Suomen freelance-journalistit ry

Vapaiden journalistien kohtaamisessa tulee usein puheeksi huono kohtelu. Mitä se huono kohtelu oikein on? Ovatko freelancereiden kokemukset erilaisia kuin työsuhteisilla kollegoilla?

SFJ:n kysyi jäseniltään, millaisia kokemuksia heillä on. Kyselyyn vastasi 62 freelanceria.

Vastauksien mukaan freelancereiden kokema huono kohtelu on usein työnteon muotoon liittyvää. Se liittyy alan surkeisiin palkkioihin, neuvotteluoikeuden puutteeseen, työsuhdeturvan puuttumiseen sekä ostavan ja myyvän toimittajan väliseen valtasuhteeseen.

Eniten mainintoja saivat palkkioiden polkeminen, epäasiallinen käytös ja huonosta viestinnästä ja briiffaamisesta seuraavat ongelmat. Monet ongelmat johtuvat siitä, että viesteihin ei vastata. Jos ostaja ei hoida omia hommiaan ajoissa, palkkiot myöhästyvät ja jutuntekoprosessi venyy ja paisuu freelancerin kohdalla kohtuuttomasti.

”Vaihdetaan toiveita lennosta, pyydetään kohtuuttomia täydennyksiä, esimerkiksi kainalo täysin uudesta näkökulmasta ilman lisämaksua, ei pidetä kiinni sovitusta aikataulusta, ei kehuta, vaikka ostaja pitäisi juttua hyvänä, viestitään epäystävälliseen sävyyn, tarjotaan naurettavan pientä palkkiota. Pyydetään ylitarkkoja täydennyksiä ja täsmennyksiä asioista, joista ei ollut puhetta briiffissä”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista freelancereista,

Työsuhteisten kollegoiden puolella puhutaan työpaikkakiusaamisesta ja siihen puuttumiseen on työpaikalla selkeät säännöt, tai ainakin pitäisi olla. Alihankkijalle tällaista turvaa ei ole olemassa. Ostava toimittaja tai tuottaja käyttää valtaa ja hänen kädessään saattaa olla seuraavan kuukauden leipä.

Vapaa journalisti tekee töitä yksin, toimituksen ulkokehällä, paikassa, jonne ei työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies yllä.  Asiattomaan kohteluun on vaikea puuttua, sillä seuraava keikka on usein siitä kiinni, nieleekö tölväisyt ja asiattomuudet itsekseen. Freelancer ei halua leimautua ”hankalaksi”.

Palkkiot sanellaan ja koko ajan yritetään tinkiä hinnassa

”Huono kohtelu tarkoittaa sitä, että hinta sanellaan – monta kertaa se toki kohdallaan ja omanoloinen onkin, mutta ostajan asenne – MEILLÄ maksetaan tämä – tuntuu ylenkatsomiselta.”

”Sähköposti toimeksiantajalta: ”Kiitos loistavasta jutusta jälleen, siinä ei taaskaan ollut juuri editoitavaa. Madallamme nyt kaikkia juttupalkkioitamme 10 %. Toivottavasti teet pääjutun myös ensi numeroon.”

”Hinnalla kyykyttäminen, ota tai jätä -asenne. Toki itse päättää, lähteekö siihen mukaan. Joskus on suututtu, kun olen kieltäytynyt keikasta hinnan takia.”

”Sanelu: Ilmoitetaan, että palkkio on sitten tämä, ota tai jätä. Kesken jutunteon halutaankin sitten vielä yksi kainalo tai verkkojuttu, josta ei tietenkään makseta ekstraa, koska ’se kuuluu kokonaisuuteen’.”

”Ei haluta ymmärtää, mistä freen lasku koostuu. Teetetään työtä pilkkahintaan ”ota tai jätä” tyyliin. Ei olla valmiita maksamaan laadusta. ”

”Sanellaan hinnat yksipuolisesti ja tökerösti malliin ”tämä on käypä hinta”, vaikka juuri olen sanonut, ettei ole. Huonoa kohtelua on myös lisätöiden teettäminen pika-aikataululla jo kun juttu on tehty ja palautettu. Ilman lisämaksua tietenkin…”

”Myös se on erityisen loukkaavaa, että tarjotaan pitkästä ja monivaiheisesta työstä palkkioksi summa, jolla saa juuri ja juuri katettua matkakustannukset. Eivätkö ostajat tiedä, että siitä palkkiosta menee noin 30-40 % sivukuluihin? Eikö niitä ihmisiä hävetä yhtään?”

