Vapaa sana 2005

Sivu: Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Seuraava

osaisiko joku valokuvaaja neuvoa 14.12.2005

Mistä saisin Photoshop 7 version, joka oli taannoisen kurssin oppimateriaalina ja josta minulla on suomenkielinen opaskirja.
Huuto.netissä ja Keltaisessa Pörssissä ei ole.

Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Säästäkää tositteet 1.12.2005

Olen kahdesti viime aikoina havainnut, että mailit ja mikä ettei haastattelunauhatkin kannattaa säilyttää kunnes juttu on julkaistu ja vielä jonkin aikaa senkin jälkeen.
Toisessa tapauksessa media oli siirtänyt juttuni julkaisua niin, että se tuli ulos vasta puolen vuoden kuluttua siitä kun olin jättänyt, vaikka alunperin jutun piti tulla ulos parin viikon kuluttua myynnistä.
Puolen vuoden aikana haastateltava, joka työnsä puolesta antaa paljon haastatteluja, oli unohtanut haastattelun tykkänään. Ulkopuolinen taho oli puuttunut nyt julkaisun jälkeen juttuun ja haastatellun tahon viestinnästä vastaava tiukkasi minulta ja myös työnantajaltani muutamaa asiaa. Tiedottaja jopa sanoi, ettei haastateltava muistanut haastattelua lainkaan.
Minulla oli sähköposti, jossa oli haastateltavan asiakorjaukset juttuun. Ne oli myös otettu huomioon. Eli asia oli minun ja median kannalta täysin kunnossa. Vaan miten lienee käynyt, jos minulla ei olisi mailia ollut tallessa...

Toisessa tapauksessa työnantaja sanoi, ettei hän mielestään ollut tilannut juttuun yhtä osiota. Minulla oli maili, jonka hän oli lähettänyt ja jossa oli tilaus kirjattuna.

Ylipäänsä mailitse tehty juttutilaus on parempi kuin puhelimitse tehty, juuri mainitusta syystä.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Älkää hakeko Kumppaniin! 29.11.2005

Arvoisat kollegat

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry hakee kotisivuillaan (www.kepa.fi ja sieltä "työpaikat") toimitussihteeriä ja toimittajaa Kumppani-lehteensä. Lehti on lähes ammattimaisesti toimitetun oloinen aikakauslehti, jossa on kokopäivätyössä useita toimituksellisia toimihenkilöitä.

Kehotan kaikkia Suomen Journalistiliiton jäseniä pidättäytymään hakemasta Kumppanin työpaikkoja, sillä Kepan hakuilmoituksen mukaan palkkauksessa noudatetaan sosiaalialan työehtosopimusta.

Tosiasiassa tulisi tietenkin soveltaa meidän TESiämme, ja tehtävien kuvausten mukaan jo toimittajakin sijoittuisi lehdistön palkkaryhmään II b, mutta ylin Kepan sivuilta ilmi käyvä luokka on tätä paljon pienempi.

Ari Lahdenmäki, ari(at)valas.com

YEL-vakuuttaminen eläkkeellä 14.11.2005

Kauppalehti extran jutussani 14.marraskuuta 2005 on pohdittu sitä, kannattaako eläkkeellä ollessaan maksaa YEL-vakuutusmaksua, jos vielä työskentelee samaan aikaan.
Jutussa on Ilmarisen kehityspäällikkö Erkki Nokelaisen laskelma asiasta.
YEL-maksu on verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelman mukaan YEL-vakuuttamisesta hyötyy korkotuoton.
Muistettakoon, että tänä vuonna voi maksaa ylimääräistä YEL-vakuutusmaksua, jos on ylimääräistä kukkarossa.

Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Lemmikkieläimiä etsitään 28.10.2005

Teen hömppäsarjaa julkkiksista ja heidän lemmikeistään, mutta nyt alkavat elukat loppua. Koirat, kissat, kanat, vuohet, hevoset ja sen sellaiset on jo käsitelty.
Olen kissain koirain kanssa etsinyt julkisuuden henkilöitä (siis sen verran tunnettuja, että naama tunnistetaan), joilla olisi akvaario, lintuja, hämähäkkejä, käärmeitä, kaneja, liskoja tai vaikka minipossu. Vaan ei löydy.
Olisin kovin kiitollinen eläinvinkeistä!
Anneli Kanto, kanto.kantokonätkolumbus.fi

A- studiossa journalistien korruptiosta ensi perjantaina 21.10.2005

Olin tänäiltana Pro Yleisö-yhdistyksen kanssa A-studiossa vierailulla. Tuottaja kertoi, että ensi perjantaina tulee ohjelmaa toimittajien korruptiosta.
Finnairin johtaja vie joukon päätoimittajia juhlimaan Amsterdamiin, esimerkiksi. Journalistiliittomme siunaa ilmeisesti tämäntyyppisen toiminnan? Mutta kun joku free istuu messukeskuksessa tehden omia töitään lehdistöhuoneessa, lehtemme ankarasti tuomitsee
"liiton mustalampaan", miettien tämän kriminaalin erottamista liitosta.
Tämä herättää monenlaisia kysymyksiä ja ajatuksia, esimerkiksi naiivin (?) kysymyksen siitä, kumpikohan näistä kahdentyyppisestä tapauksesta varsinaisesti vaatisi lehden taikka liiton kannanottoa?
Ensi perjantaina siis A-studiossa asiasta enemmän.
Tuula-Maria Ahonen, ta@welho.com

Aika paljon freelancereita 21.10.2005

Oletan, että YK laskee freelancereiksi myös eri ammattikuntien edustajat, jotka kirjoittavat lehtiin. Esimerkiksi Kotilääkäri-lehdessä on lääkärikirjoittajia ja lääkäripalstan vastaajalääkäreitä. Muissa lehdissä voi olla sisustusarkkitehteja, opettajia, yms. Oletan että he ja vastaavat ovat talon mielestä freelancereita.
Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Aika paljon freelancereita! 21.10.2005

Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n freetapaamisessa 11.10 esiteltiin mm. yhtiön tarjoamaa freesopimusta (selostaa Petri Savolainen toisaalla näillä sivustoilla). Siinä on selviä parannuksia siihen mitä alunperin esitettiin. Esim. nyt YK kantaa vastuun oikeudellisista seurauksista - ainakin 1. versiossa se jäi freelle. Ainakin luvattiin, ettei ole sopimuspakkoa, ja ainakin luvattiin, että laajan tekijänoikeuden luovuttaminen korvataan korkeampana palkkiona (käytännöstä en sitten tiedä).

Mutta varsinainen asiani on tämä. Harri Saukkomaa oli todennut:

"Viime vuonna Yhtyneet Kuvalehdet osti freetyötä runsaalta parilta tuhannelta
verokorttilaiselta sekä kolmelta ja puoleltasadalta toiminimeltä. Lisäksi
päälle tulevat oy:t, ay:t ja ky:t, joita tilastoista ei oltu saatu vedettyä
ulos."

Duoda duoda, sanoi kapteeni Pärmi.

Freeyhdistyksessä on nyt reilut 700 jäsentä ja aluperäisessä muistaakseni noin 900. Voiko SJL:n ulkopuolella todella olla noin paljon freelance-toimittajia? Jos voi, jäsenvärvääjille riittää töitä.

Saattaa tietysti olla, että tilasto on koottu laskemalla yhteen eri lehtien käyttämät freet, huomioimatta sitä, että monet kirjoittavat moneen lehteen.

Tätä tukisi sekin, että Yhtyneiden freet ovat yleensä aika hyvää tasoa. SJL:n ulkopuoliset freet ovat surkean usein enintäin "toimittajia".

Mikko Niskasaari
Mikko Niskasaari, mikko.niskasaari@kolumbus.fi

Luettelosta hyötyä 18.10.2005

Vedin herneet nenään taannoisesta Journalistin jutusta koskien freeluettelon etuja ja sisältöä. Vehviläisen Pekka kehotti ihmisiä karttamaan hörhötekstejä ja esittelemään itsensä asiallisesti töiden kautta.Kuulun luettelon hömppäsakkiin. Olen kertonut vuosikaudet ties miten ihmeellisillä aforismeilla itsestäni ajatellen, että löysä esittelyteksti on vapauteni metafora. Pidin luetteloa pelkkänä osoitekirjana. Pekan juttu pysäytti ja jäi vaivaamaan mieltä. Nolottaa vieläkin. Kirjoitin seuraavaan luetteloon toisenlaisen esittelyn ja kas, useamman kerran olen saanut töitä saatesanoilla: "luin luettelosta, että..." En ole tuntenut toimeksi antajia, eivätkä he ole tunteneet minua. He eivät ole tienneet taustaani eivätkä muitakaan yksityiskohtia. Luetteloteksti on ollut pääasiallisin kimmoke yhteydenottoon.

Sinikka Luhtasaari, sinikka.luhtasaari@kolumbus.fi

Ulkomailla kuvaamisesta 17.10.2005

Pakko tarttua viestiisi "media-alan opiskelija"...
olen tehnyt sananvapaustyötä kriisialueen tyylisissä paikoissa useita vuosia, eikä voi kuin hämmästellä, miten naiiveja osataan olla.
Kriisialueelle ei voi lähteä soitellen sotaan. Että otanpa vähän kuvia, ja myyn sille, ken eniten maksaa.

Kriisialueelle lähtijän on oltava hyvin briifattu, mielellään mediatalon suosituskirjeellä varustettu, kalliisti vakuutettu, kokenut kuvaaja tai toimittaja joka osaa edes auttavasti alueen kieltä.
Maailmalle ei missään nimessä kannata lähteä omin päin, pienellä budjetilla seikkailemaan!
Sellainenkin paikka, joka on ennestään tuttu lomakohteena tai muuten, voi muuttua vaaralliseksi siinä vaiheessa, kun olet siellä tiedotusvälineiden edustajana.
Satoja toimittajia kuolee vuosittain työtehtävissä, ja nämä ovat pääasiassa kokeneita suurten mediatalojen lähettämiä konkareita. Sota, sairaudet ja luonnonmullistukset eivät kysy, oletko viaton valokuvaaja Suomesta vai jotakin aivan muuta.

Suuret kansainväliset mediatalot järjestävät työntekijöilleen turvallisuuskoulutusta, myös kansainvälinen journalistiliitto IFJ on julkaissut safety manualin ja tekee töitä journalistien turvallisuuden takaamiseksi. Siitä, miten esim HS tai YLE nämä asiat hoitaa, en ole perillä.

Itse kirjoitan jonkin verran juttuja Keski-Aasiasta ja tiedän kokemuksesta, että esimerkiksi Tadzhikistanissa, jossa sentään on jo suht rauhallista (sisällissodan päättymisestä 8 vuotta), ilman virallista paikallisen UM:n rekrytointia liikkuva kuvaaja on täydellisen lainsuojaton.
Salla Nazarenko, Salla#ifex.org

Freen palkkiotasosta 3.10.2005

Tuoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan freelancerit ovat tyytyväisiä, ja hyvä
niin. On myös hienoa, että meistä kirjoitetaan (esimerkiksi Journalistissa ja netissä journalismi-palstalla) myönteiseen sävyyn eikä
"journalistien kurjalistona", joka aina valittaa kaikesta. Silti on pakko
muistuttaa, että monen freen laskutus jää vielä kauas journalistien
yleisestä palkkatasosta. SJL:n Freelancer-osaston suositushintojen mukaan
lehdistön freen pitäisi laskuttaa noin 63 300 euroa vuodessa yltääkseen
työsuhteisten toimittajien kokonaispalkkaan, joka oli viime vuonna 3014
euroa kuukaudessa. Tutkimuksen mukaan lehdistöfreen kokonaislaskutus oli
viime vuonna keskimäärin 34 800 euroa ja verotettava tulo 22 200 euroa, eli
1850 euroa kuukaudessa. (Mediaanitulo 19 400, eli 1616 euroa kuukaudessa)

Freen tulot riippuvat toki muustakin kuin palkkioiden suuruudesta. Mutta
siihen nähden, että suurin osa freelancereista oli tutkimuksen mukaan täystyöllistetty, freen ansiot jäivät huolestuttavan pieniksi. Varsinkin kun lähes 90 prosentilla vastaajista oli takanaan yli viiden vuoden kokemus
journalistisesta työstä ja hyvä koulutus. Pelkkään vuosilaskutukseenkaan ei voi tuijottaa, sillä parhaiten laskuttavat tekevät usein jatkuvasti ylipitkää työviikkoa.
Tiina Komi, tiina.komi( )kolumbus.fi

Kannatan jyrkästi Reivilän aloitetta 3.10.2005

Marjut Reivilä osuu naulan kantaan avustaja-nimikkeen suhteen. Avustaja-käsite sisältyy tässä yhteydessä vähän sellaista "tai muu reipas tyttö tai poika" -identiteettiä.

