Suomen freelance-journalistit ry

Journalistiliiton free-strategia

Journalistiliiton freelancer-strategia on hyväksytty
liittovaltuuston kevätkokouksessa 2004.

KELVOLLISEEN FREELANCERTYÖHÖN

Freelancereille kuuluu työstään asiallinen toimeentulo

– journalistisen työn kustannusvaikutuksen työnantajalle on oltava työntekomuodosta riippumatta sama
– yritysten freelancerbudjettien on vastattava freelancertyön käytön määrää

Freelancereille kuuluu ansiosidonnainen sosiaaliturva

– freelancertyö eri muodoissaan lainsäädännöllisesti yhdenvertaisen sosiaaliturvan piiriin
– yhteistyötä eri ammatti-, etu- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa

Freelancereiden edunvalvonta on koko liiton asia

– freelancereiden edunvalvonta koko liitossa yhtä keskeiseksi kuin työehtosopimustoiminta
– halpatyönä freelancertyö on uhka myös työsuhteisten journalistien eduille

Freelancereiden asemaa kohennettava SJL:ssa

– edunvalvontaa korostettava freelancereiden järjestäytymisessä
– freelancereille jäsenmäärää vastaava edustus SJL:n keskeisiin elimiin

Normaalia työtä, monimutkaisempaa edunvalvontaa

Freelancertyö on normaalia journalistista työtä. Sen osuus on ollut kasvussa. Perusongelma on, että osa työnantajista pitää freelancertyötä halpatyönä, josta maksettava hinta ei yllä lähellekään yleissitovien työehtosopimusten vähimmäisehtoja. Samaan aikaan kuin yleinen palkkataso on noussut, freelancereiden palkkiotaso on pysynyt samana tai jopa alentunut.

Itsensä työllistävinä ammatinharjoittajina freelancerit ovat työsuhteisia kollegojaan heikommassa asemassa sosiaaliturvan osalta. Työvoiman ylitarjonnan, alhaisten palkkioiden ja heikon sosiaaliturvan oloissa monet freelancerit ovat syrjäytyneet ja yhä useampia uhkaa köyhyys.

Freelancereiden edunvalvontaa monimutkaistavat viestintäalan tekninen kehitys, työnantajakentän monipuolistuminen sekä omistuksen keskittyminen ja kansainvälistyminen. Osaltaan kehitys myös lisää freelancertyön kysyntää.

Valtaosa päätoimisista freelancerjournalisteista on järjestäytynyt Suomen Journalistiliittoon, jossa he muodostavat laajan ja aktiivisesti toimivan jäsenryhmän. SJL korostaa, että freelancereiden edunvalvonta on koko järjestön yhteinen asia. Se kuuluu niin liiton päättäville elimille, yhdistyksille ja osastoille kuin yksittäisille SJL:n jäsenille.

Säällisiin ansioihin

Yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan freelancerin laskutuksesta vain noin puolet muodostaa verotettavan ansion, puolet menee työstä, kouluttautumisesta ja lomista aiheutuviin kuluihin sekä lakisääteisiin maksuihin, joista työsuhteessa vastaa työnantaja. Tämän perusasian tiedostaminen ja huomioonottaminen on avain pyrittäessä korjaamaan freelancerien palkkiotasoa.

SJL toimii viestintäalan yritysten freelancerbudjettien ja –palkkioiden saattamiseksi säällisiksi. Toimenpiteitä ovat erityisesti:

– hinnoittelusuosituksilla ja koulutuksella ohjataan freelancereita oikean tasoiseen laskutukseen

– freelancereiden palkkioasiat pidetään esillä neuvoteltaessa työnantajaliittojen kanssa

– yritysten freelancerbudjettien tasoon vaikutetaan ja ohjataan jäsenistöä vaikuttamaan valmistelusta päätöksentekoon

– SJL:n ja VTA:n välisen toimitus- ja myyntiehtosopimuksen samoin kuin Yhtyneet –sopimuksen noudattamista valvotaan

– työnantajien kanssa järjestetään yhteistä freelancerkoulutusta

– pilottitaloprojektia ja yhdyshenkilöverkostoa kehitetään ja mahdollisuuksien mukaan laajennetaan työnantajakohtaisten sopimusten aikaansaamiseksi

– julkisuutta käytetään painostuskeinona

Freelancereilta ostavat SJL:n jäsenet sekä pääluottamusmiehet ovat tärkeitä yhteistyötahoja freelancereiden edunvalvonnassa ja freelancerbudjetteihin vaikuttamisessa. Yhteistyötä heidän kanssa tiivistetään koulutuksen, tiedotuksen ja kokemusten vaihdon keinoin.

Freelancereiden tekijänoikeudet ovat tärkeitä. SJL ei hyväksy vaatimusta kaikkien oikeuksien luovuttamisesta ja korostaa, että kertajulkaisuoikeutta laajempien tekijänoikeuksien myymisestä on saatava riittävä korvaus.

Viestintäalan teknisen ja konsernikehityksen mahdollistama saman freelancertyön käyttö eri välineissä sekä radio- ja televisiotyötä tekevien freelancereiden monitekemisen tulee näkyä palkkiotasossa. Palkkioita maksettaessa on eriteltävä eri töiden osuus.

Freelancereiden palkkioita korottavina tekijöinä on huomioitava samat kriteerit – ammattitaito, kokemus, tehtävän vaativuus, työn laatu, ilta- ja viikonlopputyö – kuin työsuhteisilla. Myös hälytystyön ja kiireisen työn vaatima jousto on huomioitava.