”Toinen huono kokemus on niin sanotusta tilkkuamisesta. Valmiiseen tilaukseen tingataan samaan hintaan ties mitä lisäpalikoita: kainaloita, faktalootia, videohaastiksia.”

”Kiukutellaan, kun freelancer ei suostu kohtuuttomaan sopimukseen.”

”Huonoa on myös se, ettei lisätöistä makseta. Lisätyö voi johtua vaikka siitä, että lehden ja juttupaikan konsepti muuttuu kesken työn, ja toimittajan pitää mukautua tähän – korvausta pitää tällaisessa tapauksessa ehdottomasti nostaa! Myös briiffin mukaan tehdyn valmiin jutun uudelleenmuotoilusta pitää saada korvaus, mutta läheskään aina ei saa.”

Tylytystä ja hiljaisuutta

Huonoksi kohteluksi koetaan se, ettei viesteihin palata ajallaan tai ollenkaan. Huonoa kohtelua on myös epäkohtelias käytös.

”Huono kohtelu on alentuvaa, pomottavaa, tyytymätöntä ilman syytä.”

”Palavereissa ei tarjota friikulle edes vettä, vaikka itse tullaan kahvimuki kädessä tilanteeseen.”

”Ostajat voivat olla ylimielisiä. Eivät vastaa viesteihin tai kuittaa vastaanottamiaan juttuja. ”

”Varmaan kiire saa sinänsä ystävällisetkin päälliköt kirjoittamaan tylyhköjä sähköposteja.”

”Ei kiitetä yhteistyöstä ja kerrota, että se päättyy silloin, kun se syystä tai toisesta, usein henkilöstövaihdosten myötä, lakkaa. Ei lähetetä lehteä haastateltaville tai freelle.”

”Välillä ostajat saattavat vastata hyvinkin tylysti ystävällisiin kyselyihin. Huonoa kohtelua on myös se, ettei viesteihin vastata ollenkaan.”

”Juttutarjouksiin ei edes vastata. Mitään.”

”Viesteihin ei vastata. Selvä ei on parempi kuin se, ettei tiedä, onko tarjous mennyt läpi. ”

”Ei vastata meilehin, roikotetaan juttuideoita liian pitkään, eikä osata päättää tai unohdetaan freen ideaviestit. ”

”Ei vastata toimittajan tekeillä olevan jutun lisäkysymyksiin.”

”Minulle se tarkoittaa sitä, että juttutyrkyyn ei vastata ollenkaan tai palataan vasta aikojen päästä. Jo tieto, että tarjous on tullut perille ja koska voi odottaa vastausta antaa ostajasta hyvän kuvan. Ja se, että siihen sitten palataan tulipa kauppa eli ei. ”

”Ei vastata juttuideatarjoukseen ollenkaan. On hyvin loukkaavaa, kun kollega suhtautuu niin ylimielisesti. Erityisesti meihin friikkuihin näyttää olevan sellainen asenne, että olemme journalistien pohjasakkaa.”

”Ylimielisyys: Ostaja muistuttaa jatkuvasti siitä, kuinka paljon ylempänä hän on kuin pahainen freelancer. Viesteihin ei vastata, lupauksia ei pidetä, freelancerin ammattitaitoa epäillään, omia mokia ei myönnetä, vaan ne vieritetään aina freen syyksi. Joskus ylimielinen ostaja ymmärtää tahallaan väärin ja heittäytyy marttyyriksi: jos free saa jutusta moitteita ja yrittää asiallisesti kysyä, millaisia muutoksia juttuun toivotaan, sitten tiuskaistaan: ”Annetaan sitten olla, jos et ole valmis korjaamaan.”

”Jutuista annettava palaute on tylyä, ja pienistäkin asioista voidaan tehdä iso numero. Onneksi suurin osa asiakkaista on kuitenkin mukavaa porukkaa.”

