 |
Pilottiprojekti liiton free-edunvalvonnassa
Lehdistön pilottitaloprojekti osana liiton freelancer-strategiaa 29.11.2005
Taustaa
Pilottiprojektin taustalla on ollut liiton ensimmäinen freelancer-strategia vuodelta 1998. Strategiassa eräänä kiireisenä tehtävänä todettiin olevan:
”lehtipuolella yhdyshenkilöverkoston rakentaminen sekä talokohtaisten neuvotteluyhteyksien luominen”.
Keväällä 1999 käynnistetyn pilottiprojektin tavoitteiksi kirjattiin:
- luoda lehtitaloihin freekulttuuri, jossa lehtiyritykselle on tärkeää olla hyvä freetyöllistäjä
- luoda kiinteä vuorovaikutus talon freelancereiden ja osaston kesken
- tehdä liittojen toimitus- ja myyntiehtosopimus (VTA-SJL free-sopimus) tunnetuksi ja sen noudattaminen minimitasoksi.
Käytännön tavoitteina projektissa on ollut pilottitalojen eri toimijoiden keskustelut talon free-käytännöistä työnantajan kanssa, “hyvän freeimagon“ korostaminen eri toimissa, projektin toimijoiden aseman ja tehtävien selventäminen, tarvittaessa painostuskeinojen käyttäminen, käytännön palkkiotasojen selvittäminen, koulutuksen järjestäminen, pyrkiminen talokohtaisiin sopimuksiin ja niistä ohjeistaminen sekä ns. ykköspilotin löytäminen.
Tarkoituksena on ollut luoda yhdyshenkilöverkosto ja päästä talokohtaisiin neuvotteluyhteyksiin. Yhdyshenkilöverkoston kussakin lehdessä ovat muodostaneet freelancereiden/freeosaston nimeämä freeyhdyshenkilö, toimitusosaston puheenjohtaja ja luottamusmies. Liiton toimistossa free-edunvalvonnasta vastaava työehtoasiamies on toiminut yhdyshenkilöverkon taustatukena.
Pilottitaloja ovat olleet alusta lähtien Yhtyneet Kuvalehdet, Sanoma Magazines, Sanomat, Talentum, Hufvudstadsbladet, Kaleva ja Aamulehti sekä vuodesta 2000 lähtien Turun Sanomat ja vuodesta 2002 lähtien A-lehdet.
Projektin kuluessa on järjestetty viisi yhteiskokousta. Käynnistyskokous pidettiin 29.-30.4.1999 ja seurantakokoukset Lahdessa 7.4.2000, M/S Cinderellalla 2.-3.5.2001, liiton toimistossa 11.10.2002 ja M/S Romantikalla 21.-22.1.2005. Jälkimmäisessä kokouksessa päätettiin siirtyä projektista käytännön toimiin. Projekti on tuottanut tuloksensa, joten nyt on sopiva aika levittää löydettyjä hyviä käytäntöjä muihinkin yrityksiin.
Free-neuvottelukunta päätti kokouksessaan 2.2.2005, että liittovaltuuston syyskokoukselle 2005 esitetään toimenpidemuistio projektista saatujen oppien tiimoilta.
Projektin tuloksia
(tähän on kirjattu myös liiton freelancer-strategiaan peräytyvät viranomaislobbaukset)
Vuonna 1999
Liiton freesopimusmalli uudistettiin. Sopimus on sen jälkeen ollut verkkosivuilla FreeOnlinessa. Vuoden aikana valmistui myös ensimmäinen opas ostaville toimittajille. Ensimmäinen talokohtainen freesopimus neuvoteltiin Talentumin kanssa. Taustalla oli kaikkien tekijänoikeuksien vaatiminen, johon lehden freelancerit yhdessä vastasivat avustajaboikotilla. Boikotti sai myös kansainvälistä huomiota ja johti siihen, että liitto hyväksyttiin mukaan neuvottelupöytään freesopimusasiassa. Lopputuloksena sopimukseen kirjattiin lehden vapaa käyttöoikeus omassa toiminnassaan. Sopimusta on pidetty myöhemmin esimerkkisopimuksena myös uusille talokohtaisille sopimuksille. Freetyön sivukuluja selvitettiin ja päädyttiin laskukaavaan, jonka mukaan yrittäjäfreen saadakseen verotettavaa tuloa 1 markan on laskutettava toimeksiantajaltaan 2 markkaa. Tällöin freelancer pystyy kattamaan toiminnasta aiheutuvat kulut, kuten työvälineet, tilat, kirjanpito, verotus jne. ja henkilösivukulut, suurimpana menoeränä YEL-vakuutus.
