Suomen freelance-journalistit ry

Journalistiliitto selvittää, millaisia uusia tukimuotoja liitto voisi tarjota uhkailun ja verkkovihan kohteiksi joutuneille jäsenilleen. Selvityksessä keskitytään erityisesti niiden journalistien tilanteeseen, jotka eivät ole pysyvässä työsuhteessa.

Selvitys pohjaa Suomen freelancerjournalistien (SFJ) tekemään aloitteeseen liiton valtuustolle. IPI:n tuoreen selvityksen mukaan verkkohäirintä vaikuttaa toimittajien työskentelyyn ja heidän jatkamiseensa.

Journalistin alkuvuodesta 2016 toteuttamaan uhkakyselyyn vastasi noin 1400 journalistia. Vastaajista noin joka kuudes kertoo saaneensa edeltäneiden parin vuoden aikana viestejä, jotka ovat sisältäneet uhkailua. Uhkaukset kohdistuivat tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Uhkauksia saaneista noin 17 prosenttia on freelancereita. Erityisesti freelancerit jäävät yksin selviämään verkkovihan vaikutuksista.

SFJ:n aloitteessa todetaan näin:
“Kun työsuhteinen journalisti joutuu uhkailun ja verkkovihan kohteeksi, hänellä on (ainakin toivottavasti) tukenaan työnantaja, työyhteisö, työterveyshuolto. Jos tilanne aiheuttaa työuupumuksen tai muita oireita, työsuhteinen journalisti voi toipua palkallisella sairauslomalla.

Yhä useampi liiton jäsen tekee työtään freelancerina, pätkä- tai silpputyöläisenä ja joutuu selviämään usein yksin verkkovihan vaikutuksista. Harvalla freelancerilla on kuitenkaan työterveyshuoltosopimus. Sairauspäivärahat jäävät mitättömäksi, sillä pienistä tuloista maksetaan pientä YEL-vakuutusta. Läheskään kaikki freelancerit eivät ole ottaneet itselleen oikeusturvavakuutusta, eikä liiton vakuutus kata kaikkia tilanteita.

Pärjätäkseen mediamarkkinoilla freelancerin on brändättävä itsensä. Lehtitalot arvostavat tunnettua ja tunnistettavaa tekijää. Asettumalla näkyväksi vapaa journalisti kuitenkin altistuu myös helpommin lokakampanjan kohteeksi. Aina ei kuitenkaan pystytä selvästi osoittamaan, että häirintä ja oikeusjutut johtuvat nimenomaan journalistisesta toiminnasta, ja silloin toimittaja uhkaa jäädä vaille liiton oikeusapua. Ryöpytyksen kohteeksi joutuva journalisti voi siis pahimmillaan olla vaarassa ajautua työuupumuksen ja sairastumisen lisäksi taloudelliseen ahdinkoon.

Miten Journalistiliitto voisi auttaa näissä tilanteissa? Tulisiko meillä olla erillinen rahasto, jolla tukea hätään joutuneita kollegoja? Mahdollisuus esimerkiksi saada apua psykologin vastaanoton kuluihin tai työnohjaukseen?

Tulisiko oikeusturvavakuutuksen ehtoja tarkastella uudesta näkökulmasta, esimerkiksi huomioiden sen, että journalistin työtehtäviin kuuluu nykyään monenlaisia tehtäviä puhujakeikoista viestintään, tietokirjaprojekteihin ja somepresenssiin?”

Selvitys tuodaan kevätvaltuustoon 2019, jolloin selvityksen esiinnostamien toimenpiteiden mahdolliset talousvaikutukset voidaan ottaa huomioon seuraavan vuoden budjetoinnissa.