Minäkään en ole koskaan mieltänyt itseäni minään kakkossarjan avustajana. Käytännössä olemme lähinnä alihankkijaan verrattavia yrittäjiä. Itse puhun ostavista lehdistä asiakkainani. Freelancer ja vakituinen freelancer ovat parempia käsitteitä.
Jari Peltoranta, jari.peltoranta#welho.com

Freelancer, ei avustaja 30.9.2005

Mainostoimiston työntekijä tuskin "avustaa" yrityksiä mainoksia tehdessään. Lasku 200 euroa! Toisin on freelancereiden: tänään viimeksi luin Journalistista että freelancerit "avustavat" lehtitaloja. Se raivostutti.
Avustaja voidaan helposti mieltää harjoittelijaksi, vähempiarvoiseksi kuin talon oma toimittaja, valokuvaaja, yms.
Nyt kun uusi uljas yhdistys aloittaa toimintansa, olisi korkea aika myös ruveta puhumaan freerlancereista, jotka työskentelevät lehdille, eivät avusta.
Tässä voi jokainen kantaa kortensa kekoon. Olen itse esim. erään työantajani kanssa sopinut, että ei nimitetä enää "vakituiseksi avustajaksi", vaan nimitetään vakituiseksi freelanceriksi.
Minulla siis ei ole avustajasopimuksia, vaan freelancerin työsopimuksia, jne. jne.
Saako tämä kannatusta ja voivatko kollegat ruveta nimittämään itseään toisin?
Olen lähettänyt asiasta kirjelmän osaston hallitukselle ja soisin, että tämä asia kirjattaisiin uuden yhdistyksen perustamiskokouksessa myös ylös. Näin muuttuisimme virallisesti normaaleiksi tasaveroisiksi medialle työtä tekeviksi ihmisiksi, joita käytännössä olemme.
Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

alullepanemisenergiaa , arvokasta työtä 30.9.2005

Tapasin eilen freekääntäjän, joka on onnistunut perustamaan neljän hengen työyhteisön Hgin keskustaan. Hänkin totesi, että tuntee monia kääntäjäkollegoita,jotka ovat vuosien ajan puhuneet työyhteisöhaaveestaan, mutta eivät arjen kiireiltään ehdi tehdä sitä työtä, minkä hanke vaatisi. Sama tilanne itselläni, monien projekien keskellä energiani ei riitä. Marjutin esittämä lounastapaamisorganisointikaan ei enää mahtuisi työkenttäni piiriin. Mutta tilanteet muuttuvat, ehkäpä löytyy ihmisiä, joilla olisi alullepanemisenergiaa.
Tapasin eilen myös mainostoimittajan, joka kertoi, että mainostoimisto laskuttaa tunnista keskimäärin 200 euroa. Liitto suosittaa meille 50 euron tuntilaskutusta. Mainostaminen on noin paljon arvokkaampaa työtä?
Tuula-Maria Ahonen, ta@welho.com

Freelancer-uutiset 21.9.2005

Freelancer-uutisten päätoimittajana haluan vastata kritiikkiisi, joka on
aivan aiheellista. En voi sanoa muuta kuin että olisitpa nähnyt aiemman
Freelancer-uutiset! Se oli pelkkä mustavalkoinen monistenippu.
Kun tulin päätoimittajaksi, oli myös edellisen numeron pääkirjoituksessa
julkilausuttu tavoitteeni tehdä Freelancer-uutisista edustuskelpoinen
käyntikortti, jota kehtaisi jättää oheismateriaalina viranomaiskäynneillä.
Lehtiuudistus eteni silloin sen verran, että kansi oli ja on nytkin
väreissä. Tarkoitus on jatkossa kehittää myös taiton ilmettä. Kiitos sinulle tuestasi tämän asian suhteen.

Susanna Bell, susanna.bell@welho.com

Sosiaalisuutta 21.9.2005

Ehdotin taannoin että freelounaat tms. polkaistaisiin taas käyntiin. Se olisi yksi mahdollisuus tavata kollegoita.
Tällaista lounas- tai klubiajatusta voisi tietty kehittää niinkin, että levitettäisiin sanaa eri järjestöjen freelancereille. Siten eri ammattikuntien freet voisivat kohdata.
Minusta paikan pitäisi olla kuitenkin sellainen, että myös tupakoimattomat voisivat siellä olla.

marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Moni free kaipaa sosiaalista ilmapiiriä 20.9.2005

Eeva-Liisa Wallin kertoi Freeseminaarissa mielenkiintoisesta "Freet ja tietotekniikka"- tutkimuksestaan. Kävi mm. ilmi, että tietotekniikka vähentää kontakteja; haastatteluja voi tehdä sähköpostitse, ja jotkut freet eivät
poistu moneen päivään kotoaan mihinkään.

Eeva-Liisan tutkimuksen mukaan freet kaipaavat sosiaalista ilmapiiriä, jonkinlaista työyhteisöä, ja itsekin allekirjoitan tätä kaipuuta.
Siis miten ryhtyä kaipuista tekoihin? Uusilla yrittäjillähän on yrittäjähautomoita, olisivatko nämä paikat meille mahdollisia?
Tukholmassahan on toiminut- tai toimii ehkä vieläkin?- Kapsylen, jossa eri alojen vapaat työntekijät jakavat yhteisen ison talon.
Miten edetä tällä rintamalla?

Tuula-Maria Ahonen, ta@welho.com

Kuvaajana ulkomailla! 18.9.2005

Kertokaahan te kokeneemmat millaista on työskennellä kuvaajana ulkomailla. Itseäni kiinnostaa lähteä kuvaamaan kriisialueille, ja millaista palkkaa saa kuvasta/kuvista?

T:media-alan opiskelija
Turo, hra78@suomi24.fi

Freelancer-uutiset 15.9.2005

Olen taas palaamassa normaaliin freelancerin arkeen, ulkomailla olon ja äitiysloman jälkeen, enkä voi muuta sanoa kuin että hämmästyin saadessani kotiin lehden nimeltä Freelancer-uutiset. Jösses. Lehdykäinen muistuttaa yläasteen luokkalehteä, paitsi että nykyään teinitkin jo osaavat taittaa paremmin kuin ko. julkaisun tekijä.
En halua vaikuttaa niuhottajalta, mutta voi olla että juuri tämä julkaisu on se, joka joskus osuu ostavan tahon käsiin. Tahon, joka harkitsee työllistävänsä jonkun nimenomaan free-yhdistyksen jäsenistä. Lehti ei anna meistä imartelevaa kuvaa, puuttumatta nyt muuhun kuin ulkonäköön.
Mielipiteitä?
Salla Nazarenko, salla@ifex.org

Sähköpostiosoitteista vielä 13.9.2005

Sähköposttiosoitteissa voi käyttää @-merkin tilalla muita merkkejä: (), at, #, yms. Näin voidaan estää roskapostittajien osoitteenkeruuta.
Jari Peltoranta, jari.peltoranta#welho.com

Nettikeskustelupalsta 9.9.2005

Minusta salasanan takaisuus on vain puoli uudistusta. Se toinen puoli oli nopeus, sensuroimattomuus. Jäsenet saisivat suoraan kirjoittaa palstalle ilman osaston portinvartijaa.

Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Sähköpostiosoitteesta 9.9.2005

Jos ette halua, että sähköpostiosoitteenne näkyy mielipidekirjoituksen alla, laittakaa siitä maininta viestin loppuun, niin poistan sen ennen kirjoituksen julkaisemista.

Free-osastossa suunnitellaan parhaillaan verkkosivujen uusimista niin, että osa aineistosta olisi vain jäsenten luettavissa. Muun muassa Vapaa sana tulisi salasanan taakse.

Tästä tehtäneen päätös, kun uusi yhdistys on saanut hallituksen ja puheenjohtajan marraskuun 24. päivä.
Anna Kähkönen, sihteeri, Freelancer-osasto

Salasanojen taakse tietoturvan vuoksi 9.9.2005

Kannatan lämpimästi keskustelun siirtymistä salasanojen taakse. Minua harmittaa, että tähän keskusteluun osallistuessa on tungettava sähköpostiosoitteensa tuohon alle. Kun laittaa Googleen hakusanaksi oman nimensä, sähköpostiosoite näkyy hakukoneessa ensimmäisenä. Minä en mitenkään välttämättä haluaisi sähköpostiosoitteeni olevan noin julkisesti esillä - onhan tunnettu fakta, että roskapostihakkerit poimivat nettisivuilta sähköpostiosoitteita. Tietoturvallisuutta tämä ei ainakaan paranna.
Noora Melaanvuo

Freen tukeminen ei kiinnosta 9.9.2005

Jos työtätekevän freen etu olisi edes toisella tai kolmannella sijalla Free-osaston toiminnassa, Marjut Reivilän (30.8.2005) esittelemä keskustelupalsta olisi perustettu jo vuosia sitten.

Ajatellaanpa vain, että salasanan takana olisi ajantasainen, sisällön mukaan organisoitu keskustelupalsta ja tietopankki, josta free voisi saada avun silloin, kun apua tarvitaan, joko free-kollegalta tai osaston luottamushenkilöiltä.

Kuinka paljon tällainen sivusto edistäisikään jäsenten keskinäistä tasa-arvoa ja tukisi hajallaan työskenteleviä, syrjemmällä asuvia ja kiireisiä freelancereita, ja kuinka paljon tämä parantaisikaan freelancereiden mahdollisuuksia pitää puoliaan töistä ja työehdoista sovittaessa!

Toissijainenkin etu, kuten Free-osaston etu tulisi hyvin täytetyksi, kun salasanan ehtona olisi Free-osaston/yhdistyksen jäsenyys. Pääsy tällaiselle sivustolle riittäisi yksistään perustelemaan liittymisen Free-osaston/yhdistyksen jäseneksi. Ja kuinka paljon tällainen sivusto kumuloisi yhteistä tietoa, lisäisi jäsenkunnan yhteenkuuluvuutta ja osaston/yhdistyksen voimaa!

Minä olen tehnyt tätä tarkoittavan kirjallisen aloitteen Free-osaston hallitukselle muistaakseni jo vuonna 2002, ja toiset kokeneemmat free-kollegat jo tätä ennen. Kaikki nämä aloitteet ovat päätyneet Free-osaston roskakoriin.
Vesa Koivu, <vesa.koivu@metsanreunassa.fi>

Sairaspäiväraha mietityttää yhä 30.8.2005

Kiitos myös minun puolestani Vesalle. Huoli freen jaksamisesta on yhteinen, teki töitä sitten lehdille tai sähköiselle puolelle.

Asiaan liittyen: mikä on oikeasti se oikeudenmukainen mittari, jolla sekä lehtitöistä YELiä maksavan että TaEL-perusteista palkkaa lähinnä sähköisille välineille tehtävästä työstä nauttivan freen sairauspäiväraha muodostuu? Tätä olen yrittänyt selvittää viime vuodet. Asia konkretisoitui, kun joudun parille sairauslomalle viime talvena. Nyt on odotettavissa korjaus kohtuuttomaan yhdeksän plus yhden päivän omavastuuaikaan, mutta pulmia on yhä.

Eli juju on siinä, että jos maksaisin pelkkää YELiä, tulonhankkimiskuluni eivät vaikuttaisi päivärahaan. Mutta kun saan osasta työtäni myös palkkaa, josta toimitetaan ennakonpidätys, päiväraha määräytyy verotettavan tulon mukaan, eli siitä on niistetty pois kaikki tulonhankkimiskulut, mm. työhuoneen kustannukset, puhelinkulut, ADSL-yhteys ja YEL. Kuitenkaan en voi sanoa irti työhuonettani, ADSL-yhteyttä, puhelinta tai lakata maksamasta YELiä tai muita kiinteitä kuluja sairauslomani aikana.

Eli Kelan laskema päiväraha on mitätön, vaikka mielestäni maksan realistisesti myös YELiä tulojeni siltä osalta, jotka jäävät TaELin ulkopuolelle. Ei ole aikomustakaan sairastua, mutta joskus voi niinkin käydä, valitettavasti, vaikkei siihen olisi varaa, ja juuri Vesan mainitsemista syistä, työstä ilman hengähdystaukoja.

Samassa tilanteesa lienevät kaikki freet, joiden tulo muodostuu näin, ja myös ne, jotka tekevät sähköisellä puolella ohjelmapalkkiopohjaista TaEL-työtä (tulevaisuudessa kai siis TyEL-työtä) ja joutuvat silti ylläpitämään esimerkiksi omaa työhuonetta kaikkine kuluineen.

Eli kun freen kahdesta palkkioeurosta jää käteen yksi, Kela katsoo, että sillä on myös sairastettava, mutta ei ota huomioon sitä, että yhdestä eurosta on maksettava sairastaessa kuluja, jotka työkykyisenä maksetaan sillä toisella eurolla. Kiitos jo etukäteen siitä, että viette Kelalle perustellun tiedon siitä, ettei näin muodostuva päiväraha voi olla oikeudenmukainen. Omat rahkeeni vääntää tätä asiaa rautalangasta Kelalle ovat loppuneet.

Ystävällisesti

Aune Waronen, aune.waronen@pp.inet.fi

Nettikeskustelupalsta 30.8.2005

Haastattelin hiljan kirjailijaa, joka kertoi seuraavansa kollegojensa keskustelua ja osallistuvansa itsekin silloin tällöin Suomen Kirjailijaliiton nettikeskustelupalstalle. Se on salasanan takana ja vain jäsenille.
Siellä annetaan mm. neuvoja tietotekniikan hankkimisesta ja keskustellaan syntyjä syviä kenenkään ennakkosensuroimatta asioita.
Eikö jo vihdoin freeosasto voisi saada samanlaise n aikaiseksi. Osallistujat itse pitäisivät etiketistä huolen: ei solvauksia toisia kohtaan yömyöhällä kapakasta tultua.
Tällaisen hankkeen toteuttamiseen saisi varmaan rahaakin esimerkiksi opetusministeriöltä.
Nyt-palsta on tylsä, koska se toimii viiveellä.

Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Kiitos Vesa! 29.8.2005

Vesa Koivu on ansiokkaasti tuonut esille freelancereiden ammatin epäkohtia ja monia suoranaisia epäoikeudenmukaisuuksia, mutta sanat näyttävät jatkuvasti kaikuvan kuin kuuroille korville.Tai sitten joku kirjoittaa osoittaakseen, että Vesa Koivu on väärässä tai muuten vain intoilee liikaa meidän freelencereiden yhteisten etujen puolesta. Vesan "Terveenä eläkkeelle" -kirjoitus tuskin kuitenkaan jättää ketään kylmäksi,niin täyttä asiaa se on jälleen kerran alusta loppuun saakka.Tuskin kenelläkään voi olla mitään vastaansanomista Vesan esilletuomiin asioihin, vaikka me olemme kai "kärsiminen kuuluu elämään" -joukkoa, joka miltei nauttii saadessaan ammattitaitoonsa ja tehtyyn työmäärään nähden aivan liian pieniä palkkioita vuosi vuoden jälkeen. Tuntuu siltä, että nämä meidän koulutuksemmekin painottuvat alalle houkutteleviin alkeiskoulutuksiin, kun on ollut alalla pidempään on tarjonta huomattavasti niukempaa. Pitkään alalla olleille pitäisi järjestää esim. oma free-seminaari, jossa pohdittaisiin tälle ryhmälle sopivia asioita ja annettaisiin samalla konkareillekin mahdollisuus tavata kollegoita.Pitkämatkalainen jää lisäksi liian usein osattomiksi niistä harvoistakaan liiton koulutuksista, jotka kiinnostaisivat- ja apurahat kattavat jatkuvasti vain pienen osan matka- + muista kuluista, mihin ei heru tippaakaan sääliä tai sympatiaa.

Freelancerin jaksaminen on erittäin vakava asia.Juuri näihin aikoihin laaditaan ensi vuoden budjetteja ja toivoa täytyy jälleen kerran, että lehtitalot varaisivat asialliset summat freepalkkioihin tulevalle vuodelle!

Todellakaan,elämänikäistä työrupeamaa ei voi tehdä juosten. Kiitos Vesa näin julkisesti myös arvokkaista neuvoistasi kysyessäni neuvoa kirjahankkeiden suhteen!

Riitta Ahonen, riitta.ahonen@elisanet.fi

Terveenä eläkkeelle 29.8.2005

Tottakai, sahaa teroitellaan, ja sitä vartenhan tässä kirjoitellaan, että saataisiin hyödyllisiä ja tarpeellisia kursseja.