Koska valtaosa radio- ja televisiotyötä tekevistä freelancereista on työsuhteisen asemassa, tulee työnantajan huolehtia siitä, että freelancereilla on käytettävissään työhön tarvittavat tilat ja laitteet. Työnantajan on myös järjestettävä käyttökoulutus työssä tarvittaviin laitteisiin ja ohjelmiin.

Tehtäessä radio- ja televisiotyötä Yhtyneet –sopimuksen ulkopuolella olevissa yrityksissä, on palkkiot ja työehdot saatava Yhtyneet –sopimuksen edellyttämälle tasolle.

Monimediatyöskentelyn lisääntymiseen varaudutaan edunvalvonnassa ja koulutuksessa. Kasvava joukko freelancereita työskentelee sekä lehdistölle että sähköisille viestimille ja heidät voidaan samaan aikaan tulkita sekä yrittäjäksi että työntekijäksi. Tällainen tilanne on ongelmallinen ja freelancer voi vastoin tahtoaan joutua perustamaan yrityksen voidakseen työskennellä kaikille työnantajilleen.

Turvallisempaan elämään

Yrittäjinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat freelancerit eivät saa samantasoista sosiaaliturvaa kuin työsuhteiset kollegansa. Vaikka 1990-luvun laman jälkeen yhteiskuntapolitiikassa on korostettu yrittäjyyttä työllisyyden ja talouskasvun edistäjänä, mitään merkittävää ei ole tehty itsensä työllistävien aseman parantamiseksi. Päinvastoin esimerkiksi YEL-maksut ovat nousseet monille kohtuuttomiksi. Sosiaalipolitiikassa tarvitaan uudistuksia, jotka turvaavat kansalaisten tasa-arvoisuuden heidän työntekomuodostaan riippumatta.

SJL toimii sen hyväksi, että kaikilla liiton jäsenillä on oikeus samantasoiseen sosiaaliseen turvaan.

Lainsäädäntöön vaikuttamisessa SJL tekee yhteistyötä eri ammatti-, kulttuuri-, etu- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tavoitteita ovat erityisesti:

– sairauspäivärahan ja muiden karenssiaikojen yhtenäistäminen

– tasavertainen oikeus työterveys- ja kuntoutuspalveluihin

– alityöllistettyjen freelancereiden tasavertainen oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

SJL neuvoo, ohjaa ja kouluttaa freelancerjäseniään sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että freelancerit mitoittavat YEL-maksunsa oikein ja että ne otetaan huomioon free-palkkioissa.

Laadukasta journalismia

SJL:oon järjestäytyneet freelancerit ovat ammattilaisia erotukseksi satunnaisesti tai harrastukseksi journalistista työtä tekevistä tiedotusvälineiden avustajista. Freelancereiden huoli journalismin laadusta on yhteinen koko ammattikunnan kanssa.

Freelancereiden ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työssä jaksaminen on tärkeää muuttuvissa oloissa. Lisäksi freelancerit tarvitsevat markkinalähtöisessä toiminnassaan yrittäjyystaitoja tai niitä korvaavia palveluja.

SJL ottaa huomioon freelancereiden erityistarpeet koulutus- ja palvelutoiminnassaan. SJL vaikuttaa alan oppilaitoksiin, jotta opiskelijoille välittyy realistinen kuva freelancerjournalistin työstä. Freelancereiden yrittäjyystaitojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa.

Freelancereiden menestymistä ammatissaan voivat auttaa keskinäiset verkostot sekä erilaiset yrittäjyyden muodot kuten osuuskunnat. Myös myynnin ja markkinoinnin ammattipalvelujen käyttö voi olla yhtä luontevaa kuin kirjanpitopalvelut.

Koko liiton asia

Freelancereiden edunvalvonnan on muodostuttava yhtä lailla arkiseksi asiaksi SJL:ssa kuin työehtosopimustoiminta. Kyse ei ole vain freelancereiden ja heidän järjestöjensä toiminnasta vaan koko liiton, sen kaikkien järjestöportaiden toiminnasta.

Freelancereiden etuja tulee jatkossakin valvoa läpäisyperiaatteella. SJL korostaa, että mitä heikommat ovat freelancertyön palkkiot ja ehdot, sitä vaikeampaa on ajaa myös työsuhteisten työ- ja palkkaehtojen parantamista.

Työsuhteisilla journalisteilla ja freelancereilla on monia käytännön painostuskeinoja poistaa pahimpia epäkohtia. Pääluottamusmiehet voivat seurata oman talonsa freelancertyön palkkiotasoa ja työnteon ehtoja. Osastot voivat pitää yhteyttä vakituisiin freelancereihin ja vaikuttaa epäkohtiin. SJL:n järjestö- ja edunvalvontakoulutuksessa freelancereiden asiat pidetään jatkuvasti esillä.

Liittovaltuusto suosittaa, että liiton valmistelu- ja päättävissä elimissä sekä yhdistysten hallituksissa ja muissa elimissä turvataan freelancereiden tasavertainen edustus.

Freelancereiden omien järjestöjen piirissä tiivistetään yhteistyötä ja selvitetään ensisijaisesti edunvalvonnan näkökulmasta oman valtakunnallisen yhdistyksen tarkoituksenmukaisuus. Freelancereiden tulee pääsääntöisesti kuulua muiden jäsenten lailla työnsä mukaiseen osastoon.

SJL edistää aktiivisesti freelanceryhteistyötä ja –edunvalvontaa kansainvälistyvässä viestinnän kentässä. Pohjan sille muodostavat kokemukset pohjoismaisesta ja eurooppalaisesta yhteistyöstä.

Ulkomailla työskentelevien freelancereiden jäsenpalvelujen turvaamisessa ja kehittämisessä tehdään yhteistyötä asemamaan journalistijärjestöjen kanssa.

Email this to someoneShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on Twitter