Suomen freelance-journalistit ry

Arvonlisäverolakiin tuli muutoksia vuoden 2016 alusta. Verovelvollisuuden alaraja nousee 8 500 eurosta 10 000 euroon. Lisäksi veronhuojennukseen oikeuttavan liikevaihdon yläraja nousee 22 500 eurosta 30 000 euroon.

ALV:n vähäisen toiminnan raja nousee 10 00 euroon vuodessa, kun tilikausi alkaa 1.1.2016 jälkeen. Jos arvonlisäverollinen toiminta jää tämän rajan alle, ei alvia tarvitse laskuttaa eikä tilittää.

Freelancereista tämä saattaa tulla vastaan esimerkiksi kirjoittavilla toimittajilla, jotka myös valokuvaavat sivutoimisesti.

Vähäisen toiminnan harjoittajan on etukäteen itse arvioitava, ylittyykö alvillisen myynnin 10 000 euroa. Jos raja ylittyy vuoden aikana, freelancer joutuu maksamaan veron takautuvasti tilikauden alusta lisättynä myöhästymisestä tulevalla veronlisäyksellä.

Alv-velvolliseksi voi hakeutua myös vapaaehtoisesti, vaikka alvillinen liikevaihto olisi alle 10 000 euroa tilikaudessa. Etuna tällöin on, että myös ostettuihin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän alvin voi vähentää. Mutta jos pieninkään osa toiminnasta ei ole alvillista, alvin piiriin ei pääse hakemallakaan.

Vuoden 2004 alusta alv-laissa on ollut vähäisen toiminnan rajaan liittyvä huojennus. Myös huojennus koskee kaikkia toimintamuotoja, aina free-verokorttilaisesta osakeyhtiöön. Verovelvollisille, joiden alvillinen liikevaihto on ollut enintään 10 000 euroa, palautetaan kaikki tilikaudelta maksetut alvit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun asiakkaalta peritään arvonlisävero, freen verottajalle tilittämä alvonlisäveron määrä jää alle 24 %, jos toiminta on pienimuotoista ja jää selkeästi alle 30 000 euron vuodessa.

Huojennusta 24 %:n verokannasta saa 30 000 euron alvilliseen liikevaihtoon asti. Huojennusta haetaan verottajalta takautuvasti. Huojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.

 Osa free-työstä alvillista, osa ei

Arvonlisävero peritään alvillisesta myynnistä toimeksiantajalta ja tilitetään kuukausittain valtiolle. Alvillisuus ratkeaa sen mukaan, mitä vapaa journalisti on myymässä. Toimintamuodolla ei ole merkitystä. Myös free-verokorttilainen voi olla arvonlisäverovelvollinen, vaikkei olisi yritystä perustanut. Arvonlisäverolain pääsäännön mukaan tavaran ja palvelun myynti on aina verollista. Laissa on kuitenkin lukuisa määrä poikkeuksia.

Tekijänoikeuden luovutukset ovat alvittomia lain 45 §:n mukaan. Tämä ei kuitenkaan koske valokuvia, jotka ovat poikkeuspykälän mukaan alvin piirissä.

Lehtijutuista lähes kaikki, teoksiksi luokiteltavat (=osoittavat tekijänoikeudellista ”itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä”) ovat alvittomia. Lyhyet uutiset, esim. pienet kolariuutiset tai tiedotteet eivät useimmin ylitä teoskynnystä, joten niiden myynti tulkitaan palvelun myynniksi ja sitä kautta alvilliseksi. Sama koskee taittotyötä.

Grafiikka ja kuvitus ovat myös teoksia ja siten alvittomia. Kirjoittavat toimittajat ja kuvittajat eivät siten yleensä ole alv-velvollisia. Poikkeuksen tekevät kuitenkin esimerkiksi mainontaan tehdyt kuvitukset ja taitto – ne ovat alvillisia.

Myös kustannustoimittaminen ja kokonaisen julkaisun toimittaminen, jossa free esimerkiksi hankkii juttuja ja valokuvia muilta freelancereilta, editoi aineistoa ja kirjoittaa pienen osan jutuista itse, tulkitaan palvelun myyntinä alvin piiriin.

Kuvausjärjestelyt sekä ruoka-, muoti- ja sisustusjuttuihin sisältyvä stailaus ovat niin ikään alvillisia. Freelancereista päätoimiset valokuvaajat ovat merkittävä alv-velvollinen joukko.

Lain mukaan alvillinen ja alviton myynti pitää erotella laskussa, jos myynnissä on kumpaakin; esimerkiksi juttu ja siihen liittyvät valokuvat. Teksti on alvitonta ja kuvat alvillista. Alvin yleinen verokanta on 24 %.