Ja urakkatyötä freetoimittajan työ on, en kuitenkaan ryhtyisi ihannoimaan kovaa painamista itseisarvona. Normaali käytäntö on, että urakkatöissä hankkii paremmin.

Esimerkiksi teollisuudessa ja rakennuksilla niin työn teettäjä kuin työntekijätkin ovat yhtä mieltä siitä, että kun urakkaa lasketaan, se lasketaan niin, että urakalla hankkii esim. 20-30 % enemmän kuin aikapalkattuna. Tietenkin työtä tehdessä urakka voi mennä kiville syystä tai toisesta, mutta yhtä hyvin ansio voi nousta reilusti ylikin.

Lehdistön piirissä tilanne on päinvastainen, urakkana tehdyssä työssä hankkii selvästi huonommin kuin aikapalkattuna tehdyssä. Erinomaisen ammattitaidon ja älyttömän urakoimisen kautta me freet voimme päästä samoille ansioille kuin ensimmäisessä kesäpaikassaan työskentelevä, aikapalkattu toimitusharjoittelija.

Monet meistä freelancereista pystyvät painamaan adrenaliinin voimalla viisi, kymmenenkin vuotta, mutta jossain vaiheessa uupumus iskee. Ja sitten ei ole irtisanomisaikaa, ansiosidonnaista työttömyysturvaa eikä mitään.

Siinä on tietty totuus, että elämänikäistä työrupeamaa ei voi tehdä juosten. Ihminen ei sitä kestä. Pitkän päälle tarvitaan mahdollisuutta tehdä kävelyvauhtia, tarvitaan viikottaiset vapaapäivät ja aika-ajoin pitempi breikki, jolloin työhuolten kuorman voi jättää kokonaan sivuun. Miksi ei meillä pätevillä, taitavilla, monipuolisesti lahjakkailla ja joustavilla freelancereilla olisi oikeutta päästä terveenä eläkkeelle, jos siihen on oikeus myös työsuhteisilla kollegoillamme!

Tiedot freelancereiden ja työsuhteisten työn tuottavuudesta pohjautuvat laskelmaani Sama palkka samasta työstä 11.4.2004. Se perustuu nimeltä mainittujen aikakauslehtien vuoden 2003 vuosikertoihin ja Journalistiliiton tilastoihin. Laskelma on muistaakseni julkaistu myös täällä Free-osaston nettisivuilla. Ehkä etsivä voi sen vielä sieltä jostain löytääkin.

Hyvää työsyksyn alkua!

Vesa Koivu, <vesa.koivu@metsanreunassa.fi>

Tiukkaa sen pitääkin olla 26.8.2005

Hei Vesa Koivu, kiitos vastauksestasi! Meidän ajatusmaailmassa on näköjään vissi ero. Meikäläinen kouluja käymätön tollukka on yrittänyt käyttää maalaisjärkeä suhtautumisessa koulutuksiin. Jos kerran savotoilla urakalla töitä paiskoneet jätkät teroittivat välillä sahansa, jotta urakat eivät kusisi, niin minkä ihmeen takia free-toimittaja ei tekisi samaa?
Siihen mitä mainitset näiden aikakausilehtien vakinaisten toimittajien työajoista, en sijaan ota kantaa. Päivääkään kun en ole siellä kellokallena ollut. Ja nyt pitää jatkaa taas arkista aherrusta, jotta lapset saavat jokapäiväisen leipänsä ja akka autoon uudet talvirenkaat.
Pekka Moliis, pekka.moliis@dnainternet.net

Tiukkaa on 24.8.2005

Hei Pekka Moliis, kiitos kirjoituksestasi!
Asiallisia huomautuksia, vaikka en
tarkoittanutkaan ryhtyä kilpailemaan
matkanpituuksilla. Yritin tuoda esiin sitä, että
ilmainenkin koulutus on ikävä kyllä rasitusta
freelancerin taloudelle.

Jos nyt ajatellaan esimerkiksi suomalaisia
eturivin aikakauslehtiä, työsuhteisen,
kirjoittavan toimittajan yhteen juttuun
käytettävissä oleva bruttotyöaika on yksi viikkoa tai kaksi viikkoa. Siihen mahtuu hyvin
toimituksen johdon järjestämät (palkalliset)
virkistyspäivät, koulutustilaisuudet ja
palkkiomatkat, ja vielä ehtii kokoamaan sen
jutunkin.

Jos samaiseen aikakauslehteen kirjoittava
freelancer haluaa kutakuinkin samoille ansioille
kuin hänen työsuhteinen kollegansa, hänen
juttukohtainen bruttotyöaikansa on enintään yksi
päivä tai kaksi päivää. Tässä ajassa freen on
paitsi kirjoitettava juttunsa, myös myytävä se
sekä hoidettava toimistonsa aputöineen ja
hallintoineen.

Kun free sitten lähtee vaikkapa vain ilmaiseen
koulutustilaisuuteen, joka vie hänen päivästään
yli kuusi tuntia, se aika on joko pois hänen
senpäiväisestä työajastaan tai se haukkaa hänen
seuraavan työpäivänsä energiaa. Freen
juttukohtainen bruttotyöaika on niin niukka, että free väkisinkin putoaa työtahdistaan. Siis
matkakulut ovat todellisia ja ansiomenetykset
ovat todellisia; koulutustilaisuuksien tuomat
hyödyt ovat vain mahdollisuuksia.

Kaikki me koulutuksiin osallistuvat toivomme,
että nämä mahdollisuudet myös käyvät todeksi.
Vesa Koivu, vesa.koivu@metsanreunassa.fi

Verkkokoulutusta ja kumuloituvaa tietoa 24.8.2005

Verkkokoulutus tosiaan sopisi kiireisille ja hajaallaan työskenteleville freelancereille. Erinomainen koulutuspaikka olisi toimivat kotisivut.

Hyvin organisoidut, ajantasaiset kotisivut, jonne osaston jäsenet pääsisivät pulmineen ja joilla he myös voisivat jakaa kokemuksestaan. Tällainen sivusto muodostuisi pian verrattomaksi tietopankiksi, josta varsinkin uraansa aloittelevat freet hyötyisivät.

Keskustelu pitäisi jakaa otsikoiden alle, jotta asiat löytyisivät. Esimerkiksi verotus, kirjanpito jne. ja niille tietenkin alaotsikoita tarpeen mukaan.

Tämä ei maksaisi paljon. Hätätilassa netistä löytyy ilmaisohjelmia sivuston organisoimiseksi, eikä joka lähtöön tarvitsisi epätoivoisesti kuuluttaa niitä kalliita ja ihmeellisiä huippuosaajia, jotka voisivat toteuttaa täsmäkoulutusta. Me oppisimme toinen toisiltamme, ja tieto kumuloituisi.
Vesa Koivu, vesa.koivu@metsanreunassa.fi

Verkkokoulutus pitää suunnitella kunnolla 23.8.2005

Verkkokoulutus on tosiaan hyvä ja tasa-arvoinen muoto, mutta ei aivan ongelmaton. Viimeisen kolmen vuoden aikana olen sekä opiskellut verkkoviestinnän tutkinnon että itse suunnitellut parin verkkokurssin sisällön (tekniset toteuttajat olivat erikseen)ja nähnyt lukemattomia ongelmia, joita verkkoympäristö voi tuoda mukanaan.

En suinkaan esitä, ettei osaston pitäisi tarjota jäsenilleen verkkokoulutusta. Sen sijaan muistutan, etteivät hyvät verkkokurssit ole vielä mitään apteekin hyllyltä -tavaraa, jota voi tilata keneltä vain ja mihin tarpeeseen tahansa. Kunnollisen verkkokurssin suunnittelu on osaamista vaativaa ja kallista puuhaa, mikä näkyy myös tarjottavien kurssien hinnoissa. Siksi tarjolla olevaan materiaaliin pitää tutustua kunnolla.

Jos joku jäsen on käynyt mielestään hyvän verkkokurssin, siitä varmaankin kannattaisi vinkata osastolle. Vielä suurempi pula on varmaankin verkkokurssien suunnittelu- ja toteutustaitoisista ihmisistä.
Ina Ruokolainen, ina.ruokolainen@pp.inet.fi

Verkkokoulutusta hämäläisellekin 20.8.2005

Nyt ovat kollegat oikealla asialla. Verkkokoulutus olisi erittäin tervetullut koulutusmuoto. Harvoin tulee minunkaan lähdettyä Helsinkiin tai Tampereelle koulutuksiin, sillä aika ei yksinkertaisesti riitä.

Verkkokoulutus parantaisi yhdistyksen jäsenten tasapuolista kohtelua. Jokainen voisi opiskella omalla koneellaan itselleen parhaiten sopivana aikana. Teknisiä ongelmia verkossa tapahtuvan koulutuksen järjestämisessä ei tänä päivänä luulisi liiemmälti olevan?

Verotus, kirjanpito, kustannuslaskenta jne. olisivat minun koulutustoivelistallani korkealla. Myös kielenhuolto verkossa kelpaisi. Tässä muutamia toiveita koulutuksesta, jota uusi uljas yhdistyksemme toivottavasti järjestää.
Kati Leppälahti, kati.leppalahti@tarina.inet.fi

Koulutusta ulkomaan elävillekin 17.8.2005

Aivan totta tuo vaade verkkokoulutuksesta. Meille ulkomailla asuville freekuille kun ei tunnu nykyisestä koulutustarjonnasta paljon iloa olevan. Mielelläni osallistuisin verkon kautta tapahtuvaan oppimissessioon, oman aikatauluni puitteissa.
Miia Taivainen, miia.taivainen@teleskooppi.com

Pieniä murheita 17.8.2005

Käsittääkseni juuri Pekan kaltaisille jäsenille verkossa tapahtuva hyvä koulutus olisi omiaan. Siihen aikoinaan patistelin osastoa, mutta vain yksi verkkokurssi on ollut.
Verkkokoulutus tavoittaa myös ulkomailla olevat jäsenet, joille myös tulisi järjestää koulutusta.
Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Pieniä murheita 17.8.2005

Pieniltä tuntuvat teidän etelän immeisten murheet, kun niitä täältä susirajalta katselee. Vesa Koivu valittelee ansiokkaassa kirjoituksessaan sitä, kuinka kielenhuoltokoulutukseen osallistuminen oli vienyt aika tavalla hänen aikaa, kun matkaakin oli tullut tehtyä yli 200 kilometriä
Olisipa meikäläisellekin tarjolla joku koulutus noin lähellä. Oulu taitaa olla lähin minun kurssipaikkakunnistani ja sinne tulee matkaa tuplaten. Ja siitä huolimatta olen valmis lähtemään kursseille, kunhan vain kalentereista (oman, vaimon, perheen lasten, painiseuran, toimeksiantajien) sopiva tyhjä kohta löytyy.
Yhtään täysin turhaa kurssia en ole käynyt, vaikka TYT:n järjestämä kuntatoimittajakurssi (vai mikä lie) sellaista lähentelikin. Onneksi sen sai maksettua free-osaston myöntämällä stipendillä, joten siitäkään ei tarvinnut pelihousuja repiä. Ja taisinpa myöhemmin myydä pari juttua näille kuukausipalkkaisille kurssikavereilleni, jotka selviävät omasta työvuodestaan 25 juttua tekemällä.
Pekka Moliis, pekka.moliis@dnainternet.net

Totutun epäpätevää 17.8.2005

Se on aivan totta, siinä on selvä ristiriita.
Free-osaston jäsenkriteetit freen ansiotason
osalta edellyttävät, että freen työskentely on jo vakiintunutta ja perusasiat hallinnassa. Siitä huolimatta Free-osaston koulutus on suunnattu melkein kokonaan aloittelijoille, ulkopuolisille tai aivan alkeitten selittelyyn.

Keski-Suomen Journalistien kielenhuoltoilta
18.11.2004 oli onnistunut. Illan vetäjä Seppo
Pekkola yliopiston kieltenlaitokselta tosiaan
hallitsi aiheensa. Knoppien lisäksi hän osasi
tuoda esiin kielenhuollon ajattelutavan, kertoa
vierassanojen kotoutumisprosessista jne. Hän
pystyi myös kommentoimaan tiedotusvälineiden
kielenkäytön konventioita. Ehkäpä hänen
näkökulmansa oli 60-lukuinen, enkä välttämättä
ole samaa mieltä hänen kanssaan, mutta tuomalla
esiin oman kantansa, hän antoi yleisölle
tilaisuuden skarpata omaa ehkä tiedottomaksikin
jäänyttä ajattelukehystään.

Jyväskylän kielenhuoltoilta oli siis hyvä, mutta
veihän se lyhyydestään huolimatta aika tavalla
aikaani, kun matkaakin kertyi yli 200 km.

Haluaisin vielä lisätä tähän yhteyteen pari sanaa siitä, miten raskasta freen on investoida
ammattitaitonsa ylläpitoon ja kehittämiseen.

Aikakauslehden työsuhteinen, kirjoittava
toimittaja laatii noin 25 juttua työvuotensa
aikana. Kustantajalle tästä aiheutuvat välittömät kulut palkkoina ja sotuina ovat noin 50 000 euroa vuodessa. Kun toimitus teettää samaiset jutut freelancerilla, kustantajan kaikki kulut rajoittuvat 12 000 euroon vuodessa.

Jos siis free haluaa kehittyä työssään, hänen on
maksettava kurssimaksut ja kaikki siihen liittyvä tuosta 12 000 euron potista. Sen sijaan kun työsuhteinen toimittaja menee koulutukseen,
työnantaja maksaa kaiken sen tuon 50 000 euron
päälle.

Vesa Koivu, SJL, <vesa.koivu@metsanreunassa.fi>

Sanelukoneista 16.8.2005

Noora kyseli kokemuksia sanelimen käytöstä. Itse olen pitkään käyttänyt sitä lähes kaikissa haastatteluissa, ja mielestäni se on hyvä vehje seuraavista syistä: 1) Sillä saa ylös kaiken, mitä haastateltava sanoo, joten myöhemmin voi kaikessa rauhassa valikoida sieltä oleellisimman. Käsin kirjoitettaessa tuppaa helposti jäämään jotain pois sieltä täältä, etenkin jos haastateltava on konekivääripuhujatyyppiä.
2) Haastattelutilanteen saa pidettyä luontevana ja haastateltavalle miellyttävämpänä, kun haastattelija pystyy kohdistamaan koko katsekontaktinsa ja muun ruumiinkielensä haastateltavaan eikä lehtiöönsä. Oman kokemukseni mukana haastateltavat on helpompi saada rentoutumaan ja avautumaan sanelukoneen kanssa kuin lehtiön.
3) Monet haastateltavat, erityisesti asiantuntijarooleissa toimivat, tuntuvat olevan tyytyväisiä, jos haastattelija nauhoittaa kaiken, koska silloin heillä itselläänkin on toivoa, että kaikki oleellinen saadaan ylös ja heidän sanomisensa siteerataan oikein.

