustasoisella Yhtyneet-sopimuksella. Sähköisen median yrittäjät voivat hinnoitella työnsä joko lehdistön tuntilaskutuksen mukaan tai laskuttaa Yhtyneet-sopimuksen mukaiset palkkiot kaksinkertaisina.
Näihin sopimuksiin voi tutustua freelancer-osastojen kotisivuilla osoitteessa www.freet.fi.
Kun tilataan niin sovitaan
Monien yhteistyö on kestänyt vuosia ja työstä sopiminenkin sujuu usein muutamalla lauseella. Luonnollisesti kirjallinen sopimus käy yhtä hyvin. Pääasia tietysti on, että kumpikin osapuoli tietää, mistä on sovittu. Erimielisyyksien välttämiseksi Journalistiliitto suosittelee, että toimeksiannoista sovitaan kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla.
Aihe, julkaisu, laajuus, käsittelytapa ja hintataso on hyvä määritellä jo tilausvaiheessa. Jos juttu työprosessin aikana muuttuu olennaisesti esimerkiksi laajuudeltaan tai näkökulmaltaan, muutoksista on hyvä keskustella toimeksiantajan kanssa etukäteen.
Lisäksi on tärkeä sopia siitä, onko kyseessä kertajulkaisuoikeus vai laajempi käyttöoikeus. Jos toimeksiantosopimuksessa tai viimeistään laskussa ei ole mainintaa kertajulkaisuoikeudesta, Viestintätyönantajien ja Suomen Journalistiliiton sopimuksen mukaan laajempien oikeuksien luovutus tulee oletusarvoksi.
Julkaisuoikeuksien laajuus vaikuttaa työn hintaan,
kuitenkin niin, että laajempien oikeuksien luovutus nostaa hintaa, eikä niin, että kertajulkaisuoikeus laskisi sitä.
Pysyvästä avustajasuhteesta ja isoista toimeksiannoista on hyvä tehdä
aina kirjallinen sopimus. Työhön liittyvistä esteistä ja viivytyksistä freelancer toivoo saavansa tiedon mahdollisimman pian ja pyrkii samaan myös itse.
Viestintätyönantajien ja Suomen Journalistiliiton yhdessä laatimat
mallisopimuslomakkeet sekä yksittäisiä että toistuvia toimeksiantoja
varten löytyvät Freelancer-osaston kotisivuilta.
Reilu peli
Freelancer ei ole työsuhteessa asiakkaaseensa, siksi työskentelyä muille ei voida rajoittaa. On kuitenkin mahdollista sopia siitä, että tietyn erityisalan hallitseva freelancer ei siltä osin työskentele muille toimeksiantajille. Silloin toimeksiantajan tulee taata hänelle tarpeeksi toimeksiantoja, jotta rajoitus ei vähennä freelancerin työmahdollisuuksia.
Jos toimeksiantaja joutuu muokkaamaan sovittua työtä merkittävästi,
hänen tulee neuvotella siitä freelancerin kanssa, ja varata tälle myös mahdollisuus nähdä muokattu aineisto ennen julkaisemista.
Palkkio ei ole palkkaa
Freelancer-osasto on koonnut hinnoitteluun vaikuttavia tietoja, jotta
toimeksiantaja tietäisi, mistä laskun loppusumma koostuu. Osaston tekemien sivukulu- ja palkkiokyselyjen yhteenvedot löytyvät kotisivuiltamme. Voi yllättää, kuinka vähäinen osuus suureltakin tuntuvan laskun loppusummasta jää palkaksi työstä. Freelancer on yrittäjä. Osalla on yritys, osa toimii ammatinharjoittajana ennakonperintärekisterissä. He maksavat veronsa itse.
Freelance-verokortilla toimivien ennakonpidätyksen suorittaa
toimeksiantaja. Muita työnantajavelvoitteita toimeksiantajalla ei ole. Free-verokorttilainenkin on ei-työsuhteisena YEL-vakuutusvelvollinen.
Kirjoittavan freelancerin kohdalla on yleensä kyse
tekijänoikeuksien myymisestä, mitä arvonlisäverotus ei koske.
Verokortti-freelancerkin voi ja mielellään hänen pitäisi lähettää
lasku. Valokuvaajien ja graafikoiden työ kuuluu arvonlisäverotuksen piiriin.
Yrittäjänä freelancer huolehtii sosiaali- ja eläketurvastaan itse. Hän maksaa myös työhön liittyvät kulut: työtilat, välineet, vakuutukset ja muut kustannukset. On huomattava, että myös näitten hankkimiseen käytetty aika tulee sisällyttää työaikaan. Freelancer on oma sihteerinsä, ja joutuu muutenkin hoitamaan myös kaikki ne asiat, jotka toimituksissa tekee joku muu kuin toimittaja/kuvaaja.