”Teen työni todella huolellisesti, joten minusta on kohtuutonta, että ammattitaitoani haukutaan perusteettomasti.”

”Onneksi vähemmän olen törmännyt huonoon kohteluun, mutta on sitä vastaan tullut, muun muassa huutamista ja vähättelyä puhelimessa, asiattomia sähköposteja, ammattitaitoa vähätteleviä hintatarjouksia…”

”Monet asiakaslehtiä toimittavat ostajat elävät kummallisessa harhaluulossa, että kaikki osaaminen ja fiksuus asuu toimituksissa ja palkkatyötä tekevien nupeissa. Ei se paras osaaminen löydy aina edes ”oikeista” toimituksista. Toimittajana free hakkaa usein ostajansa mennen tullen.”

”Harvoin joku on alkanut moittia freekollegaa, mutta sitäkin on sattunut kohdalle. Ei tunnu hyvältä, enkä lähde ostajaa tässä kimppaamaan.”

”Ostaja ei hahmota valtasuhdetta.”

”Ostaja ajattelee, että freellä on yksi asiakas, hän.”

”Avustaja-nimitys jo kertoo lehden asenteesta esimerkiksi erikoistoimittajaa kohtaa.”

”Monilla ostajilla ei ole alkeellisiakaan käytöstapoja. Saman asian voisi sanoa ihan kohteliaasti eikä antamalla tylyjä määräyksiä. Joskus olisi kiva, jos saisi jotain palautetta jutusta tai edes kiitoksen. ”

Kun briiffaus on epäselvä tai ajatus muuttuu matkalla, free joutuu tekemään ilmaiseksi ylimääräistä työtä

”Pyydetään tekemään juttu aiheesta ”ihminen ja maailma”, siis ilman mitään rajauksia tai jotain osviittaa, miksi tämä aihe ja mitä siitä erityisesti juuri nyt. ”

”Epämääräinen tilaus, ”kato, mitä tästä saa”. Ostaja ei itsekään tiedä, mitä haluaa. Lopulta käy ilmi että juttu on tehty ihan väärin ja kaikki kaatuu friikun kontolle.”

”Freelancerille kiukutellaan epäolennaisuuksista tai asioista, joista ei ole briiffattu ja ei voi muuten tietää. Olisi osattava lukea ostajan ajatuksia.”

”Ammattitaidon epäily ja haukkuminen. Lähetin ostajalle juttutarjouksen, jonka tämä hyväksyi iloisesti. Juttutarjouksessa kuvailin, miten jutun toteuttaisin. Suunnitelmassa ei ollut mitään huomautettavaa. Kun huolella kirjoittamani juttu oli valmis, se olikin ostajan mielestä julkaisukelvoton. Silti ostaja ei meinannut suostua yksilöimään, mikä jutussa oli pielessä. Kun sanoin, että olisin tietenkin ottanut toiveet huomioon, jos olisin tiennyt niistä, tuli lisää kuraa niskaan. Ammattitaitoinen toimittaja olisi kuulemma sanomattakin tiennyt, miten hyvä juttu tehdään. ”

”Jouduin nyhtämään muutostoiveet ostajasta yksitellen ja kuuntelemaan siinä sivussa ilkeilyä. Ostaja käski minun hankkia yhden haastateltavan lisää ja kirjoitutti jutun aivan uusiksi. Käytännössä tein siis kaksi erilaista juttua. En saanut ostajalta pahoitteluja siitä, että hän oli hoitanut briiffauksen löperösti. Lisäkorvausta ei myöskään herunut, vaikka iso lisävaiva johtui toimituksen töppäyksestä. En enää tee yhteistyötä kyseisen asiakkaan kanssa.”

”Useimmiten se on ostajan osaamattomuutta ja epävarmuutta – ostaja ei tiedä mitä haluaa ja teettää siksi freellä turhaa työtä.”

”Kerran osaston uusi pomo otti tavaksi viime hetkellä teetättää jutut uudelleen, vaikka ne oli tehty alemman pomon tarkkojen ohjeiden mukaan. Helvetin ahdistavaa. Kaikki on friikun syyksi, eli jutun varsinainen tilaaja ei pystynyt sanomaan uudelle pomolleen, että hän oli tilannut tällaisen jutun, jonka avustaja teki. ”

”Otetaan vastaan juttuehdotuksia, joista pyydetään lisäselvityksiä ja idean kehittämistä, mutta juttua ei osteta, vaan jonkin ajan päästä voi nähdä jutun jonkun muun kirjoittamana.”