Itseäni on vuosien mittaan silloin tällöin haastateltu eri lehtiin. Ne jutut, joissa haastattelija on käyttänyt sanelukonetta, ovat mielestäni olleet keskimäärin parempia kuin lehtiöllisten toimittajien kirjoittamat. Siihen on varmasti muitakin syitä kuin välinevalinta, mutta tosiasia on, että lehtiöllisten toimittajien jutuissa suuhuni on paljon useammin pantu jotain minulle vierasta (toimittajan omista lyhennellyistä muistiinpanoista ja muistikuvista rakenneltua), kun taas nauhoitetun haastattelun pohjalta tehdyt jutut ovat yleensä olleet lähempänä sitä mitä omastakin mielestäni sanoin.

Vastauksena vinkkipyyntöön siitä, millainen vehje kannattaisi valita: Haastattelutilanteissahan on toisinaan hälinää ympärillä, joten hiukan kalliimmasta hinnasta huolimatta kannattaa valita sellainen, jonka mikrofoni poimii äänet erityisesti siitä suunnasta, johon se osoittaa, eikä juurikaan ympäristöstä.

Mutta välinettäkin tärkeämpi on tietysti aina toimittajan oma ammattitaito ja asenne: aito halu löytää toisen puheesta se, mitä hän todella tarkoittaa, ja kyky nähdä sen yhteydet laajempiin asiayhteyksiin.
Helena Telkänranta, telkanranta(at)hotmail.com

Tunteeko joku sanelinmarkkinat? 15.8.2005

Olisiko jollakulla hyvää vinkkiä, millainen sanelin kannattaisi hankkia haastattelemiseen? Olen tähän asti kirjoittanut haastattelut käsin, mutta kyllähän siitä pikakirjoituksesta tahtoo melkoista sotkua tulla. Hyvä, kun saa omasta käsialastaan selvää.
En tullut toimittajan uraa aloitellessani hankkineeksi sanelinta, kun joku sanoi, että purkaminen on niin työlästä hommaa. Joku kokenut toimittaja puolestaan sanoi myöhemmin, että haastateltavat saattavat mennä helposti lukkoon, kun pistetään äänitys päälle. Millaisia kokemuksia muilla on ollut? Olen nyt ajatellut, että olisihan se ehkä helpompi kuitenkin tarkistaa sanelimesta, jos ei täysin muista tai ole tajunnut, mitä haastateltava on sanonut.

Olisi kiva kuulla teiltä sanelimien hyödyistä/haitoista, hyviä sanelin-merkkejä, hinta-arviota jne. Kiitti jo etukäteen kaikille minulle vastanneille!
Noora Melaanvuo

Kielitietoiskuja 15.8.2005

Olen iät ja ajat pyytänyt freeosastolta jäsenmaksujeni vastineeksi pitkään alalla olleille täsmäkoulutusta uusista asioista. Tarkoitan tällä parin tunnin mittaisia tiiviitä tietoiskuja ihmisille, jotka jo osaavat ideoida ja laskuttaa ja markkinoida. eli ymmärtääkseni niille, jotka on kelpuutettu freeosastoon.
Itselläni ei ole aikaa istua seminaareissa päiväkausia, ei päivääkään.

Viime keväänä olin tällaisessa - ja oli myös Koivu -tilaisuudessa. Sen oli järjestänyt Keski-Suomen Journalistit, joka oli kelpuuttanut freelanceritkin mukaan. Yksi ilta puitiin kieliopillisia asioista, viimeaikaisia muotitermejä yms.
Free-osastolta sain vuosi pari sitten pyytämääni verkkokoulutusta, joka sekin oli onnistuttu tekemään liian työlääksi työtä tekeville ihmisille.
Kaiken lisäksi osasto vaati, minulta selvityksen siitä, mitä koulutuksesta tuumin. Siis senkin vastineeksi jouduin käyttämään työaikaani eli rahaani. Sen sijaan muilta kurssilla olleilta ei mielipiteitä näkynyt. heidän rahojaan osasto ei siis käyttänyt.
En tarvitse muiden freelancereiden opastusta, vaan napakoita ammattilaisten tietoiskuja.
Olisi kiva kuulla, mitä vesa tuumi kielitietoiskusta.
Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Kuten sanottu 11.8.2005

Kuten sanottu, kaikenlaista koulutusta tarvitaan. Ja Free-osasto järjestää alkeiskoulutusta.

Tuskinpa Free-osaston kannattaa kehuskella, jos joku ulkopuolinen taho järjestää sellaista koulutusta, josta ammattitaitoinenkin free saattaisi hyötyä. Kysymyshän on siitä, mitä "oma" liittomme meille tarjoaa.

Muistan hyvin, kuinka maksoin taannoin TYT:lle 500 euron kurssimaksun, sen lisäksi omista varoistani ruuat, plus hotellimajoituksen, plus matkat ja siinä samalla menetin kolmen työpäivän työskentelyajan. Kurssi ei ollut niinkään huono, mutta panihan se tekemään vertailuja, kun viereisessä pulpetissa istui työsuhteinen toimittajakollega, jolle talo maksoi kurssimaksun, ruuat, matkat, hotellin, palkan ja päivärahat päälle. Eikä hänen tarvinnut nähdä edes maksamisen vaivaa tai muita kuittisulkeisia, riitti, kun hän lausui hotellin vastaanotossa, että lähettäkää lasku lehdelle.

Samainen kollega lähestyi minua ystävällisesti ja kysyi kahvitauolla, olimmeko - työparini ja minä - lähdössa seuraavalla viikolla Tanskaan messuille. Tiesin messut työmme kannalta kiinnostaviksi, mutta jouduin toteamaan, että meillä ei ollut sellaisia varoja, että voisimme lähteä eikä mikään lehtikään maksaisi kulujamme. Kollega kertoi, että hän oli heidän lehdestään menossa ja että hän ottaisi vielä lisäksi omasta toimituksestaan mukaansa toimittajan ja valokuvaajan. Talo tietenkin maksoi kaikken.
Vesa Koivu, SJL, vesa.koivu@metsanreunassa.fi

Kaikenlaista koulutusta tarvitaan 11.8.2005

Freetyöhön hakeutuvien joukossa on vasta valmistuneita nuoria, mutta myös pitkään työsuhteessa olleita toimittajia, kuvaajia ja graafikkoja. Freeksi aikoville tai vasta vähän aikaa freelancereina toimineille tarkoitettu Mitä on olla free -koulutus tulee joka kerta ääriään myöten täyteen, mikä kertonee koulutuksen tarpeellisuudesta. Yhteisen kokemuksen jakaminen, yrittäjän vastuiden selvittäminen, hinnoittelun perusteiden, tekijänoikeuksien ja eläketurvan läpikäyminen on tarpeen koko ammattikuntaa ajatellen. Jakamalla tietoa ja kokemuksia pyritään vaikuttamaan siihen, että uudet tulokkaat eivät hinnoittelisi työtään polkuhintaan ja ymmärtäisivät huolehtia eläketurvastaan.

Yrittämiseen liittyvä koulutusta tarvitaan, mutta tarvitaan muutakin. Toivelistojen kärjessä ovat myös kirjoittamiseen, kuvaamiseen, haastatteluun, ideointiin ja jaksamiseen liittyvät teemat. En väheksy sosiaalista yhdessäoloakaan; tosin pelkästään sen varaan tilaisuuksia ei ole osaston puolesta järjestetty. Mikkelissä perustettiin keväällä Pressiklubi, jossa sosiaalisen yhdessäolon ohella tarjotaan myös asiaa vierailevien luennoitsijoiden kertomana. Tampereelle on käynnistymissä vastaava klubi, ja toivottavasti niitä saadaan myös muualle Suomeen.

Osasto on järjestänyt yrittämiseen liittyviä koulutuksia erimuotoisina vuodesta toiseen: aloittaville perusasioita Mitä on free -koulutuksessa, freeseminaareissa yrittäjyyttä on käsitelty eri teemoja sivuten, on ollut veroiltoja ja kirjanpitokoulutusta. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa on alkamassa freelancereille räätälöity Luova yrittäjä -koulutus, missä yrittämiseen liittyvät asiat ovat vahvasti mukana. Parhaillaan viilataan koulutuspakettia, jossa käydään läpi toivomiasi asioita kuten kustannuslaskentaa, hinnoittelua, liiketoimintasuunnitelman tekoa ja markkinointia. Koulutusapurahoja on myönnetty myös liiketoimintaosaamista kehittävään koulutukseen, koska talousosaaminen on osa tätä työtä. Toimittajakouluista totean ainoastaan, että ainakin Jyväskylän yliopiston toimittajakoulutuksessa luennoidaan myös alan yrittäjyydestä. Lisäksi eri yliopistoissa ja ammattikorkeissa, samoin kuin ammattiopistoissa on yrittämiseen ja taloushallintoon liittyviä kurssipaketteja.

Koulutuksen räätälöiminen freelancereille ei ole maailman yksinkertaisin tehtävä. Yksi syy siihen on se, että iso osa meistä tekee journalistisen työn ohessa opetustyötä, työstää tietokirjoja tai kaunokirjallisuutta. Koulutuksista on saatu pääosin hyvää palautetta, myös Vesa Koivun mainitsemasta keväällä pidetystä kirjanpitokoulutuksesta. Prikulleen jokaisen osallistujan henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaavaa koulutusta lienee mahdotonta tehdä.

Hyvä neuvottelutaito on todentotta freelancerille kullanarvoinen. Teema on ollut esillä koulutuksia suunniteltaessa, ja siitä keskustellaan myös seuraavassa koulutusjaoston kokouksessa. Vinkkejä tilannettamme tuntevista kouluttajista otetaan vastaan!
Irene Pakkanen, koulutusjaoston pj., irene.pakkanen@kolumbus.fi

Kirjanpitäjää? 11.8.2005

Mistähän löytyisi free lance -toimittajalle pienyrittäjän asemaa ja asiaa tunteva kirjanpitäjä? Espoo/Helsinki/ pääkaupunkiseutu.
Vinkkaa jos olet löytänyt!

Kaisu Ravantti, kaisu.ravantti@luukku.com

VAIN ALKEITA ALOITTELIJOILLE 8.8.2005

Mikäpä siinä, kyllä monet freet kaipaavat sosiaalista yhdessäoloa, ja kyllähän kirjoitustaitojakin voi välillä hiukan hioa. Painopiste on kylläkin väärä, sillä itsensä elättävällä freellä on vain vähän aikaa retkeilylle, ja ammattiopetusta varten on olemassa toimittajakouluja joka kaupungissa, parhaissa useampiakin.

Jo useiden vuosien ajan minä ja monet muutkin kokeneet freelancerit ovat esittäneet pyyntöjä, että Free-osasto järjestäisi koulutusta myös niille, jotka jo tietävät, mikä on verokirja. Turhaan.

Jos lähdetään siitä Free-osaston hellimästä ajatuksesta, että me freelancerit olemme yrittäjiä, juuri yrittäjyys on sellainen puoli työtämme, jota ei missään toimittajakoulussa opeteta. Ja jos muka olemme yrittäjiä, hinnoittelu ja kustannuslaskenta ovat peruskiviä, joiden varassa elinkeino lepää. Ei vain ole yhtään kurssia tällekään syksylle tulossa, kun katsoo Free-osason kokoamaa koulutustilaisuuslistaa.

Yrittäjäfreen kannalta hyvä ote kirjanpidosta on myös olennainen, Free-osasto järjestikin keväällä (25.4.2005) aiheesta tilaisuuden. Ehkä tekoa pitäisi tervehtiä myönteisenä avauksena, ikävä vain, että "kurssi" osoittautui 4 tunnin alkeisluennoksi, jolla taas käytiin läpi, että yritystoiminta voidaan toteuttaa toiminimen, avoimen yhtiön tms. muodossa. Luennoijalla ei vaikuttanut olevan mitään tuntumaa freelancerin tai yleensäkään ammatinharjoittajan työhön.

Hyvä neuvottelutaito olisi freen kannalta myös kullanarvoinen. Olisi hyvä, jos free voisi pitää kiinni itselleen elintärkeistä eduista ilman että neuvottelut menevät kiville, kun vastapuolella on kaikki valta ja valtit.