Loman, koulutuksen ja sairauden aiheuttamat kustannukset on myös kyettävä sisällyttämään laskutukseen. Palkkio ei ole palkkaa. Freelancerin laskuttamasta summasta noin puolet menee
työn sivukuluihin ja jäljelle jäävä puolikas on vasta verotettavaa
tuloa.
Kun lähtökohtana työn tekemisessä on sama palkka samasta työstä, tulee freelancerin siis laskuttaa "tuplat" saadakseen työsuhteisen
journalistin palkkaan vertailukelpoisen korvauksen työstään. Työn hinta on sama jakelukanavasta riippumatta. Näin esimerkiksi juttu verkkolehdessä maksaa saman verran kuin painetussa lehdessä.
Näin muodostuu työn hinta
Lehdistön työsuhteisten toimittajien kokonaispalkka on Journalistiliiton viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen (4/04) mukaan 3.014 euroa kuukaudessa mukaan lukien erilaiset lisät.
Tällaisen palkan maksaminen sivukuluineen merkitsee työnantajalle
keskimäärin 63.300 euron menoerää vuodessa. Freelancerin on siis
laskutettava sama määrä euroja vuodessa päästäkseen alan keskimääräiseen ansiotasoon. Luvussa ei ole vielä huomioitu työn jatkuvuuteen liittyviä riskejä.
Yltääkseen edellä mainittuun summaan täyttä työpäivää (1640
työtuntia/vuosi) tekevän freelancerin on laskutettava tunnista 39 euroa.
Freelancerin on laskutettava myös työhön liittyvästä oheistoiminnasta
alkaen ideoinnista aina jälkivarmistukseen asti. Lyhyissä
toimeksiannoissa näitten toimintojen osuus työmäärästä on suurempi per kirjoitettu merkki kuin pitkissä toimeksiannoissa.
Freelancer-osasto on arvioinutkin, että noin viidennes työajasta kuluu tehtäviin, joiden hoito on jyvitettävä tuntihinnan muodossa eri
toimeksiantojen kesken. Kokeneenkin freelancerin on hyödyllistä vaikka vain yhden viikon vuodessa pitää kirjaa kaikista tosiasiallisista tehtävistään, jotta saisi kuvan siitä, miten paljon aikaa todella menee jutun kirjoittamiseen, kun kaikki oheistoiminnot lasketaan mukaan. Tämän hahmottaminen on käytännössä vaikeaa, kun tavallisesti tekeillä on monta juttua yhtä aikaa.
Sopimuksen mukaan freelancer erittelee laskussa palkkion ja tehtävästä aiheutuneet kulut tai laskuttaa kokonaispalkkion, johon kulut sisältyvät. Tavanomaiset kulut ylittävistä menoeristä sovitaan erikseen. Etenkin laajoissa toimeksiannoissa voidaan sopia erikseen myös tehtäväkohtaisesta työ- ja kulupäiväkirjasta.
Jotta freelancer voi hoitaa omat velvoitteensa, hän ei viivyttele laskuttamisessa, eikä toimeksiantaja työn hyväksymisessä ja laskun maksamisessa tai eteenpäin laittamisessa. Laskutusperuste syntyy heti, kun työ on toimitettu tilaajalle ja tämä on sen hyväksynyt. Kohtuullinen maksuaika on kaksi viikkoa. Freelancerin ei pidä joutua odottamaan rahojaan siihen asti, kun juttu on julkaistu; eiväthän muutkaan tavarantoimittajat/palveluntarjoajat anna toimeksiantajalle kenties kuukausien korotonta maksuaikaa.
Toimittajan tuntilaskutus 47 euroa
Koska lehdistön palkankorotustasosta ei ollut luettelon painoon mennessä sovittu, laskelmassa on otettu huomioon TUPO-ratkaisun mukainen, 1.3.2005 palkkoihin tuleva 2,5 prosentin yleiskorotus.
Kun kysymyksessä on kertajulkaisuoikeus ilman arvonlisäveroa, vapaa
toimittaja voi porrastaa eripituisten töidensä hinnat näin:
- tunnin työ: 47
- puoli työpäivää 169
- yksi työpäivä 333
- kaksi työpäivää 652
- kolme työpäivää 946
- neljä työpäivää 1 243
- yksi työviikko 1 519
- neljä työviikkoa 5 915
Mainitut ajat ovat keskiarvoja. Kokemattomalla toimittajalla voi kulua kauemmin saman työn tekemiseen, kokenut selviää nopeammin.