Vuonna 2000
Vuoden aikana toteutettiin pilottiyrityksissä ensimmäinen palkkiokysely käytännön palkkioista.
Vuonna 2001
Talentumin kanssa neuvotellun sopimuksen pohjalta saatiin Yhtyneisiin Kuvalehtiin neuvoteltua samansisältöinen sopimus. Sopimuksessa todetaan, että perinteistä kertajulkaisuoikeutta laajemmista oikeuksista maksetaan korkeampi palkkio. Liittojen freesopimus uudistettiin keväällä 2001. Samalla laadittiin yhteiset mallisopimukset yksittäisiä ja toistuvia toimeksiantoja varten. Ensimmäinen Kun tarvitset freelanceria -hinnoitteluohje julkaistiin. Sen jälkeen hinnoitteluohje on päivitettynä julkaistu vuosittain.
Vuonna 2002
Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa freeasioissa käynnistyi kilpailuvirastoprojektilla Akavan kanssa. Tarkoituksena oli selvittää, miten ammattijärjestöt voivat kilpailulain estämättä auttaa yrittäjäjäseniään palkkiosuosituksilla ja myös neuvotteluissa. Lisäksi viranomaisia alettiin lobata yrittäjien sosiaaliturva-asioissa, ja käynnistettiin työterveysprojekti yhdessä Medivire Oy:n kanssa. Lobbaustoimia on tästä lähtien tehty tehostetusti, erityisesti sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. VTA:n ja liiton yhteinen Freesopimuksen ABC -opas julkaistiin. Liitto postitti oppaan jäsenilleen. Lisäksi VTA on jakanut sitä omille jäsenyrityksilleen mm. eri koulutustilaisuuksien yhteydessä. Vuoden aikana päivitettiin myös liiton oma Freeopas. Sarjassaan toinen pilottitalojen palkkiokysely toteutettiin. Kysely on tästä lähtien toteutettu yhteistyössä Suomen Arvostelijoiden liitto SARV:n kanssa. Näin vastauksista on saatu ulos myös alalla sivutoimisesti työskentelevien palkkiotietoja. Keskustelut A-lehtien freesopimuksesta eivät johtaneet neuvotteluihin.
Vuonna 2003
Yhdessä TNS Gallupin kanssa tehtiin ensimmäinen työmarkkinatutkimus pelkästään liiton freelancer-jäsenille. Tutkimuksella saatiin eriteltyä tietoa lehdistön ja sähköisen puolen ansioista ja kuluista. Liittovaltuustolle esiteltiin raportti ensimmäisen freestrategian toteutumisesta.
Vuonna 2004
Talentumin free-sopimusta uudistettiin jälleen liiton kanssa neuvotellen. SJL:n ja VTA:n yhteinen Free-ABC -koulutuskierros lehdistön pilottiyrityksissä käynnistyi. Koulutuksen sisältönä on ollut kertoa liittojen freesopimuksesta ja sen vaikutuksista freen ja toimeksiantajan väliseen sopimiseen, tekijänoikeuksista ja freetyötä koskevista ajankohtaisista viranomaisasioista. Koulutukset on suunnattu sekä taloon työskenteleville freelancereille että ostaville toimittajille ja toimitusten esimiehille. Yhtenä kierroksen ajatuksena on ollut juurruttaa säännöllisten ostaja-free -tapaamisten ajatus taloihin. Yhtyneet Kuvalehdet on järjestänyt tapaamisia keskimäärin vuosittain. Talentumissa freeasian ympärille on kokoonnuttu kahdesti ja muissa taloissa toistaiseksi vain kerran. Koulutuksen järjestämiseen on lehtitalojen kanssa osallistunut yhdyshenkilöverkko tai ainakin luottamusmies. Liittojen Free-ABC -koulutuskierros on laajentunut tämän jälkeen myös projektin ulkopuolisiin taloihin, kuten Karjalaiseen. Liiton freestrategia uudistettiin. Lisäksi pilottitalojen palkkiokysely toteutettiin kolmannen kerran. Tällä kertaa palkkioista kysyttiin vain verkossa, mikä nosti merkittävästi vastaajien määrää.