Kuinkahan monta kertaa nämäkin ehdotukset on jo tehty esim. viimeisten viiden vuoden aikana! Minulla ainakin on kopiot lukuisista tätä tarkoittavista puheenvuoroista ja muistan kyllä, että olen omasta puolestani monellekin free-osaston hallituksen jäsenelle asiasta puhunut. Silti Free-osaston tuoreimmassakin tiedotteessa 5.8.2005 on hurskaasti kirjoitettuna: "Millaista koulutusta tai tapahtumia sinä toivoisit? Laita vinkkejä osoitteella osasto@freet.fi "

Jos taas lähdetään siitä - niin kuin Free-osasto aina sopivan tilaisuuden tullen lähtee - että me freet olemme samaa perhettä työsuhteisten toimittajien kanssa ja että SJL on meidän yhteinen järjestömme, eipä olisi pahitteiksi, jos free-jäsenkunta saisi mahdollisuuden sosiaaliseen yhdessäoloon SJL:n työpaikkaorganisaation ja itsensä SJL:n organisaation kanssa, ja koulutusta esim. siihen, kuinka välttyä siltä, että free-jäsenkunnan aktiivisuus ja aloitteellisuus ei aina ja kaikissa tapauksissa ohjautisi suoraan Free-osaston roskakoriin.
Vesa Koivu, SJL

Paperin lakko voi vaikuttaa freelancereiden työllisyyteen 16.6.2005

Sain tänään, kuten muutama muukin avustaja, eräältä lehden tuottajalta ikävän viestin.
"Nyt näyttää siltä, että paperin lakon johdosta lehtemme kokoa supistetaan voimakkaasti ja teemasivut eivät ilmesty tästä eteenpäin - siis niin kauan kuin painopaperin saatavuus on huono.
Jutut pyritään käyttämään uutissivuilla siinä määrin kuin sinne mahtuu. Osa jutuista jää todennäköisesti ilmestymättä. "
Tässä voi ounastella, että syksyllä saattaa freejuttujen kysyntä olla tavallista vähäisempää joissakin lehdissä.
Marjut Reivilä, marjut.reivila(ät)pp.inet.fi

Liity heti yhdistykseen 28.5.2005

Eri puolilla maata freelancerit miettivät kuumeisesti liittyäkö yhdistykseen vai pysyä vanhoissa asemissa? Itselleni on valjennut, miksi jokaisen friikun tulee liittyä omaan yhdistykseen. Päätös osaston muuttamisesta yhdistykseksi on tehty ja siunaus saatu. Asioiden muuttuminen yhdistyksen suuntaan on täydessä käynnissä. Yhteistyö liiton sisällä ei suinkaan vähene, vaan tulee entistä intensiivisemmäksi. Kun liityt yhdistykseen, teet etujemme ja asioidemme ajamisen selkeämmäksi. Tärkeää on myös ilmaista osastolle omat toiveet, jotta luottohenkilömme tietävät mistä on puute. Freelancereiden voima tulee kerätä yhteen. Saamme liiton taholta arvostuksen ja paremmat toimintaedellytykset, kun toimimme yhtenäisenä yhdistyksenä. Älä jahkaile, vaan tee järkevä päätös.
Tita Rossi, tita.rossi@kolumbus.fi

Säännöt löytyvät nyt etusivulta 26.5.2005

Hyvä huomio Mathias. Laitoin säännöt nyt etusivulle. Paperiversiona ne löytyvät helmikuussa ilmestyneestä Freelancer-uutisista, siis samasta lehdestä jossa on kaikki vuosikokousmateriaali.
Anna kähkönen, sihteeri, annak@kaapeli.fi

Missä säännöt? 26.5.2005

Minulta ja 1079 muulta on kysytty haluammeko liittyä uuteen freelanceryhdistykseen. Itse näkisin mielelläni yhdistyksen säännöt vaikkapa näillä verkkosivuilla ennen kuin vastaan.
Mathias Luther, mathias.luther@kolumbus.fi

Rahoja minäkin oottelen 26.5.2005

Maksujen kanssa vetkuttelun ohella toinen raivostutuksen aihe ovat toimeksiantajat, jotka eivät kuittaa juttua hyväksytyksi - ehkäpä siksi että haluavat saada sillä tavalla lisää maksuaikaa?

Teen töitä lehdelle, joka jättää joskus viikkokausiksi noteeraamatta lähettämäni valmiin jutun. Kun soitan, saan kuulla että joo joo, kyllä minä katson sen tänään. Sitten saan taas odottaa ties kuinka monta päivää, ennen kuin juttu on hyväksytty ja laskutuslupa saatu.

Laskua kun en tohdi lähettää ennen kuin olen saanut hyväksynnän siitä, että juttu on ok ja heidän toivomustensa mukainen.

Vai pitäisikö vain kehdata, jos jutusta ja palkkiosta on kerran etukäteen sovittu?

Nimimerkki:
Toivottavasti tämä on vain alkutaipaleen ongelma

Huomautusmaksu ja viivästyskorko käyttöön 23.5.2005

Aluksi kannattaa selvittää, kuka suorittaa maksun. Asia selvinnee parhaiten puhelimitse. Kysy, voisitko lähettää laskusi suoraan laskun maksajalle. Yleensä hän työskentelee kirjanpito-, taloushallinto- tms. -osastolla. Kun tämä henkilö vastaanottaa laskusi, hän kyllä hankkii laskun maksamiseen tarvittavan luvan toimeksiantajaltasi. Hänen tehtävänään on myös huolehtia, että laskusi maksetaan ajallaan.

Jos laskusi hautautuu tilaajan käsittelyjonoon, niin ongelma on heidän, ei sinun. Sama konserni maksaa päivittäin tuhansia laskuja. Voit olla varma, että kirjapainolaskut, vuokrat, pankkilainat ja palkat hoidetaan ajallaan. Tai, jos ei hoideta, se maksaa enemmän.

Mikäli suoritusta ei kuulu tilillesi, niin lähetät maksuhuomautuksen. Itse olen varautunut tähän kirjoittamalla laskuihini "maksuhuomautukset á 10 euroa". Olen myös käyttänyt huomautusmaksua. Se on toimeksiantajalle täysin turha kulu, josta ei pidetä. Ainoa saamani "palaute" veloittamistani huomautusmaksuista on ollut, että laskut on alettu maksaa ajallaan.

(Otanta on pieni, kaksi konsernia.)
Jussi Riku, jussi.riku@journalisti.net

Jaksaisivatpa maksaa 23.5.2005

Hei. Olisiko mahdollista kuulla konkareiden kokemuksia, miten olette selvinneet toimeksiantajista, jotka eivät maksa laskuja ajallaan? Tuntuu, ettei kamalasti uskalla kovistella laiskaa maksajaa, koska mieluusti sitä pitäisi tietyn asiakaspiirin eikä koko ajan kalastelisi uusia. Kyse on isosta viestintäkonsernista, jossa laskut jäävät jumiin byrokratian rattaisiin - toistuvasti.
Tuntematon Sotilas

Itsesensuuri Suomessa 20.5.2005

Venäläinen toimittaja Grigori Pasko totesi 4.5.
(Aamulehti), ettei Venäjällä tarvita sensuurilakeja, koska valtaosa toimittajista on omaksunut itsesensuurin pelätessään työpaikkojensa puolesta. Näinhän se on Suomessakin, päätoimittajat mukaanlukien.

Odotin n.s. itsenäisten toimittajien joukosta (yli 1000 kpl?) löytyvän edes yhden rohkean journalistin mutta petyin. Viittaan tekstiini 20.4.

Jos Suomessa jaettaisiin tiedonsalaamispalkintoja ei ehdokkaista olisi pulaa.
Hannu Poutanen, catraeng@columbus.fi

Hyvä Tiina Komi, 17.5.2005

tarkoitatko kysymykselläsi sitä, että me voimme
nyt Onlinessä ryhtyä siihen keskusteluun, jonka
SJL:n Free-osasto keväällä 2004 esti? Jos
keskustelu nyt on mahdollista hyvä niin! Olen
joka tapauksessa hyvin ihmeissäni, etkö sinä
ollutkin juuri tuohon aikaan Free-osaston
hallituksen jäsen ja dementoimispäätöstä
tekemässä! Ja vuosi on taas hukattu, ja
korjaamaton kysymyslomake lähetetty, ja
jäsenkunnan rahoja tuhlattu.

Ole ystävällinen ja ilmoita selvästi, voimmeko
keskustella. En viitsisi enää enempää kirjoitella
suoraan Free-osaston roskikseen.

Kevätkiireitten keskeltä,
Vesa Koivu, SJL

Mikä työmarkkintutkimuksessa mättää? 11.5.2005

Voisitko Vesa vähän tarkentaa, mikä kyselylomakkeessa on mielestäsi vikana? Lomaketta suunnitellessa työryhmässä mukana olleena olen kiinostunut konkreettisista parannusehdotuksista.

Tutkimuksessa kystyään mm. vuosilaskusta, sivukuluja, veronalaisia ansiotuloja (kahdelta vuodelta), työhön (myös ns. tuottamattomaan työhön) käytettyä aikaa ja työmäärää. Mitä lomakkeesta mielestäsi puuttuu?
Tiina Komi, tiina.komi@kolumbus.fi

Freekysely 2005 11.5.2005

Vastausaika SJL:n freelancereita koskevaan
työmarkkinakyselyyn 2005 on käsillä. Vastasin
juuri kyselyyn omasta puolestani.

Kysymyslista on se sama surkea kuin edellisessä
vuoden 2003 kyselyssäkin. Taas on hukattu aikaa
ja tilaisuus edistää freelancereiden etua!

On kai uskottava, että liitto ei haluakaan
sellaista tietoa, joka auttaisi ymmärtämään
freetyötä ja antaisi välineitä edunvalvontaan.
SJL:n intressi näyttää olevan ennemminkin
ylhäältä alaspäin suuntautuva, tirkistelevä ja
manipuloiva.

Mikäli selvityksen loppuraportti on yhtä avuton
ja tuloksia freelancerin vahingoksi vääristelevä
kuin vuoden 2003 yhteenveto, voitte olla varma,
että asia ei jää siihen, että sitä puitaisiin
vain SJL:n TNS-Gallupin piirissä.

Jos nyt joku haluaisi palauttaa mieleen, kuinka
heikko vuoden 2003 kysely tosiaankin oli, asian
voi tarkistaa näiltäkin sivuilta. Arvioni
julkaistiin Onlinessä 5.4.2004. Jos
puheenvuoroani ei löydy Onlinen arkistosta, se on
saatavilla osoitteestani. Aiheesta alkaneen
keskustelun Freelancer-osasto sensuroi
tuoreeltaan, jos muistatte.

Kuten sanottu, tällävälin tapahtunutta:
Journalistiliitto on neuvotellut yli 10%
palkankorotukset työsuhteiselle jäsenkunnalleen.
Vesa Koivu, SJL, <vesa.koivu@metsanreunassa.fi>

Ei sivupalkalla! 30.4.2005

Hyvä Tapio Hovi,

jos tehtävä ei ole aivan selvä ja jos käytettävät lähteet eivät ole käsillä, en suosittelisi hinnoittelua sivujen mukaan. Jos joudut tekemään arkistotutkimusta, haastattelemaan tai muuten selvittelemään asioita, joista sinulla ei etukäteen ole täyttä käsitystä, luultavasti käy niin, että hanke osoittautuu kaksi tai kolme kertaa työläämmäksi kuin, mitä hyvissä toiveissasi arvelet.

Tavallisestihan näistä kirjahankkeista ei tekijä saa mitään korvausta, ehkäpä vain kulut pois. Jos kuitenkin kirjaa kustantamassa on taho, jota voit laskuttaa, ehdotan, että arvioit, kuinka monen kuukauden työn se vaatii, esim. 6kk, ja pitäydyt sitten työn suunnittelussa ja toteutuksessa siinä.

Sitten voit katsoa, mitä esim. SJL:oon järjestäytyneet toimittajat saavat kuukaudessa, kerrot kuudella ja laskutat sen, jos käytät teettäjän välineitä. Jos teet sen freepohjalta, kerro työsuhteisen ansiopotti kahdella, ja budjetoi vielä päälle matka-, kopiokulut jne.

Sovi kuville kertakäyttöhinta ja laskuta ne erikseen.

Parin kirjan jälkeen voit liittyä jäseneksi Suomen Tietokirjaailijat ry:hyn. Suosittelen lämpimästi!

Tervehtien,
Vesa Koivu, vesa.koivu@metsanreunassa.fi

Kirjan hinnoittelusta 27.4.2005

Terve, tämä lienee sopiva paikka tiedustella vastausta ongelmaani. Olen nuori maakuntalehdessä toimitusavustajana työskennellyt lehtimiehen alku. Sain erinäisten sattumusten kautta mahdollisuuden päästä toimittamaan erään kansalaisjärjestön 50-vuotishistoriikkia. Hintapyynnön esittäminen tuntuu melkoisen hankalalta. Teos tulee olemaan noin 100-sivuinen ja kooltaan hieman a5:sta suurempi. Minun tehtäväni on koluta arkistoja, haastatella joitakin ihmisiä sekä ottaa kuvia, eli teen taittoa lukuun ottamatta kaiken.

Kuinka sulavasti tuolla palkkiot ja sopimukset-osiossa olevia hintatietoja voi soveltaa, kun yrittää määrittää laajemman kirjallisen teoksen hintaa? Voin tietysti laskea jonkinlaisen summan sellaisella periaatteella, että laskutan jokaisesta sivusta vaikkapa 25 euroa. Onko sivumäärän mukaan hinnoittelu ainoa järkevä vaihtoehto?

Myös muita vinkkejä otan ilolla vastaan!
Tapio Hovi, lhovi ÄT cc.joensuu.fi

Tasokorotukset 26.4.2005

Hei vaan.
Minulle on edelleen jäänyt epäselväksi tuo palkkioiden korotusten ajoitus. Joskus se onnistuu silloin kun työsuhteessa olevien palkat nousevat, joskus ei. Perusteena on tällöin "Vuoden budjetit on tehty eikä hintoja voi nostaa." Samankin lehden kohdalla käytäntö vaihtelee vuosittain. Onko kokemuksia? Mikä on oikea vuodenaika korotuksille? Ja korotuksen suuruus, jos kerran noita tasokorotuksia ajatellen ollaan auttamattomasti myöhässä?
Kiintoisa on myös tämä freen status firman ja työläisen välillä. Harva huoltokorjaamo tai ruokakauppias kysyy lupaa hinnankorotuksiin, mutta jostain syystä free näin menettelee. Vai miten lienee?

Uteliain terveisin Taina Värri

Taina Värri, varri at optimyst.com

Mathias hyvä, 25.4.2005

Free-yhdistys ei ole helsinkiläinen yhdistys, se on valtakunnallinen yhdistys. Siinä juuri on koko homman juju: yhdistyneinä meissä on voimaa.
Susanna Bell, susanna.bell@welho.com

Irene hyvä, 25.4.2005

ihan riippumatta siitä minkälaista yhdistymisvapautta minä suosittelisin niin pidän valaisevana että todetaan että tämä on yhdistys johon ei moni vapaaehtoisesti liity.
En tiedä ovatko rovaniemeläiset, turkulaiset, pohjanmaalaiset toimittajat yleensä olleet pyrkimässä HSY:n. Luulisin että eivät. Mutta nyt tehdään säännöt joiden mukaan oikein TÄYTYY kuulua helsinkiläiseen yhdistykseen.
Ongelma olisi ollut ihan helppo ratkaista - sitä ei olisi tarvinnut synnyttää alunperin.
Mutta minusta olisi kyllä mukavaa jos vaikka kaikilla ruotsinkielisillä olisi oma yhdistys. Siihen löytyisi paljon hyviä perusteita.
Ja onhan sellainen Ruotsissakin.
Mathias Luther, mathias.luther@kolumbus.fi

Hyvää journalistitapaa, vai? 20.4.2005

Lokakuussa jaettiin kansanedustajille kirjelmä, jossa mm. kritisoitiin voimakkaasti päättäjien
(= hallitus ja eduskunta)viime vuosien ratkaisuja.
Siinä todettiin, että valtion varoja on tuhlattu jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa.

En ole huomannut, että yksikään lehti (radiosta ja TV:stä puhumattakaan) olisi käsitellyt tätä
"pikku uutista". Henkilökohtaisia juoruja kyllä on reposteltu sivukaupalla.