”Teetetään töitä, esimerkiksi haastateltavien etsintää ja sitten ilmoitetaan, että koko juttua ei tehdäkään syystä xx, joka ei liity freelanceriin.”

”Erityisesti tv-puolella aikanaan olen kokenut suorastaan törkeää ideoiden varastelua. Yleisradiossa olen yleensäkin kokenut freelancerina ja määräaikaisena kaikkein huonointa kohtelua. Pomot ovat valehdelleet aivan selkeästi, suullisia sopimuksia on rikottu räikeästi, tehty laittomia työsoppareita, vehkeilty, nöyryytetty, kiusattu. ”

”Kerran sattui myös niin, kun olin tekemässä vakioasiakkaalleni kaupallista sisältöä, sovimme työlle hinnan ja deadlinen muutaman päivän päähän. Juttu ei kuitenkaan ollut asiakkaani asiakkaan vahvistama, mutta toimeksianto antoi ymmärtää, että työstä on sovittu. Tein työn sovittuun deadlineen mennessä, ja myöhään edeltävänä iltana asiakkaani kertoi, ettei heidän asiakkaansa tilannutkaan työtä. Olin käyttänyt hommaan jo kokonaisen työpäivän. Aikamme väiteltyämme asiakkaani kieltäytyi maksamasta työstä mitään ja kaatoi syyn minun niskaani.”

”Paha tilanne on se, kun jutun tilaaja ei tiedä mitä hän tilaa, vaan ikään kuin ulkoistaa päätöksenteon. Toimeksianto on tullut kolmannelta osapuolelta eikä tilaaja ole oikein itsekään ymmärtänyt, mitä häneltä on tilattu. Hän heittää homman friikulle ja toivoo että tämä ratkaisee pulman hänen puolestaan. Tästä seuraa hirvittävästi turhaa työtä. Tilaaja suhtautuu toimittajan tekemään juttuun kuin hahmotelmaan tai ehdotukseen, että aivan tällaista emme hakeneet, mutta voitko kirjoittaa sen enemmän näin. Toimittaja ei ole ollut mukana suunnittelupalaverissa, eikä ole kuullut mitä varsinainen asiakas on tilannut. Toimittajalla on epämääräinen olo, että hän yrittää täyttää jonkun kolmannen osapuolen toiveet kuulematta tätä ollenkaan. Tällaisessa kuviossa toimeksiannon ensisijaisen vastaanottajan, eli tilaajan, täytyisi ottaa enemmän vastuuta tai sitten ottaa toimittaja mukaan palavereihin tai maksaa enemmän, eli maksaa myös suunnittelusta ja jutun uudelleen kirjoittamisesta.

”Kerran erään jutun kuvat eivät miellyttäneet tuottajaa. Hän siitä suuttuneensa perui toisen, jo sovitun ison jutun tilauksen ja antoi keksimäni aiheen toiselle avustajalle. ”

”Kerrotaan briiffin mukaisen jutun valmistuttua tarkemmin, että olisi haluttukin muuta. ”

”Tai teetetään juttu uusiksi, koska tilaaja ei tykkääkään jutusta, sillä idea on jalostunut toimituksessa uuteen uskoon.”

Laskut maksetaan myöhässä, jos silloinkaan

Huonoksi kohteluksi katsotaan myös se, ettei laskuja laiteta ajoissa eteen päin.

”Freen laskuja ei makseta, ja kun free perää rahojaan, toimeksiantaja suuttuu niin, että antaa freelle ”potkut”.

”Maksu unohdetaan tai se viivästyy usein.”

”Ei makseta laskua ajoissa, vaan sen perään pitää kysellä ehkä useastikin.”

”Yleisintä on ollut maksujen myöhästyminen.”

”En ole törmännyt sinänsä huonoon kohteluun, mutta välillä palkkioita täytyy karhuta, koska asiasta vastaava henkilö on ollut lomalla tai lasku on muuten jäänyt matkan varrelle.”