Vuonna 2005
Monia aikaisempina vuosina käynnistettyjä toimia on jatkettu. Free-ABC -koulutuskierros pyörii edelleen. Tarkoituksena on käydä tänä vuonna vielä Keskisuomalaisessa, Savon Sanomissa ja Ilkassa. Muissa pilottitaloissa koulutustilaisuus on järjestetty, paitsi Hufvudstadsbladetissa. Freelancereiden työmarkkinatutkimus uusittiin loppukeväällä. Liittojen freesopimusta päivitettiin toukokuussa ja sen pohjalta otettiin uudistettu painos Free-sopimuksen ABC-oppaasta. Myös viranomaislobbausta on jatkettu. Akuuteimpana kysymyksenä on ollut sairauspäivärahan karenssiajan laskeminen yhdeksästä päivästä neljään päivään. Elokuun alussa valmistunut STM:n raportti yrittäjän sosiaaliturvasta sisältää mm. tämän liiton lobbaaman asian. Lobbaustoimia on jatkettu syyskuussa kansanedustajainfolla Pressiklubilla. Tekijänoikeusrintamalla Aamulehti runnoi kaikki oikeudet -sopimuksen freelancereille liiton toimista huolimatta. Lisäksi keskustelut Sanomien freesopimusten uudistamisesta eivät lopulta johtaneet varsinaisiin neuvotteluihin. Talvella päivitettyjen palkkiosuositusten yhteyteen on otettu journalistifiguuri, joka havainnollistaa freepalkkion jakautumista palkkaan ja työn sivukuluihin.
Projektin aikana havaitut haasteet
Haasteita on löydettävissä lähinnä kolmelta suunnalta: lehtiyrityksistä, työnantajaliitosta ja paikallisen tason aktiivisuudesta.
Haasteet lehtiyrityksissä
Lehtiyritysten sitouttaminen freeasioihin on iso kysymys. Monelle yritykselle freelancerit vaikuttavat olevan edelleen välttämätön paha. Freelancereiden työpanosta tarvitaan, mutta kuitenkaan työstä ei olla valmiita maksamaan
oikeantasoista korvausta. Myös tekijänoikeuksien luovutuksen laajuus näkyy vain harvoin freelancerin saamassa palkkiossa.
Freelancerit on lisäksi saatettu asettaa toisiaan vastaan yksittäisen toimeksiantosuhteen ongelmatilanteissa. Jos esimerkiksi palkkioista on ollut erimielisyyttä, on johtopäätöksenä saattanut ollut freelancerin vaihtaminen. Se, joka suostuu tekemään työn halvimmalla ja nurisematta, on saanut toimeksiannon.
Freelancerin laskuttama palkkio rinnastuu edelleen monissa taloissa työsuhteisten saamaan palkkaan. Näin freelancerin toiminnan sivukulujen unohtaminen johtaa käytännössä pienempään ansioon kuin työsuhteisilla kollegoilla. Keskimäärin freelancereiden ansiot ovat vajaa 2/3 työsuhteisten ansioista, vaikkei keskimääräisessä viikko- ja vuosityöajassa juurikaan ole eroja. Osassa yrityksiä freelancereiden arvo on aidosti tiedostettu. Näin on varsinkin aikakauslehdissä, joissa myös lehden sivuilla näkyvä freetyön määrä on suuri. Lehtiyritysten aidossa sitouttamisessa freeasioihin on jatkossakin suuri työnsarka. Aikakauslehtitaloja voidaan käyttää “best practise“ esimerkkeinä.
Myös liiton asema neuvottelukumppanina freeasioissa vaihtelee yrityksittäin. Osassa taloista on ollut luontevaa asioida liiton toimiston kanssa. Toisissa taloissa taas asiat on haluttu ratkoa omalla porukalla ilman liiton sekaantumista asioihin. Yleistäen voi sanoa, että liiton läsnäoloa ei kummeksuta taloissa, joissa freetyöllä on merkittävä asema. Tiukan paikan tullen ongelmana on edelleen, että yritys voi vedota siihen, että sen sopimuskumppani on yksittäinen freelancer, jonka kanssa neuvotellaan eikä liitto. Tämä näkemys voi tulla vastaan vaikkapa talokohtaisen freesopimuksen tai palkkioerimielisyyden yhteydessä.