Onko herrojen pelko iskenyt jo n.s. vapaisiinkin toimittajiin? Poliittisten lehtien toimittajilta ei voi rehellistä tiedonvälitystä odottaakaan.
Hannu Poutanen, catraeng@kolumbus.fi

Vapautta yksille, miksei sitten kaikille? 19.4.2005

Vanhat liiton jäsenet saavat vapauden valita, jäävätkö vanhaan jäsenyhditykseensä vai vaihtavatko uuteen. Nyt on kysymys siitä, mitä tapahtuu niille freelancereille, jotka tulevaisuudessa liittyvät Journalistiliittoon yhdistyksen syntymisen jälkeen.

Miksi freeyhdistykseen liittymisen pitäisi olla vapaaehtoista? Eikö vastaavan vapauden tulisi saman periaatteen pohjalta kuulua kaikille uusille liiton jäsenille? Näin jokainen voisi valita itselleen mieluisimman yhdistyksen asuipa missä tahansa tai tekipä työtä työsuhteessa tai freelancerina? Suosistuisiko esimerkiksi rikas Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys ottamaan jäsenikseen kaikki halukkaat ympäri maata, siellähän on parhaat stipendit ja halvimmat tuetut ulkomaanmatkat jäsenille. Kukapa meistä ei haluaisi halvalla Pariisiin tai Wieniin? HSY tukisi varmaan ilolla kaikkia? No, tuskinpa kukaan ottaa edes tuota ehdotusta vakavasti. Tai ottaisiko RTTL joukkoihinsa aikakauslehtitoimittajan? Ei onnistu ainakaan tällä hetkellä. Miksi uudella Free-yhdistyksellä pitäisi olla eri säännöt kuin muilla liiton yhdistyksillä.

Freeyhdistystä perustettaessa ei kai kukaan ole Lutherin mainitsemasta autuudesta puhunut, ja tuskinpa sitä alueyhdistyksetkään kykenevät tarjoamaan. Uudessa yhdistyksessä on kyse työmuodon pohjalta tehtävästä jäsenrajauksesta, ja yhteisen yhdistyksen myötä mahdollisimman tehokkaasta freelance-työtä tekevien edunvalvonnasta, koulutuksesta ja kollegiaalisesta tuesta. Onko yhdistykseen kuuluminen kivaa ja hienoa, riippuu paljon myös jäsenistä itsestään.

Freeyhdistyksen tulevaisuutta ajatellen vapaan valinnan periaate kuulostaa vähemmän luontevalta, sillä yhdistyksiin yleensä liitytään sillä perusteella, että toivotaan niiden ajavan yhteistä hyvää. Jäsenyyden vaihtaminen on perustelluista syistä olisi toki jatkossakin mahdollista.
Freetyön kasvulle ei ole kattoa näkyvissä. Malli, jossa freet kuuluvat omaan yhdistykseensä, mutta verkostoituvat alueyhdistysten kanssa, vastaa sekä työsuhteisten että vapaina toimittajina työskentelevien tarpeisiin. Vapaa-ajan viettoa ja opintoja voidaan järjestää yhdessä, mutta edunvalvonnan kysymyksissä tilanne on jo monimutkaisempi. Erillisissä yhdistyksissä mutta verkostoituneena toimittaessa myös alalle suoraan freelancereiksi tulevien nuorten on helppo löytää joukossa oma paikkansa. Esimerkiksi Mikkelissä on saatu alulle pressiklubi, jonka toimintaan osallistuvat paitsi alueyhdistyksen jäsenet ja freet myös sähköisen puolen väki.
Irene Pakkanen, irene.pakkanen@kolumbus.fi

Eläköön vapaus 19.4.2005

Yhdistyspäiviltä raportoidaan että
" Jos uusille jäsenille annetaan vapaus valita yhdistyksensä, se romuuttanee uuden yhdistyksen jo ennen sen syntymää ja itse asiassa raunioittanee koko hankkeen. "
Jos näin on, mitä se kertoo uuden yhdistyksen autuudesta tulevien jäsenten kannalta? Eikö siihen kuuluminen pitänyt olla kivaa ja hienoa?
Mathias Luther, mathias.luther@kolumbus.fi

Kyllä Freelancerit osaavat 11.4.2005

Rea Peltolan ja Vesa Koivun kirja Puutarhurin ilot - Kirppa ja kultakuoriainen on valittu vuoden 2005 puutarhakirjaksi.

Paras Puutarhakirja -kilpailun tavoitteena on lisätä tasokkaan puutarhakirjallisuuden arvostusta. Hyvä puutarhakirja innostaa ja opastaa puutarhan perustamiseen tai uudistamiseen sekä kannustaa nauttimaan pihan
ja puutarhan lukemattomista mahdollisuuksista. Kirja on laadukkaasti kuvitettu, sisältää monipuolisesti tietoa kasvien käytöstä ja puutarhan muista elementeistä sekä soveltuu kohderyhmäksi valituille suomalaisille
puutarhanharrastajille. Hyvä puutarhakirja ilahduttaa ja inspiroi sekä
kehittää suomalaisten suhdetta puutarhaan.

Palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirjailija Mari Mörö julisti kilpailun
voittajan Kevätpuutarhamessujen yhteydessä 7. huhtikuuta 2005. Kilpailun on
perustanut Suomen Messut, ja palkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran.

Rea Peltola ja Vesa Koivu työskentelevät freelancereina. Kirja Kirppa ja
kultakuoriainen on ilmestynyt keväällä 2004 ja sen on kustantanut WSOY.

Vesa Koivu

xx, xx

Sanomien antoisa free-koulutus 15.3.2005

Voin allekirjoittaa saman kuin Vesa Koivu, että eilinen free-koulutustilaisuus Sanomatalossa oli erinomainen. Paikalla oli laaja joukko freelancereita (75 ilmoittautunutta) ja lisäksi toistakymmentä toimitusten esimiestä ja päällikköä sisältäen mm. neljä päätoimittajaa.

Koulutus oli jatkoa Journalistiliiton ja Viestintätyönantajien viime keväänä käynnistämälle koulutuskierrokselle free-asioissa. Sanomat oli kierroksen seitsemäs talo.

Tilaisuuden runko noudatti muissa taloissa vakiintunutta linjaa: liittojen puheenvuorot free-sopimuksista ja freen viranomaisasioista sekä keskustelu free-käytännöistä.

Ilahduttavaa Sanomissa oli, että keskustelulle epävirallisesti kahvin ääressä ja virallisesti salissa oli varattu riittävästi aikaa. Myös tunnetusti aroista aiheista, kuten palkkioista ja sopimuksista, oli mahdollista keskustella asiallisesti ja rakentavasti.

Koulutuskierros jatkuu Tampereella 16.5. Vahvistus Aamulehdestä saatiin tänään. Lisäksi keväällä on tarkoitus käydä vielä Kalevassa ja HBL:ssä.
Petri Savolainen / SJL, petri.savolainen@journalistiliitto.fi

Erinomainen tilaisuus Sanomatalossa 14.3.2005 15.3.2005

Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Taloussanomat oli kutsunut laajan avustajajoukkonsa koolle Sanomatalon auditorioon 14.3.2005.

Päätoimittaja Reetta Meriläinen toivotti meidät tervetulleeksi ja SJL:n ja
VTA:n lyhyiden esitysten jälkeen oli vuorossa 45 minuutin kahvitauko,
jolloin freet ja sisäänostajat saattoivat tavata epämuodollisissa
merkeissä. Erityisen kiitettävää oli, että paikalla oli suuri joukko
toimitusten esimiehiä ja päätoimittajia, jotka varta vasten olivat
jalkautuneet freelancereiden joukkoon ja olivat halukkaita keskustelemaan
ja uudistamaan tuttavuuksia.

Journalistiliiton freetilaisuksissa liiton toimisto loistaa poissaolollaan,
ja jos joku silmäätekevistä ei voi välttää paikalletuloa, hän
jokatapauksessa poistuu kesken tai kääntää selkänsä yleisölle.

Tauon jälkeen päätoimittajat esittelivät näkemyksiään omista lehdistään.
Toisin kuin Journalistiliiton tilaisuuksissa paikalle ei ollut kutsuttu
ketään, joka olisi pilaillut freelancereiden kustannuksella tai vähätellyt
freelancereiden osaamista, muistuttanut dead-linen tärkeydestä tms. soopaa.

Tilaisuuden koko jälkipuoli oli varattu yleiselle keskustelulle, joka
toteutettiin rakentavassa ja ystävällisessä hengessä. Oli ilo kuunnella
freelancereiden napakoita ja asiapitoisia puheenvuoroja hinnoista,
sopimuksista ja työskentelyolosuhteista ja sitä, kuinka hyvin lehtien
edustajat ottivat ne vastaan.

Ihmetytti vain kuinka paljon parempi oli tämä Sanomien järjestämä tilaisuus
kuin Journalistiliiton omat freetilaisuudet, joissa epäolennaisuudet ja
löysä vetämättömyys ovat johtoteemoina.

Vielä kerran kiitoksia Sanomatalolle!
Vesa Koivu, SJL, SAL, Free-osasto, vesa.koivu@metsanreunassa.fi

Naapuri remontoi - miten free voi varautua? 10.3.2005

Kerrostaloasumisen ihananuuksia on, että aika ajoin julkisivuja, putkia, sähköjohtoja ja kaikkea mahdollista remontoidaan. Henkilökohtaista kokemusta löytyy parin vuoden takaa.

Jos taloa remontoidaan ja asuminen estyy, normaali hyvitys oon yleensä yhtiövastikkeen tai vuokran maksuvelvollisuuden pidätys esteen ajalta.

Jos asunnolle aiheutuu remontissa vikoja, mennään jo vahingonkorvauksen puolelle.

Tilanne on ongelmallisempi, jos haitta tulee naapuriyhtiöstä. Silloin joko oman taloyhtiön hallituksen kautta tai suoraan henkilökohtaisesti voisi olla yhteydessä naapuriyhtiöön, jotta haitta voitaisiin minimoida. Esimerkiksi niin, että äänekkäimmät poraukset tehtäisiin vain tiettynä aikana päivästä eikä pitkin päivää. Tämä lienee olisi myös remontoitavan talon omien asukkaiden mieleen.

Jos remontin aikaan on mahdotonta työskennellä, voi ajankohtaiseksi tulla korvaavan työtilan hakeminen. Verotuksessa voi tällöin vähentää tästä aiheutuvat lisäkulut.

Kelasta ei löydy korvauksia tällaiseen ansionmenetykseen. Sen sijaan vakuutusyhtiöillä on tarjolla vakuutuksia, jotka korvaavat joissakin tapauksissa ansionmenetystäkin. En tiedä, löytyykö tällaisia remonttitapauksiin.
Petri Savolainen / SJL, petri.savolainen@journalistiliitto.fi

Naapurin remontti IV 27.2.2005

Marjut Reivilän verovapaa ansionmenetyskorvaus voisi toimia osittaisena helpotuksena tulojen menetykseen, jos tällainen menettely on mahdollinen. Se ei kuitenkaan kata kuin pienen osan menetetyistä tuloista.

Kyllä remontin tekijäkin voisi mielestäni osallistua toiselle ihmiselle aiheuttamansa tulonmenetyksen korvaamiseen. Edes jollakin summalla.

Ehkä tällaisia tapauksia varten pitäisi kehittää joku julkinen korvausmenettely, joka korvaisi menetyksistä vähän isomman osan kuin mahdollinen tulonmenetyskorvaus, jos sellaisen verottaja hyväksyisi.

Lainsäädännön muuttaminen tältä osin taitaa olla melko aikaa vievä prosessi. Voisiko freeosastolle perustaa jonkun avustusrahaston tällaista tilannetta varten? Kela tuskin freelle korvaa mitään naapurin aiheuttamista työhäiriöistä.
Jari Peltoranta, jari.peltoranta@welho.com

Naapurin remontti 25.2.2005

Jos taloyhtiö teettää remonttia siihen malliin, että sen vuokralaisena olevan yrittäjän työ häiriintyy, ymmärtääkseni taloyhtiö on velvollinen suorittamaan joitain korvauksia. Muistaakseni esimerkiksi kampaajani sai korvauksia, koska putkiremontin vuoksi ei voinut tehdä töitään. Nämä tilanteet hoituvat varmasti tapaus tapaukselta.
Jos taas yksittäinen naapuri remontoi, uskoakseni korvauksiin ei ole oikeutta, vaikka ansiotyö häiriintyisi. Taloyhtiössä saa remontoida päiväsaikaan aivan vapaasti. Itse hiljan teettäessäni remonttia informoin naapureita etukäteen siitä mitä tuleman pitää.
Jos asia koskisi minua, saattaisin kysyä naapurilta tai taloyhtiöltä, mihin aikaan hälyä on ja vähän yrittää ajoittaa puhelinhaastatteluja yms. sen mukaan.
Olisikohan verotuksessa mahdollista vähentää itselleen maksamiaan ansionmenetyskorvauksia samaan tapaan kuin maksaa itselleen päivärahoja silloin kun työnantaja ei maksa. Jos vaikka viikkoon ei voi tehdä töitään rempan vuoksi, voisiko saada verovähennystä viikolta, jos on joitain tositteita rempasta ja sen häiriöluonteesta olemassa? .Petri voisi tietää.

Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Ahoselle 25.2.2005

En pitänyt ongelmaa vähäpätöisenä mutta sanoin, että se tuskin on kovin yleinen.

Kehotin Tuula-Maria Ahosta kirjoittamaan asiasta freelancereiden Vapaaseen sanaan, minkä hän saman tien tekikin.
Pertti Kangas, toimitussihteeri, Journalisti

Pitääkö freen maksaa naapurin remontista? 25.2.2005

Freen työhuone on kodin yhteydessä. Naapuri pitää kahden kuukauden ajan erittäin kovaäänistä remonttia. Työpuhelut keskeytyvät, kun yhtäkkiä ylhäältä tulee sietämättömän kova porausääni. Eivätkä porausäänet edesauta juttuihin keskittymistäkään. On lähdettävä pakolaiseksi, kun työhuoneessa olo on aivan sietätämätöntä.

Ansiomenetystähän tässä tulee. Kuuluuko freen maksaa naapurin remontista? Laki ei vielä taida huomioida tälläistä tilannetta, vaikka etätyöläisten määrä kasvaa.

Mitä voimme tehdä? Missähän lehdessä asiaa voisi käsitellä? Journalisti-lehtemme pitää ongelmaa vähäpätöisenä.
Tuula-Maria Ahonen, ta@welho.com

Raha lämmitti ja yhteistyö jatkuu 24.2.2005

Kirjoitin tällä palstalla viime marraskuussa sotkusta, jossa minun juttu oli saanut väärän tekijän. Saamieni sähköpostien perusteella sitä on sattunut muillekin, mutta monet ovat antaneet asian olla.