Toimeksiantajan ei pidä joutua maksamaan lisää kokemattoman hitaudesta, vastaavasti kokeneen toimittajan nopeuden tulee koituu hänen omaksi hyödykseen.
Osa lehdistöstä on tottunut maksamaan freelancereiden työstä palkkioita, jotka merkitsevät raskasta alihinnoittelua. Freelancer-osasto tiedottaa ja ohjeistaa journalistisen työn hinnoittelun perusteista ja tasoista.
Erikoisosaamisella ja ilta- ja pyhätöillä on korotettu hinta
Freelancereilla on SJL:n selvitysten mukaan hyvä koulutus, pitkä kokemus alalta, monipuolinen kielitaito ja yksi tai useampia erikoisaloja, jotka otetaan palkkioperusteina huomioon. Esimerkiksi tilattaessa työ freelancerin erikoisalalta palkkiotaso saattaa olla korkeampi kuin yleisluontoisen aiheen toteutuksessa.
Freelancer määrittelee yrittäjänä/ammatinharjoittajana itse työ- ja
vapaa-aikansa. Hän on tarvittaessa valmis myös ilta-, yö- tai
pyhätyöhön. Kiire- ja pyhätöistä ammattilainen laskuttaa korotetun
korvauksen.
Free myy tekijänoikeuksia
Kertajulkaisua laajempien käyttöoikeuksien luovuttaminen nostaa
laskutettavaa summaa. Esimerkiksi painetun lehden jutun julkaisemisesta saman lehden verkkoversiossa freelancerit korottavat hintaa tavallisesti 15-20 prosenttia. Jutun julkaisemisesta uudelleen samassa lehdessä laskutetaan normaali uudelleenkäyttökorvaus, 50% alkuperäisestä ensijulkaisun hinnasta.
Vastaavasti jutun julkaiseminen usealla kielellä nostaa sen
hintaa. Pelkästään painettuun lehteen tarkoitetun jutun julkaiseminen luvatta lehden online-julkaisussa oikeuttaa freelancerin laskuttamaan siitä toistamiseen täyden tai kaksinkertaisen hinnan.
Jos freelancer antaa jutun myös haastateltavan, kuvattavan tai jutun kohteen omille verkkosivuille tai lehteen, siitä voi laskuttaa normaalin uudelleenkäyttökorvauksen, eli 50% jutun hinnasta. Edelleenmyynti ei ole mahdollista, jos free on myynyt yksinoikeuden tai luovuttanut kaikki oikeudet. Linkitys, joka johtaa suoraan alkuperäisille verkkosivuille, on yleensä luvallinen ilman erillistä sopimista ja korvausta.
Normaalisti toimeksiantaja saa ensijulkaisuoikeuden. Samalla on hyvä sopia siitä, milloin juttu julkaistaan. Liiton suositus ensijulkaisun aikarajaksi on kaksi kuukautta. Myös verkossa julkaistavalle jutulle on hyvä sopia viimeinen ilmestymispäivä, minkä jälkeen juttu poistetaan verkkosivuilta.
Jos freelancer luovuttaa ostajalle julkaisemisen yksinoikeuden, se nostaa korvausta. Jutun kaikkien oikeuksien myyminen on perusteltua vain poikkeuksellisissa tapauksissa ja kolminkertaistaa laskutettavan summan.
Valokuvan kaikkien oikeuksien myyminen on vielä harvinaisempaa ja alan normina on hinnan kymmenkertaistuminen.
Kaikissa laskutusvaihtoehdoissa on perustana kuitenkin työhön kuluva
aika. Freelancer osaa tarvittaessa selvittää, kuinka monen työtunnin
mukaan hän on tehtäväkohtaisen laskutuksensa laatinut.
Valokuvaajat
Valokuvaajien hinnoitteluperusteena on joko käytetty aika tai julkaistut kuvat.
Freelancer-kuvaajan työ on kustannusvaikutukseltaan keskimäärin yhtä
suuri kuin työsuhteisen, jos vapaa valokuvaaja laskuttaa ensimmäiseltä tunnilta 64 euroa tai päivän työstä 474 euroa.
Studiokuvaajien, jotka tarvitsevat työssään kalliita lisälaitteita,
vastaavat luvut ovat 89 euroa tunti ja 623 euroa työpäivä.