Kaikille yrityksille freelancerin käsite ei ole sama. Aikakauslehdille freelancer on ammattitoimittaja ja yrittäjä, joka on palkkionsa ansainnut. Kärjistäen voi sanoa, että maakunnan sanomalehdessä ja paikallislehdessä SJL:n freejäsen rinnastuu usein oman toimensa ohessa senttaavaan opettajaan tai eläkkeellä olevaan nimismieheen.
Lehtiyritysten sisällä freetyön ostaminen ei useinkaan ole keskitettyä toimintaa. Useat henkilöt ostavat freetyötä ja palkkiohaitari eri toimituksissa on laaja. Free-ABC -koulutuksen ja hinnoitteluohjeistuksen tarkoituksena on osaltaan ollut parantaa freetyön ostajien tietoisuutta työn ehdoista ja freelancerina toimimisesta.
Haasteet työnantajaliitto VTA:n kanssa
Työnantajaliitto VTA:n rooli on muuttunut selvästi projektin kuluessa. Alussa suhtautuminen yrittäjäasioiden käsittelyyn SJL:n kanssa oli melko nuivaa. Liittojen sopimusta on kuitenkin uudistettu 2000-luvulla kahdesti ja näiden pohjalta on tehty yhteinen Free-sopimuksen ABC -opaskirja freetyön sopimisesta. Liittojen yhteinen koulutuskierros lehtiyrityksissä on myös ollut merkittävä edistysaskel VTA:lta. Työnantajaliiton rooli on jatkossakin tärkeä, jotta freeasioita saadaan levitettyä muihinkin yrityksiin kuin projektin piirissä olleisiin isoihin toimeksiantajiin.
Haasteet paikallisella tasolla
Paikallisen tason aktiivisuus ja mahdollisuudet toimia on ehkä kaikista suurin haaste jatkossa. Osassa taloista yhdyshenkilöverkko on ollut toimiva työrukkanen mm. yhteisten koulutusten järjestämisessä. Luottamusmies on ollut keskeisessä asemassa tiedonkulun kannalta. Hänen kauttaan viesti on saatu välittymään myös työnantajan ja toimeksiantajien korviin. Aktiivinen luottamusmies on myös päässyt neuvottelemaan freejäsenen ongelmista työnantajan kanssa. Liitot suosittelevat uudessa Free-ABC -oppaassa, että toimituksellisen henkilöstön edustajien asiantuntemusta on syytä käyttää avuksi, mikäli erimielisyyksiä freelancereiden ja toimeksiantajien välillä ilmenee.
Luottamusmiehen tiedonsaantioikeutta freeasioissa on parannettu viimeksi käydyllä tes-neuvottelukierroksella. Työehtosopimuksen uuden kirjauksen mukaan luottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa yleisluonteinen katsaus freelancereiden käytön pääperiaatteista (luottamusmiessopimuksen 4 §). Luottamusmiehen aktiivisuus korostuu. Jo ennen kirjaustakin on ollut luottamusmiehiä, jotka ovat saaneet tietoja freelancereiden käytön perusteista, freelancereiden lukumääristä ja freebudjeteista.
Tiukassa paikassa luottamusmies saattaa kuitenkin törmätä mandaattiongelmaan. Millä oikeudella työehtosopimuksen noudattamista valvova luottamusmies voi valvoa myös ei-työsuhteessa olevien liiton jäsenten etua. Tässä kysymyksessä on edelleen asenteellista “ongelmaa“ sekä työnantajien puolella, mutta jossain määrin myös luottamusmiesten keskuudessa. Freelancereiden asioita ja ongelmia ei koeta omiksi. Ongelmana luottamusmiehellä on myös ajankäyttö. Erillistä aikaa tai korvausta freeasioiden hoidosta ei ole missään sovittu. Periaatteellisella tasolla liittojen yhteinen opaskirjaus parantanee nykyistä tilannetta. Liiton on myös aktiivisesti tuotettava tietoa freeasioista ja oltava luottamusmiehen tukena työpaikan arjen kysymyksissä.
