Yhdistysinfo vuosikokoukseen

OMA YHDISTYS FREELANCEREILLE

Freelancer-osaston vuosikokous päättää 26.2.2005 vuosikokouksessaan uuden jäsenyhdistyksen perustamisesta freelancereille. Tähän on koottu tietoa siitä, mitä tapahtuu, jos uusi yhdistys syntyy.

OSASTOSTA YHDISTYKSEKSI

Tällä hetkellä lehdistön freelancerit kuuluvat johonkin liiton 18 jäsenyhdistyksestä. Yhdistyksistä suurin osa on alueellisia, kuten Pirkanmaan Journalistit, Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys tai Hämeen-Uusimaan Journalistit. Radio- ja televisiotoimittajien Liitto RTTL ja Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto SAL ovat valtakunnallisia. Kun työsuhteiset journalistit kuuluvat aina oman työpaikkansa ammattiosastoon, freelancerit on koottu valtakunnalliseen Freelancer-osastoonsa. Osasto on kooltaan suurempi kuin suurin osa liiton jäsenyhdistyksistä. Vuosikokoukselle esitetään, että lehdistön freelancerit perustaisivat oman liiton valtakunnallisen jäsenyhdistyksen. Tällöin freelancerit olisivat liiton päätöksenteossa (liittovaltuusto, liittohallitus, liiton valiokunnat ja liittokokous) edustettuina oman yhdistyksensä kautta. Tämä tarkoittaa yksittäiselle jäsenelle sitä, että freelancer eroaa omasta paikallisyhdistyksestään ja liittyy uuden Free-yhdistyksen jäseneksi. Jos yhdistys päätetään perustaa, osasto lakkautetaan.


VUOSIKOKOUS 26.2.2005 HOTELLI ARTHURIN JUHLASALISSA

Juridisesti uuden yhdistyksen perustamiseen riittää kolmen henkilön kannatus, mutta yhdistys syntyy vain jos yli puolet vuosikokoukseen osallistuvista jäsenistä kannattaa perustamista.

 JOS VUOSIKOKOUS ÄÄNESTÄÄ EI
Osasto jatkaa toimintaansa normaaliin tapaan.

 JOS VUOSIKOKOUS PÄÄTTÄÄ KYLLÄ
Vuosikokous päättää, milloin uusi yhdistys aloittaa toimintansa. Osaston hallituksen esitys on, että toiminta alkaisi 1.12.2005. Vuosikokouksessa hyväksytään uuden yhdistyksen säännöt.

Freelancer-osasto jatkaa toimintaansa vuoden 2005 loppupuolelle asti. Osastolle hyväksytään vuosikokouksessa normaaliin tapaan toimintasuunnitelma ja budjetti, valitaan hallitus ja puheenjohtaja.


LOPULLISEN PÄÄTÖKSEN TEKEE LIITTOVALTUUSTO

Jos vuosikokous päättää perustaa uuden yhdistyksen, Freelancer-osasto lähettää Journalistiliiton hallitukselle jäsenyhdistyshakemuksen. Liittohallitus pyytää kaikilta liiton 18 jäsenyhdistykseltä lausunnon yhdistyshankkeesta. Tämän jälkeen liittohallitus esittää liittovaltuustolle jäsenyhdistyksen hyväksymistä. Liittovaltuuston kokous pidetään 20.-21. huhtikuuta Tampereella.


 JOS LIITTOVALTUUSTO HYLKÄÄ YHDISTYKSEN

Osasto jatkaa toimintaansa vuosikokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Yhdistyshakemus voidaan viedä myös syysvaltuuston käsiteltäväksi. Tällöinkin uuden yhdistyksen toiminta voisi alkaa 1.12.2005.


 JOS LIITTOVALTUUSTO HYVÄKSYY YHDISTYKSEN

Freelancer-osasto lähettää heti liittovaltuuston kokouksen jälkeen yhdistyksenvaihtolomakkeen kaikille omille jäsenilleen sekä liiton niille free-jäsenille, jotka eivät kuulu osastoon. Lomaketta ei lähetetä FAO:n jäsenille. Jokaisen free-jäsenen on palautettava lomake liittoon. Lomakkeessa kysytään, haluaako free liittyä uuteen yhdistykseen vai jäädä vanhaan jäsenyhdistykseensä. Yhdistyksen vaihdos tapahtuu 1.12.2005, kun yhdistys aloittaa toimintansa.