Osa valokuvaajista käyttää kuvakohtaista laskutusta. Vakituisen
valokuvaajan keskiansioon suhteutettuna vertailuluvut ovat
- ensimmäisestä kuvasta 134
- seuraavista (2.-5. kuva) 113
- kuudennesta tai useammasta 105
- arkistokuvan hinta on keskimäärin 113
- kansilisä 125
- jatkuva käyttöoikeus lehden eri numeroissa 402
Lisäksi laskutetaan materiaalikulut esim. kinofilmi 31 euroa ja rullafilmi 23 euroa (hinnat sisältävät kehityksen, mutta polaroidin käyttö lisätään laskuun), skannaus 14-21 filmiruutu (tiedoston koon mukaan).
Digitaalisen kuvankäsittelyn laajuudesta ja siitä maksettavasta korvauksesta on hyvä sopia etukäteen, jotta vältytään erimielisyyksiltä siitä, kuinka laajasta kuvankäsittelystä toimeksiantaja on valmis maksamaan. Digitaalikameraa käytettäessä freelancer laskuttaa digitaalisesta työprosessista (siirto ja säätö) 35 kuvalta tai tuntihinnan. Vaativasta tai luovuutta kysyvästä kuvankäsittelystä laskutetaan 85 tunti. Rekvisiitat ja niiden hankkimiseen käytetty aika, kuten myös kuvausjärjestelyt ja avustajan palkkio, lisätään laskutettaviin kuluihin.
Graafikot, Art Directorit, taittajat ja kuvittajat
Taittajat ja kuvittajat laskuttavat joko työtunneista tai laajoissa
tehtävissä työpäivistä tai hinnoittelevat työnsä sivukohtaisesti.
Kun vertailukohtana on työsuhteisten asema, ammattimaisesti toimiva
taittaja laskuttaa työstään keskimäärin
63 - 94 tunnissa
461 päivässä tai
vähintään 69 sivulta
Taiton uudelleen taittaminen hinnoitellaan samoin kuin normaalitaitto
eli 69 / sivu.
Art Directorin työtä vastaavia suunnittelutehtäviä tai
ulkoasusuunnitelmia tehtäessä tuntiveloitus on keskimäärin 94 .
Mikäli tehtävään liittyy logojen ja vinjettien tekoa, ne arvioidaan
erikseen:
pienimuotoisen mustavalkovinjetin hinta alkaen 131
vaativan logon luonnostelu ja suunnittelu alkaen 284
Jos suunnitelmaan liittyy useita logoja ja vinjettejä, ne laskutetaan kokonaishintana.
Hintoihin lisätään arvonlisävero (maksimissaan 22 prosenttia).
Kuvitukset on karkeasti jaoteltu periaatteella pienet, keskisuuret ja
vaativat työt. Kuvitukset ovat kertajulkaisuoikeudella, tiettyyn
käyttötarkoitukseen tehtyjä teoksia, joista ei lain mukaan tarvitse maksaa arvonlisäveroa.
Kaikki tekijänoikeudet ovat kuvittajalla, mikäli ei ole erikseen sovittu
muusta.
Originaalit ovat kuvittajan omaisuutta ja ne tulee palauttaa heti käytön jälkeen tekijälle. Alempana esitettävä hinnoittelu on suuntaa-antavaa eikä siis sido tekijää. Näitä lukuja ei kuitenkaan tulisi alittaa hinnoiteltaessa lehtikuvitusta.
- pieni kuvitus tai vinjetti (mustavalko) 131
- sama värillisenä 174
- keskisuuri kuvitus 263
- sama värillisenä 327
- vaativa kuvitus 378 - 568
- sama värillisenä 474 - 662
- vaativa logo 284
- sarjakuvat 568 strippi
Karikatyyrit, henkilökuvat ja pilakuvat kuuluvat sarjaan vaativammat
kuvitustyöt ja niiden hinnoittelu alkaa 284 eurosta.
Mikäli karikatyyri tilaajan pyynnöstä joudutaan tekemään uudelleen,
siitä veloitetaan uuden työn hinta.
Kuvituskokonaisuudet hinnoitellaan seuraavasti:
ensimmäinen piirros 263
seuraavat 2-5 174 / kappale ja
seuraavat 6 - rajaton määrä 131 / kappale.
Toimitusajat ovat normaalisti yhdestä vuorokaudesta kahteen viikkoon.
Jokaisesta työstä tulisi tilaajan kanssa tehdä kirjallinen sopimus,
mikäli kustantajan kanssa ei ole tehty yleissopimusta.
Hyväksytty Freelancer-osaston hallituksen kokouksessa 19.1.2005.
Uusin versio on aina luettavissa Freelancer Onlinessa www.freet.fi.
|
 |