Osaston puheenjohtajan tehtävänä puolestaan olisi pitää freeteemaa esillä työsuhteisten tapaamisissa osaston toiminnan piirissä. Monet pilottitalojen edustajat ovat todenneet, etteivät työsuhteiset rivijäsenet ole aktiivisesti kiinnostuneita talon freelancereiden asioista. Joten kiinnostuksen herätteleminen yhteisillä teemoilla olisi paikallaan.
Myös freeyhdyshenkilön asema on ollut osin hahmottumaton. Yhdyshenkilö on toiminut linkkinä talon freelancereiden, liiton työsuhteisten aktiivien ja rivijäsenten välissä. Monissa tapauksissa freeyhdyshenkilö on kuitenkin jäänyt etäiseksi myös freelancereille. Vaivattomampaa on ollut kääntyä tietyn talon ongelmissa suoraan liiton tai freeosaston puoleen. Freeyhdyshenkilöillä esiin ovat nousseet samat kysymykset kuin luottamusmiehilläkin; mikä on mandaatti neuvotella toisen freen asiassa, miten irrottaa aikaa yhdyshenkilöntyöhön ja mistä korvausta työhön.
Pilottitoimijoiden vaihtuvuus on myöskin ollut joltinenkin ongelma. Luottamusmiehen tai free-yhdyshenkilön vaihdos on saattanut tarkoittaa koko freetietämyksen katoamista ja tiedon kerryttämistä taas pohjalta uudestaan ylöspäin.
Toimenpide-esitykset
Toimenpiteet lehtiyrityksissä
Liiton tehtävänä on edelleenkin aktiivisesti pyrkiä neuvotteluihin talokohtaisissa freekysymyksissä. Yhtyneiden Kuvalehtien ja Talentumin positiivisia avauksia voidaan jatkossakin käyttää esimerkkeinä asiallisesta toiminnasta.
Liiton tehtävänä yhdessä Freeyhdistyksen kanssa on tuottaa ja välittää palkkio- ja muuta tietoa ostaville toimittajille. Säännöllisin väliajoin tehtävä palkkiokysely on ollut toimiva muoto selvittää freelancereiden ja ostavien toimittajien näkemyksiä freepalkkioista.
Selvitysten pohjalta tehtävien ohjeistuksien keskeisenä tehtävänä on yhtenäistää maksettavia freepalkkioita oikealle tasolle; ottaen huomioon, että freelancer on itsenäinen yrittäjä tai ammatinharjoittaja, joka huolehtii itse sosiaali- ja eläketurvastaan. Palkkio ei ole sama asia kuin palkka.
Ostaville toimittajille on säännöllisesti järjestettävä koulutusta freetyön ostamisesta joko erillisenä koulutuksena tai osana muuta koulutusta, esimerkiksi esimiesseminaareja.
Ohjeistuksessa ja koulutuksessa on otettava nykyistä paremmin huomioon myös maakuntien sanomalehdet ja paikallislehdet sekä asiakas- ja järjestölehtien laaja joukko.
Liiton on lisäksi pyrittävä aktiivisesti yhdessä luottamushenkilöiden kanssa selvittämään freebudjettien määriä ja freetyön käytön perusteita eri lehtiyrityksissä. Tässä tehtävässä yhteistyö Freeyhdistyksen kanssa on myös keskeistä.
Tiedonvälitys liiton eri toimista on jatkossakin tärkeää eri kanavien, kuten FreeOnlinen ja Journalistin kautta.
Hyvän freeimagon -teemaa on jatkossakin syytä pitää esillä tiedotuksessa.
Liitto tai Freeyhdistys voisi jatkossa vuosittain palkita hyvän freetoimeksiantajan, joka on kunnostautunut freetyön reiluna ostajana tai lehtiyrityksen, jossa freeasioita on hoidettu erityisen hyvin.
Toimenpiteet työnantajaliitto VTA:n suuntaan
Liittojen freesopimuksen kehittäminen on keskeinen asia. Myös sopimuksen noudattamisen valvonta on tärkeää. VTA on saatava aktiivisesta mukaan hoitamaan oma osuutensa valvontatyöstä. Tekijänoikeuksien laajuuden vaikutus palkkioihin on yksi liittojen sopimukseen kirjattu asia, jonka VTA on pyrkinyt aktiivisesti unohtamaan eri yhteyksissä.