Minä tein niin rohkean vedon, että laitoin laskuun korvauksen niin sanotusta moraalisesta rikkeestä ja se näkyi laskussa ihan omana rivinään. Saatteeksi kirjoitin seuraavaa:
"Mielestäni summa on kohtuullinen varsinaiseen työn hintaan nähden, varsinkin kun oikaisu ei lehden julkaisuajoista johtuen ole mahdollinen.
Kattona voi SJL:n lakimiehen mukaan pitää alunperin sovittua summaa eli tavallaan laskuttaa tuplat. Se on mielestäni tässä tapauksessa kohtuutonta.
Virheitähän ikävä kyllä sattuu, mutta toivottavasti hyväksyt laskun ja yhteistyömme jatkuu myös tulevaisuudessa."

Näillä terveisillä suoritus tuli tililleni ajallaan ilman huomautteluja. Tänään sovin kyseisen asiakkaan kanssa palaverin seuraavan lehden tekoon liittyen.

Viestilläni haluan rohkaista muitakin, sillä kyllä se raha mieltä lämmittää.

p.s. oheista saatekirjeen tekstiä saa vapaasti käyttää.

Jaana Matikainen, jaana.matikainen(ät)jaananviestintapalvelu.net

Hallituksen työskentelystä 17.2.2005

Raija Kerttula-Rantanen valitti hallituksen niukasta tiedotuspolitiikasta. Kuitenkin tapanamme on tämän vuoden aikana ollut velvoittaa aina joku hallituksen jäsen raportoimaan lyhyesti tärkeimmistä käsittelyssä olleista asioista. Niitä ei ole julkaistu tällä keskustelupalstalla, vaan etusivulla. Ehkä ne vastedes pitäisi varustaa Hallitus kertoo –otsikolla, jotta kirjoitukset huomattaisiin paremmin.

Osaston työ tapahtuu suurimmaksi osaksi eri toimikunnissa. Hallituksen kokouksissa ne raportoivat tekemisistään. Myös freeasiamies Petri Savolainen sekä sihteerimme Anna Kähkönen kertovat omalta osaltaan kuulumiset.

Siten hallituksen esityslistalla ovat pääkohtina yleensä aina tiedotus, talous, kansainväliset asiat, koulutus, sosiaali- ja jäsenasiat sekä edunvalvonta. Kansainväliset asiat keskittyvät melkein kokonaan pohjoismaiseen kanssakäymiseen, mutta myös eurooppalainen FREG (= freelance expert group) raportoi tekemisistään ja suunnitelmistaan meille. Sen toisena puheenjohtajana on tällä hetkellä jäsenemme Heikki Jokinen. Koulutus-pykälässä käsitellään koulutusstipendiasiat. Kiistanalaiset hakemukset ratkaistaan hallituksessa. Lisäksi kerrotaan osasto tulevista koulutustapahtumista.

Jäsenasiat tarkoittaa uusien jäsenhakemusten käsittelyä. Tässäkin esityö on jo tehty ja hallitus ottaa kantaa ainoastaan tulkinnanvaraisiin tapauksiin. Myös mm. työkyvyn säilyttämiseen liittyviä asioita ASLAK) on käsitelty tässä kohdassa. Edunvalvontaan kuuluvat mm. pilottiprojekti, lehtitalojen free-tapaamiset, ABC-koulutus, tapaamiset eri viranomaisten, kuten verottajan kanssa, palkkiokyselyt jne.

Toisinaan projektit kehittyvät hitaasti, jolloin samoja asioita puidaan kokouksesta toiseen. Joskus on toivottu, että aina tulossa olevan hallituksen kokouksen esityslista julkaistaisiin sivuillamme. Se on kuitenkin vaikeaa juuri em. syistä. Ilman seikkaperäistä selostusta, lukija ei otsikoista paljon kostu.

Sääntöjemme mukaan kenellä tahansa jäsenellä on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Lisätietoja kaipaava voi myös ottaa yhteyttä toimikuntien puheenjohtajiin (kontaktitiedot julkaistu näillä sivuilla). Kokonaisuuksista parhaiten pääsee perille osallistumalla vuosikokouksiimme, joissa käsitellään toimintakertomukset ja toimintasuunnitelmat. Ne, sekä talouden tunnusluvut, on julkaistu myös kaikille jäsenille lähetetyssä Freelancer-uutiset –lehdessä.

Jäsenistön kantaa free-yhdistyksen perustamiseen osaston tilalle on tutkailtu parin vuoden ajan eri tilaisuuksissa sekä verkkoäänestyksessä. Hallituksen tekemä selvitystyö on ollut perusteellista ja se on tietoinen myös yhdistyshankkeen huonoista puolista, joita se suunnittelee lievittävänsä kaikin mahdollisin tavoin. Ymmärrämme kyllä niitäkin, joille kuuluminen paikallisyhdistykseen ajaa kaiken muun edelle.
Lauri Karvonen

Missä kenttäväki! 14.2.2005

En halua olla ilkeä, mutta hämmästyneenä totean, että onlinen keskustelupalstaa seuratassa toteutuu sama kuin saippuasarjoissa: piipahdus harvakseltaan riittää pysymään mukana juonessa.

Samat, harvalukuiset keskustelijat, eikä aihepiirikään ole sieltä tuoreimmasta päästä.
Väheksymättä lainkaan keskusteluja palkkiotasosta jne. kysyn tällä viikolla, missä on kentän ja maakunnan freelancereiden ääni uuden yhdistyksen perustamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista/ilonaiheista?

Huolestuneena olen myös pohtinut, mistä koko lähes tuhatpäinen jäsenkuntamme saa tietoa freeosaston (=hallituksen) toimista ja suunnitelmista, kun informaatiota ko. toiminnasta tihkuu sangen vähän. Erilaisista koulutuksista ja tilaisuuksista tietoa tulee kylläkin kiitettävästi. Vähäinen tiedottaminen peittää alleen erinomaisetkin suunnitelmat ja päätökset, joista kentän kuitenkin kuuluisi käsittääkseni olla tietoinen.

Ja vielä kolmas tulipesäke. Toivomme hartaasti,
että liitot kykenevät saavuttamaan hyvän neuvottelutuloksen, jonka SJL:n jäsenistö voi hyväksyä. Viimeiset ajat tässä mielessä ovat kuitenkin käsillä.
Ellei sopimusta synny, edessä on lakkouhka, jolla emme halua kuitenkaan mässäillä. Se on syytä freelancerinakin kuitenkin ottaa huomioon. Jos tulee laaja lakko, monet jutut jäävät julkaisematta, ja mistä palkkio eli ansio silloin otetaan. Asiaan kannattaa ehkä perehtyä ja varautua varmuuden vuoksi hiukkasen.
Jos ei muuta niin oppimismielessä kumminkin...

Raija Kerttula-Rantanen, raya.kera@jippii.fi

Halpatyö tai prekariaatti 9.2.2005

Kiitos vastauksestasi, Tiina Komi. Ei minulla ole tarvetta takertua halpatyön termiin, kaikki käy, mikä auttaa hahmottamaan freelancereiden tilannetta. Olkoon vaikka sitten prekariaatti. Vaikkakin "halpatyöllä" on se etu puolellaan, että se on helposti ymmärrettävä, ilmaisuvoimainen ja
naseva sana.

Muutenkin olen sitä mieltä, että meidän kannattaisi tehdä selväksi, milloin
kuvailemme työelämän arkea sellaisena kuin sen tunnemme, milloin taas hahmottelemme sitä, mihin suuntaan haluamme freetyötä kehittää. Eihän voi
olla mitään etutoimintaa, jollei ole tilanteentuntemusta ja melko selviä
tavotteita. Tavoitteidenkin kohdalla on kaksi eri asiaa, se, mihin me yksittäisinä freelancereina voimme ryhtyä ja pyrkiä, ja toisaalta sitten se, mikä on Journalistiliiton ja muiden yhteiskunnallisten tahojen vallassa.

Voi olla, että kotoa käsin työskentelevä freekirjoittaja voi säästää
menoissaan. Voi myös olla, että freetoimittaja pystyy organisoimaan kirjoittamisensa tehokkaammin kuin lehden toimituksessa työskentelevä toimittaja. Mutta eikö ole niin, että säästetty raha kuuluu sille, joka sen on osannut säästää! Nythän on tilanne se, että kustantaja on mitannut ulos kaikki säästöt, jotka free tehokkuudessaan tai kekseliäisyydessään saa aikaan. Se tapahtuu kustantajan sanellessa juttujen hintatason.

Minun on vaikea käsittää tätä puhetta freelancerin "vapaudesta",
elämänhallinnasta ja vapaasta ajasta. Aikakauslehden työsuhteinen
toimittaja kirjoittaa 2 tai 3 juttua kuussa ja saa sillä 3 000 euroa/kk ja palkallisen kesäloman. Jos freelancer haluaa "ottaa osan palkastaan vapaana", se voisi olla asiallista, jos hän sitten kirjoittaisi vain 1 tai 2 juttua kuussa ja saisi sen perusteella 2 000 euroa/kk ansiot. Näinhän ei ole. Freen pitää kirjoittaa 10 juttua kuussa päästäkseen ansioille 2 000 euroa/kk. Asia on siis aivan päälaellaan.

Alkuunhan se voi olla pelkästään hauskaa, että saa kirjoittaa, mutta pitemmän päälle siinä pitäisi olla joku tolkku. Minun ja monen muunkin freelancerin kokemus on, että pakottava tarve juttutehtailuun johtaa pikemminkin elämänhallinnan menettämiseen. Jos puoliso ei elätä eikä ole muuta tulolähdettä, juttukierre on loputon. On haahuiltava aiheita, kehitettävä niitä, myytävä ne, koottava jutut, briiffattava kuvaajat, laskutettava jutut, hoidettava verkostoa ja paikattava vahingot. Päälle tulevat vielä aputyöt ja hallinto.

Tietenkin positiivinen asenne ja iloinen mieli ovat työn ja jaksamisen kannalta välttämättömiä, ja kaikenlaiset niksit, joiden avulla kierre hetkeksi katkaistaan, ovat tarpeen. Mutta entä sitten, kun kaikki niksit on jo kokeiltu, ja kaikki itsesuggestion tarjoamat mahdollisuudet käytetty? Ja vastassa on uupumus, joka on hankittu kymmenen, viidentoista työvuoden aikana, ja joka on sitä syvempi, mitä paremmin olet tehnyt työsi ja mitä paremmin olet onnistunut itseäsi manipuloimaan.

Näin työ, joka toiveissa antaa mahdollisuuden elämänhallintaan ja mahdollisuuden säädellä ajankäyttöä on muuttunut irvikuvakseen. Ja kuinka
näin kävi. Siihen ei tarvita muuta kuin pieni vipusin: liian pienet palkkiot.

Maakuntalehteä avustavan freelancerin tulisi kirjoittaa jopa 1 600 - 3 200
juttua vuodessa.
Vesa Koivu, <vesa.koivu@metsanreunassa.fi>

12 kuukautta ja työmarkkinatutkimus 8.2.2005

Uutta free-työmarkkinatutkimusta aletaan sorvata ensi viikolla. Tulojen jakaminen kymmenelle kuukaudelle kahdentoista sijaan on ongelma, joka pyritään korjaamaan uudessa tutkimuksessa.
Anna Kähkönen, sihteeri

Freekahvit Helsinkiinkin 8.2.2005

Haluaisin toistaa vielä kysymykseni: Olisiko osaston jäsenillä tarvetta tapaamisiin?
Nyt-palstan keskusteluista voi päätellä, että puhuttavaa olisi.
Mikä, ettei Helsinkiin saada päiväsaikaista free-kahvitapaamista, johonkin sellaiseen paikkaan, jossa ei tarvitse olla tupakan savussa?

Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Freen ansioista 7.2.2005

Käytin "Mitä on olla free -koulutuksen" aikana useita eri esimerkkejä kuvaamaan freeuraa
harkitseville tai aloitteleville lähinnä sitä, ettei palkkio ole palkka, vaan veronalaisen ansion päälle tulevat vielä sivukulut,
lomarahoista ja "riskivarannosta" puhumattakaan. Meidän ei ehkä kannata puhua kuukausiansioista lainkaan, vaan ruveta puhumaan vuosilaskutuksesta.

Freen pitäisi oikeastaan laskuttaa vuodessa 14 kuukauden "palkka". Nämä kaksi ylimääristä kuukautta kattavat lomarahan ja niin sanotun "varauksen" riskien ja investointien varalta, jotka ovat myös sivukuluja. Tällä tavoin
laskettuna freen pitäisi laskuttaa vähintään 40 000 euroa (mutta mieluusti 48 000) vuodessa
päästäkseen edes 2000 euron kuukausipalkalle. Tämän summan voi kukin jakaa työviikkojensa
tai -kuukausiensa mukaan. Keskivertofree tekee töitä 10-10.5 kuukautta vuodessa.

Kokemukseni mukaan aloittevan freetoimittajan sivukulut eivät ole 50 prosentin luokkaa, vaan noin kolmanneksen laskutuksen kokonaismmäärästä.
Tämä johtuu muun muassa alennetusta YEL-vakuutusmaksusta. Myös alalla pitkään olleet
toimittajat ilmoittavat usein sivukulukisseen kolmanneksen kokonaislaskutuksestaan. Näin alhaiset sivukulut merkitsevät käytännössä
alakanttiin mitoitettua sosiaaliturvaa. Tosin sivukulut vaihtelevat senkin mukaan, millaista työtä ja missä muodossa free tekee. Esimerkiksi kotoa käsin freeverokortilla tekevän toimittajan sivukulut ovat pienemmät kuin yritysmuodossa toimivan valokuvajan, joka on vuokrannut itselleen studion.

Toimittajien keskiansiohin yltääkseen freen pitäisi laskuttaa 63 300 euroa tänä vuonna. Todellisuudessa suurin osa freelancereista jää kirkkaasti tämän alapuolelle. Ja nekin, jotka tähän yltävät, tekevät pitkää työviikkoa, jolla
on oma (ei rahalla mitattava) hintansa. Vuonna 2002 keskivertofree laskutti 33 000 euroa. Sivukulujen jälkeen käteen jäi vajaat 2000 euroa kuukaudessa. Tällä summalla ei sairasteta, uuvuta eikä elätetä lapsia.