Uusi yhdistys järjestää vuosikokouksen vuoden 2005 lopussa. Tuolloin yhdistykselle hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2006, sekä valitaan hallitus ja puheenjohtaja.

Tärkeä päivämäärä on 31.12.2005. Uusi yhdistys saa omia free-edustajiaan liittokokoukseen vuoden viimeisen päivän jäsenmääränsä mukaisesti. Mitä enemmän jäseniä, sitä paremmat vaikutusmahdollisuudet freelancereilla on liittokokouksessa, jossa päätetään mm. liiton hallituksesta, valtuustosta ja Journalistiliiton toimintaohjelmasta liittokokouskaudelle 2006-2010.

Nykyiset liittovaltuuston freelancer-jäsenet jatkavat kauttaan vielä syysvaltuustoon saakka. Jos valtuutettu vaihtaa tämän jälkeen jäsenyytensä uuteen free-yhdistykseen, kevätvaltuuston kokous jää väliin.

MITÄ TAPAHTUU OSASTOLLE, JOS VALTUUSTO HYVÄKSYY UUDEN YHDISTYKSEN?

Osasto järjestää kaksi ylimääräistä sääntömääräistä lakkautuskokousta vuoden 2005 aikana. Näissä kokouksissa 3/4 enemmistön täytyy puoltaa lakkautusta, jotta osaston toiminta voidaan lopettaa. Jos lakkautuspäätös tehdään, osaston varat siirtyvät Journalistiliitolle.


KÄYTÄNNÖN ASIOITA, JOS YHDISTYS SYNTYY

 JÄSENIKSI MYÖS OPISKELIJOITA
Uusi free-yhdistys on jäsenyysasioissa samassa linjassa liiton muiden yhdistysten kanssa. Yhdistyksen syntymisen jälkeen kaikki liittoon liittyvät vapaat lehdistön journalistit tulevat automaattisesti uuden yhdistyksen jäseniksi. Free-yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä myös opiskelijoita. Yhdistyksen hallitus päättää, milloin opiskelijan free-työ on niin laajaa, että jäsenyys on suositeltavaa. Vastaavasti kuten muissakin liiton jäsenyhdistyksissä, freelancerin ei tarvitse erota yhdistyksestä eläkkeelle tai työttömäksi jäädessään.

 FREE-LUETTELOON VAIN UUDEN YHDISTYKSEN JÄSENET

Free 2006 -luetteloon saavat tietonsa vain uuden yhdistyksen jäsenet. Samoin freelancereiden sähköpostilista ja yhdistyksen tapahtumat ovat vain jäsenille.

 YHDISTYKSEN TALOUS

Uuden yhdistyksen tulot muodostuvat pääasiassa jäsenmäärään sidotuista yhdistys- ja jäsenmaksupalautuksista sekä Free-luettelon tuotoista. Jotta yhdistys voisi järjestää koulutusta ja pyörittää toimintaansa, mahdollisimman monen osaston jäsenen tulisi liittyä siihen. Jotta yhdistyksen tulot yltäisivät Freelancer-osaston tuloihin, vähintään 650 jäsenen tulisi siirtyä yhdistykseen. Jos kaikki osaston jäsenet vaihtaisivat uuden yhdistyksen jäseneksi, freelancereiden edunvalvontaan, tiedotukseen ja koulutukseen saataisiin lähes tuplatuotot.

 PAIKALLISTOIMINTA

Uuden yhdistyksen säännöt antavat mahdollisuuden paikallisten osastojen perustamiseen. Paikallistoimintaa. Ilman virallisia osastojakin, osa yhdistyksen varoista suunnataan paikallistoimintaan. Freelancer-osaston hallitus on käynyt liiton paikallisyhdistysten kanssa neuvotteluja siitä, miten esimerkiksi Itä-Suomessa, Jyväskylässä tai Pirkanmaalla voidaan jatkossa tarjota koulutusta ja virkistystoimintaa sekä säilyttää yhteys työsuhteisiin kollegoihin. Yhdistyksillä ei näyttäisi olevan mitään sitä vastaan, että yhteistä toimintaa järjestetään jatkossakin.

Kaikki linkit