Yhteistä koulutusta ja ohjeistusta on jatkettava. Koulutus voi olla Free-ABC -koulutuksen tyyppistä, jossa liitot jalkautuvat taloihin. Ostavien toimittajien koulutus taas voisi puolestaan olla luontevasti liittojen järjestämää yhteistä koulutusta.
Viranomaisaloitteissa ja -avauksissa VTA on syytä ottaa mukaan mahdollisuuksien mukaan laajemmin kuin nyt. Yhteisiä intressejä on muutenkin tarpeen kehittää, jotta
samalla voidaan tuoda esille SJL:n omia intressikysymyksiä, kuten palkkioita ja tekijänoikeuksia.
Toimenpiteet paikallisella tasolla
Yhdyshenkilöverkko tulee laajentaa muihinkin merkittäviin freetyöllistäjiin kuin vain projektin piirissä olleisiin yhdeksään lehtitaloon. Samalla on keskusteltava koulutuksesta, toiminnan organisoimisesta ja myös tarvittavasta rahoituksesta. Yhdistys- ja osastotason toimintaa ja yhteistyötä voidaan rahoittaa liiton jäsenmaksupalautuksilla.
Liiton tulee tukea luottamusmiestä freetyön ehtojen ja palkkioiden selvittämisessä. Liiton tehtävänä on myös tarvittaessa muistuttaa lehdistön työehtosopimuksessa olevasta luottamusmiehen tiedonsaantioikeudesta freeasioissa. Jatkossa työehtoneuvotteluissa on merkittävänä asiana otettava esiin luottamusmiehen työehtosopimuksessa tunnustettu neuvotteluoikeus lehtiyritykseen työskentelevien kaikkien liiton jäsenten asiassa. Myös luottamusmiehen tiedonsaantioikeutta on syytä tarkentaa nykyisestä. Freeasioiden hoitaminen ja freelancereiden suuri määrä voisi olla peruste suuremmalle luottamusmieskorvaukselle.
Toimitusosastojen tasolla valistustyötä rivijäsenten suuntaan freeasioissa on syytä jatkaa. Aiheesta riippuen lehden freelancereiden tai ainakin valitun freeyhdyshenkilön olisi hyvä osallistua osaston kokouksiin tai muihin sen järjestämiin tilaisuuksiin. Näihin voivat tarvittaessa osallistua myös liiton tai Freeyhdistyksen asiamies. Isompien tilaisuuksien yhteydessä voisi lisärahoitusta hakea liiton harkinnanvaraisesta osastoavustuksesta.
Journalisti -lehti on myös hyvä kanava jakaa freetietoutta työsuhteisille rivijäsenille.
Freeyhdyshenkilöiden valinta ja aktivointi on keskeisesti Freeyhdistyksen asia. Tietoa ja yhteistä koulutusta voidaan järjestää yhteistyössä liiton kanssa. Freeyhdyshenkilöiden koulutus olisi erillään liiton yleisestä freekoulutuksesta. Rahoitusta selvitetään liiton freetoiminnan budjettiin. Samassa yhteydessä on keskusteltava freeyhdyshenkilöiden työn korvaamisesta esimerkiksi ansionmenetyskorvausten kautta. Projekti on osoittanut, että täydellisen vapaaehtoisuuden varassa yhdyshenkilöverkosta ei saada toimivaa.
Freeyhdyshenkilöille on luotava myös aktiivinen sähköpostirinki tai mahdollisesti oma sivusto FreeOnlineen.
Lisäksi free-neuvottelukunta on kokouksessaan 2.2.2005 esittänyt, että vuoden 2007 kurssilistalle varataan Pilottikurssi, jossa kartoitettaisiin, kuinka toiminta eri yrityksissä on edennyt. Muutenkin liiton freelancer-strategian mukaisesti järjestö- ja edunvalvontakoulutuksessa freelancereiden asiat pidetään jatkuvasti esillä.
Raportti käsiteltiin Journalistiliiton liittovaltuustossa marraskuussa.
|
|