”Omalla kohdallani huono kohtelu on ollut lähinnä sitä, että toimeksiantaja ei ole maksanut palkkiota joko ajallaan tai ollenkaan.”

Editointi herättää tunteita

”Joskus jutun käsittelijä haluaa ehdoin tahdoin pistää puumerkkinsä juttuun, vaikka hänelle todistaisi puumerkin vievän juttua väärään suuntaan tai käsittely olisi kieliopillisesti väärin.”

”Epäeettisyys: Asiakas vaati kerran, että kirjoittaisin värikkäämmin sanankääntein. Se olisi merkinnyt totuuden vääristelyä. Sanavalinnoilla voi olla yllättävän iso merkitys, ja se pitäisi ostavankin toimittajan ymmärtää.”

”Juttua muutetaan keskustelematta kanssani niin, että asiasisältö muuttuu pahimmassa tapauksessa virheelliseksi. ”

”Se, että juttuihini lisätään kielioppivirheitä ja haastateltavien lausunnot vääristellään.”

”Kun free kommentoi jutun editointia tai kuvavalintoja, noustaan ukko ylijumalaksi ja annetaan ymmärtää, ettei free todellakaan tajua kirjoittamisesta tai visuaalisesta ilmeestä mitään. ”

”Tämä ei ole kohteluasia, mutta osa ostajista tahtoo, että free kirjoittaa kuten hän itse. En siis tarkoita, että ostaja kirjoittaisi huonosti, mutta on jännä, että sitä omaa käsialaa tilataan.”

Freelancerille muistutetaan aina, että on pysyttävä aikataulussa, mutta toimeksiantajalla aikataulut saavat muuttua 

”Huonoa kohtelua on esimerkiksi radiohiljaisuus, jos jo tiedusteltu keikka ostetaankin muualta tai jos aikataulu siirtyy tai jos aihe peruuntuu.”

”DL muuttuu aikaisemmaksi yllättäen.”

”Jos keikka peruuntunut freelancerista johtumattomista syistä haastatteluhetkellä, kaikki vastuu sysätään freelancerille ja palkkio jää saamatta.”

”Tilataan juttu, mutta myöhemmin vedetään tilaus takaisin.”

”Minulle ei edes ilmoitettu, että tilaus jutusta on peruttu. Juttu ilmestyi toimituksen kirjoittamana.”

”Varsinainen huono kohtelu on melko harvinaista, yleensä käytös on asiallista. Yleisintä on, että sähköposteihin tai puheluihin ei vastata eikä soiteta takaisin. Esimerkiksi jutun vastaanottamisesta ei lähetetä kuittausta, vaan toimittaja joutuu monen päivän jälkeen lähettämään kyselyä, että tuliko perille.”

”Kuvaajan oletetaan olevan töissä vain ja ainoastaan heille, tilataan kuvia milloin sattuu ja hyvin lyhyellä varoitusajalla, jopa illalla. Keikan jälkeen sanotaan, että tarvitsemme kuvat sitten heti tämän jälkeen, olettaen että kuvaajalla ei ole muuta tekemistä kalenterissa.”

Free voi valita yhteistyökumppaninsa, hyviäkin ostajia löytyy

”Hyviäkin ostajia on ja freelancer on ainakin periaatteessa vapaa valitsemaan yhteistyökumppaninsa. ”

”En ole törmännyt huonoon kohteluun. Joskus törmää ajattelemattomuuteen esimerkiksi aikataulujen, palkkioiden tai laskujen maksun suhteen, mutta niistä yleensä selviää puhumalla. Viime kädessä asiakkaat voi tietysti aina valita sen mukaan, miten mielekästä heille on tehdä hommia.”

”Ostajat ovat kehittyneet. Joskus muinoin joku päätoimittajan sihteeri jätti laskuni pöydälleen makaamaan, koska siinä oli pikkuvirhe. ”

”En ole varsinaisesti törmännyt huonoon kohteluun. Huonoihin palkkioihin kyllä, mutta niillä en suostu enää tekemään töitä.”

 

Sitaatit on poimittu keväällä 2018 Journalistiliiton freelancereille tehdystä kyselystä.

Email this to someoneShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on Twitter