Kaikesta huolimatta en halua käyttää freetyöstä nimitystä "halpatyö", koska se on mielestäni
väärin niitä asiakkaita kohtaan, jotka maksavat kunnon palkkiot. Ja heitäkin on! Aloittelevan freen on käytännössä usein vaikea valita toimeksiantajiaan sen mukaan, mitä he maksavat. Sen sijaan kokeneella freellä on tähän jo
paremmat mahdollisuudet. Mitä paremmin free voi itse valita asiakkaansa, sitä paremmille ansioille hän halutessaan yltää. Tosiasia kuitenkin on, ettei tällä työllä kukaan rikastu.

Meitä freelancereita on monenlaisia. Joukossa on myös niitä, jotka eivät edes haaveile vakituisessa työsuhteessa olevien kollegoidensa vuosiansioista. He tyytyvät vaatimattomapaan elintasoon, mutta tavoittelevat elämänlaatua, kuten aikaa perheelle, mahdollisuutta ulkoilla keskellä päivää tai ylipäänsä aikataulujen joustavuutta. Se, millaiseen vuosiansioon kukin on tyytyväinen, riippuu ihmisestä ja elämäntilanteesta.

En hyväksy freetyön alihinnoittelua. Olen sitä mieltä, että samasta työstä on maksettava sama palkka riippumatta siitä, missä muodossa sitä tehdään. Valitettavasti tähän päämäärään on vielä matkaa.
Tiina Komi, tiina.komi@kolumbus.fi

Hyvä Tiina Komi, 7.2.2005

olen pannut myönteisenä seikkana merkille, että liitonkin piirissä on alettu nimittää asioita niiden oikeilla nimillä. SJL:n liittohallituksen
jäsen Matti Ronkainen viittaa joulutervehdyksessään freetyön asemaan alan
halpatyönä (www.freet.fi/uutiset/artikkeli/108/) ja sellaisena ymmärsin sinunkin käsitelleen työtämme Free-seminaarissa 4.2.2005.

Eihän se mikään erityinen ilonaihe ole, että halpatyötä esiintyy ja että juuri me olemme niitä, jotka joutuvat tekemään töitä alta alan normaalien hintojen. Mutta niin kuin Paasikivi sanoi, tosiasioiden tunnustaminen on
etutoiminnan alku.

Kun seminaarissa havainnollistit free-uraa harkitseville freelancereiden
ansiomahdollisuuksia, teit sen esittelemällä freen tuloiksi 2 000 euroa
kuukaudessa. Sinun mukaasi freelancertoimittaja pääsisi näille tuloille laskuttamalla noin 3 000 euroa/kk, jolloin sivukuluihin ja muihin menisi
tuo 1 000 euroa.

Kuvauksesi vastaa melko hyvin nykymenoa, eikö vain? Ja varmaankin tarkoitit tuon esittelyn kuvaavan freetoimittajien nykytilannetta? Haluaisin varmistua siitä, ettei tuo tulotaso ja laskutapa edusta tilannetta, jota
sinä pidät hyväksyttävänä? Ei kai ole niin, että freelancereiden asema halpatyöläisinä ja hyvksikäytön kohteena olisi jokin sellainen realiteetti,jolla on sinun tai SJL:n hyväksyntä?

Nythän on niin, että työsuhteiset toimittajat hankkivat noin 3 000 euroa/kk. Ei kai voida ajatella, että vaativaa, riskialtista urakkatyötä
tekevää freetä pitäisi suostutella tyytymään 2 000 euroa/kk ansiotasoon?
Entäpä sitten nuo sotut ja muut kulut! On kyllä totta, että freetyötä
tekevät toimittajat eivät käytännössä osaa laskea kulujaan, mutta eikö
jäsenkuntaa paremminkin pitäisi opastaa kirjaamaan kulunsa oikein.

Eihän esittelemäsi laskutuskerroin 1.5 voi mitenkään olla oikein!

Tähän asti Petri Savolainen ja SJL ovat neuvoneet, että freelancerin
saadaksen tuloa yhden euron on laskutettava kaksi euroa. Toisin sanoen
laskutuskertoimen tulisi olla 2.0. Useimmissa huomautuksissa, mitä olen
kuullut, sanotaan, että tuo kerroin on pikemminkin alakanttiin kuin liian
suuri.

Ajattelehan nyt, kun työnantaja palkkaa työsuhteisen toimittajan, hän
kertoo bruttopalkan luvulla 1,6 saadakseen selville, kuinka suuri kustannus
palkasta ja työntekijän sotumaksuista yhteensä kertyy. Jos freelancer
käyttää budjetoinnissaan kerrointa 1.5, se tarkoittaa sitä, että sillä
rahalla hän saa niukin naukin hoidettua sosiaaliturvansa, ja kaikki
työhuoneesta ja tulonhankinnasta aiheutuvat kulut jäävät maksettviksi siitä
ansioksi luullusta 2 000 eurosta/kk. Ja tällöin todellinen hanke olisikin
jossain tasolla 1 500 euroa/kk. Toinen mahdollisuus on, että free maksaa
1.5 kertoimen avulla toimisto-, laite-, tietoyhteys-, huolto- ja
hallintokulujaan ja jättää sosiaaliturvansa rempalleen.

Vesa Koivu, vesa.koivu@metsanreunassa.fi

Vakuutukset kuntoon 7.2.2005

Niin kuin Marjut Reivilä kehoittaa, nyt on freelancerille oikea aika tarkistaa oma vakuutusturvansa ja panna asiat kuntoon. Yhteen asiaan haluaisin vielä kiinnittää huomiota: älkää alivakuuttako.

Vakuutus on lakisääteinen ja pakollinen, mutta niin muotoiltu, että free voi tietyissä rajoissa itse määrätä vakuutusturvansa tason. Sehän tapahtuu siten, että free ilmoittaa vakuutusyhtiölle itse, mikä hänen vuotuisen
työtulonsa taso on. Se ei siis määräydy automaattisesti verotettavan tulon
mukaan.
Laki rajoittaa tätä liikkumavaraa sen verran, että YEL-työtulon, josta vakuutusmaksu määrätään, alaraja on 5 658,27 euroa vuodessa (v. 2005). Näin pientä työtuloa ei kuitenkaan kannata ilmoittaa, sillä vaikka sen mukaiset
maksut saa maksaa, sillä tulolla ei saa esim. sairaspäivärahaa.

KELA:n sairaspäivärahaa saa vasta sitten, jos free on ilmoittanut YEL-työtulokseen 8 520 euroa vuodessa tai enemmän.
Vesa Koivu, vesa.koivu@metsanreunassa.fi

Onko freen vuodessa 12 kuukautta? 3.2.2005

Freelancereiden työmarkkinatutkimus uudistetaan huhtikuussa,kertoi Petri Savolainen onlinessa.
Epäluuloinen mieleni tarttui ilmaisuun: "...puutteet pyritään korjaamaan. Kuitenkin on tärkeää, että tutkimukset antavat vertailukelpoista tietoa, siksi tutkimuksen perusrakennetta ei ole tarkoitus muuttaa."
Ei suinkaan tämä tarkoita sitä, että freelancerin vuodessa on edelleen viisaasti 10 kuukautta kuten edellisessä tutkimuksessa?
Siinä tapauksessa myös työsuhteisten vuosiansiot on jaettava 10:llä - he eivät toki tee lomillaan töitä eikä sellaista kukaan edellytäkään.
Anneli Kanto, kanto.kantokon@kolumbus.fi

Tapaamisia? 25.1.2005

Nyt kun taas pohditaan freeosaston toimintaa ensi vuodelle kysyn kollegoilta: Pitäisikö osastolla olla joitain vapaamuotoisia tapaamisia, joihin ei tarvitse ilmoittautua.
Esimerkiksi Tuulamaria aikoinaan ehdotti ja muistaakseni järjestikin lounaita savuttomissa paikoissa.

Olisiko sellainen kerran kuussa aina samassa paikassa -ei tunkkaisessa Pressiklubissa - taas paikallaan.

Jyväskylässä ollessani meillä oli muutamalla naisella kuukausitapaamisia. Olimme eri aloilta. Kokoonnuimme vuoron perään eri ihmisten luokse. Kukin järjesti vuorollaan purtavaa. Ensin keskusteltiin jostain sovitusta teemasta ja sitten pulistiin vapaasti. Se oli antoisaa.
Tai pitäisikö tällaiset tapaamiset järjestääkin laajemmalle porukalle kuin SJL:n freeosastolle. Kaikille freelanceryhdistysten freelancereille vapaita lounaita? Mielipiteitä!

Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

Yrittäjäeläkettä kannattaa nyt maksaa 17.1.2005

Yrittäjäeläkettä voi tänä vuonna maksaa joustavasti, tavallista enemmän tai vähemmän.
Jos ennakoi työtulonsa olevan tavallista suurempi, eläkevakuutusmaksuakin voi maksaa tavallista enemmän. Se myös kannattaa.

Esimerkiksi työeläkeyhtiö Ilmarisen korko oli muistamani mukaan viime vuonna 4,75 % ja tänä vuonna 4,50 %.

Pankin kahden vuoden määräaikaisen talletustilin korko jää reilusti alle kahden prosentin.
Eläkeyhtiön koron saa kokonaan itselleen. Siitä ei mene pankkitalletusten korkojen tapaan pääomaveroa.

Eläkeyhtiö myös laskee koron eri aikataululla kuin pankki. Ilmarinen laskee koron 1.7. saldolle, ei vasta vuoden lopussa.
Tästä syystä - jos eläkevakuutusmaksua voi suorittaa tavallista enemmän- se kannattaa maksaa mahdollisimman hyvissä ajoin alkuvuodesta.

Päivärahat, kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahat maksetaan nykyään yrittäjäeläketulon perusteella. Ylimäärän maksaminen ei vaikuta päivärahoihin.
Enpä kysynyt jouston toista puolta. Jos maksaa tavallista vähemmän, mitä kaikkea siitä seuraa? Sen, joka tuntee asian omakohtaiseksi, kannattanee kysyä yksityiskohtia työeläkeyhtiöltään.
Marjut Reivilä, marjut.reivila@pp.inet.fi

	Kaikki uutiset
	Tapahtumakalenteri

	Katso tapahtumat »

	Kerro tapahtumasta »



	Ilmoitustaulu

	Lue ilmoitukset »

	Lisää oma ilmoitus »



	Vapaa sana

	2008 »

	2007 »

	2006 »

	2005 »

	2004 »

	Osallistu keskusteluun »

Suomen freelance-journalistit ry

Vapaa sana 2005

osaisiko joku valokuvaaja neuvoa 14.12.2005

Säästäkää tositteet 1.12.2005

Älkää hakeko Kumppaniin! 29.11.2005

YEL-vakuuttaminen eläkkeellä 14.11.2005

Lemmikkieläimiä etsitään 28.10.2005

A- studiossa journalistien korruptiosta ensi perjantaina 21.10.2005

Aika paljon freelancereita 21.10.2005

Aika paljon freelancereita! 21.10.2005

Luettelosta hyötyä 18.10.2005

Ulkomailla kuvaamisesta 17.10.2005

Freen palkkiotasosta 3.10.2005

Kannatan jyrkästi Reivilän aloitetta 3.10.2005

Freelancer, ei avustaja 30.9.2005

alullepanemisenergiaa , arvokasta työtä 30.9.2005

Freelancer-uutiset 21.9.2005

Sosiaalisuutta 21.9.2005

Moni free kaipaa sosiaalista ilmapiiriä 20.9.2005

Kuvaajana ulkomailla! 18.9.2005

Freelancer-uutiset 15.9.2005

Sähköpostiosoitteista vielä 13.9.2005

Nettikeskustelupalsta 9.9.2005

Sähköpostiosoitteesta 9.9.2005

Salasanojen taakse tietoturvan vuoksi 9.9.2005

Freen tukeminen ei kiinnosta 9.9.2005

Sairaspäiväraha mietityttää yhä 30.8.2005

Nettikeskustelupalsta 30.8.2005

Kiitos Vesa! 29.8.2005

Terveenä eläkkeelle 29.8.2005

Tiukkaa sen pitääkin olla 26.8.2005

Tiukkaa on 24.8.2005

Verkkokoulutusta ja kumuloituvaa tietoa 24.8.2005

Verkkokoulutus pitää suunnitella kunnolla 23.8.2005

Verkkokoulutusta hämäläisellekin 20.8.2005

Koulutusta ulkomaan elävillekin 17.8.2005

Pieniä murheita 17.8.2005

Pieniä murheita 17.8.2005

Totutun epäpätevää 17.8.2005

Sanelukoneista 16.8.2005

Tunteeko joku sanelinmarkkinat? 15.8.2005

Kielitietoiskuja 15.8.2005

Kuten sanottu 11.8.2005

Kaikenlaista koulutusta tarvitaan 11.8.2005

Kirjanpitäjää? 11.8.2005

VAIN ALKEITA ALOITTELIJOILLE 8.8.2005

Paperin lakko voi vaikuttaa freelancereiden työllisyyteen 16.6.2005

Liity heti yhdistykseen 28.5.2005

Säännöt löytyvät nyt etusivulta 26.5.2005

Missä säännöt? 26.5.2005

Rahoja minäkin oottelen 26.5.2005

Huomautusmaksu ja viivästyskorko käyttöön 23.5.2005

Jaksaisivatpa maksaa 23.5.2005

Itsesensuuri Suomessa 20.5.2005

Hyvä Tiina Komi, 17.5.2005

Mikä työmarkkintutkimuksessa mättää? 11.5.2005

Freekysely 2005 11.5.2005

Ei sivupalkalla! 30.4.2005

Kirjan hinnoittelusta 27.4.2005

Tasokorotukset 26.4.2005

Mathias hyvä, 25.4.2005

Irene hyvä, 25.4.2005

Hyvää journalistitapaa, vai? 20.4.2005

Vapautta yksille, miksei sitten kaikille? 19.4.2005

Eläköön vapaus 19.4.2005

Kyllä Freelancerit osaavat 11.4.2005

Sanomien antoisa free-koulutus 15.3.2005

Erinomainen tilaisuus Sanomatalossa 14.3.2005 15.3.2005

Naapuri remontoi - miten free voi varautua? 10.3.2005

Naapurin remontti IV 27.2.2005

Naapurin remontti 25.2.2005

Ahoselle 25.2.2005

Pitääkö freen maksaa naapurin remontista? 25.2.2005

Raha lämmitti ja yhteistyö jatkuu 24.2.2005

Hallituksen työskentelystä 17.2.2005

Missä kenttäväki! 14.2.2005

Halpatyö tai prekariaatti 9.2.2005

12 kuukautta ja työmarkkinatutkimus 8.2.2005

Freekahvit Helsinkiinkin 8.2.2005

Freen ansioista 7.2.2005