 |
Freen monet toimintamuodot
Freelancerin käsite on moniulotteinen – samoin ovat freelancerin toimintamuodot. Eri vaihtoehtoja ovat freeverokorttilaisuus ja varsinaiset yritysmuodot: toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole esitellä yksityiskohtaisesti eri muotojen eroja perustamistoimien tai byrokratian kannalta. Näistä löytyy tietoa mm. uudesta Mustaa valkoisella –freeoppaasta.
Hyviä yleisiä yrittäjyyden tiedonlähteitä ovat lisäksi verkkosivut www.uusyrityskeskus.fi ja www.yrityssuomi.fi.
Toimintamuoto omista tarpeista lähtien
Toimintamuodon valinnassa keskeistä on freen oma tuntemus, missä muodossa voin toimia parhaiten. Yleensä kannattaa lähteä liikkeelle ”pohjalta” – freeverokortista - ja toiminnan laajentuessa siirtyä varsinaisiin yritysmuotoihin. Ensin toiminimeen ja ay/ky:n kautta tai suoraan osakeyhtiöön. Valmiita ratkaisuja ei ole. Toiminnan tarpeet määrittävät toimintamuodon.
Freeverokortti on luonteva valinta aloittavalle ja varsinkin kirjoittavalle journalistille. Verotus hoituu samojen pelisääntöjen mukaan kuin esimerkiksi pätkätöiden tai työsuhteisen työn kautta tuttu palkansaajan verotus. Toimeksiantaja maksaa palkkion ja suorittaa ennakonpidätyksen. Selvä enemmistö sähköisen puolen freelancereista tekee työtään niin ikään freeverokortilla ja he ovat työsuhteessa. Freeverokortin merkittävä etu on juuri se, että sen kautta voi toimia sekä työsuhteisena että yrittäjänä. Myös liiton lehtipuolen freejäsenistä puolet – noin 700 freetä - toimii tässä muodossa.
Miksi freeverokortti ei riitä?
- klassisia perussyitä on ollut kaksi: verottaja ja toimeksiantaja.
Varsinkin menneinä vuosina (ennen esitäytettyä veroilmoitusta) verottaja saattoi ottaa freeverokortilaisen vähennykset tarkkaan syyniin. Jokainen kuitti piti selvittää eikä kaikkea sittenkään saanut tulonhankkimismenoksi. Yritysmuodossa toimivan vähennykset hyväksyttiin, ja jos freellä oli kirjanpitäjä sen parempi. Enää freeverokorttilaisen ei tarvitse lähettää kuitteja, vaan liitelomakkeen 15 yhteenveto riittää. Verottaja voi pyytää kuitteja nähtäväksi. Näin tapahtuukin pistokokeenomaisesti – kuitit on tarpeen säilyttää kuuden vuoden ajan.
Vuodesta 2002 lähtien työssään paljon omalla autollaan ajavan freen toimintamuodon on voinut ratkaista kahtalainen matkakulujen vähennysoikeus. Verottaja hyväksyy freeverokorttilaisella automaattivähennyksinä noin puolet siitä, mitä yritysmuodossa toimiva voi vähentää ajaessaan samat juttu- ja kuvausmatkat. Jos ajaa paljon, kannattaa perustaa firma.
Osa toimeksiantajista vierastaa ennakonpidätyksiä. Ja voihan eteen tulla tulkintakiista, että toimeksiantosuhteessa olisikin kyse työsuhteesta. Tätä rataa freen on haluttu perustavan firma ja hoitavan ennakkonsa itse.
Ansiot muodostuvat keskimäärin samaksi
Liiton joka toinen vuosi tekemissä työmarkkinatutkimuksissa on toistuvasti tullut esiin sama lopputulos: keskimäärin freen ansiot muodostuvat samoiksi eri toimintamuotojen välillä. Näin myös uusimmassa, viime syksynä valmistuneessa tutkimuksessa.
Freen laskuttama palkkiopotti kasvaa osakeyhtiötä kohti. Samoin kasvavat työn sivukulut. Osakeyhtiömuodossa ”työsuhteisen palkka kertaa kaksi” laskutussuositus ei riitä, vaan kattaakseen kulut pitää laskuttaa suhteessa enempi kuluihin. Näin varsinkin valokuvaajilla, joilla työnteko edellyttää kalliita laitteita, erillisiä työtiloja jne.
Freen keskimääräinen ansiotulo vuonna 2006 oli 23 500 euroa. Freeverokorttilaisen progressiivisella verotuksella vuoden 2008 valtion tuloverotus on 20 800 euroon asti 705 euroa ja sen ylittävältä osalta 19 %. Tuloveroa tulee 23 500 eurolla maksettavaksi 1 218 euroa. Tämä on vain esimerkki siitä, ettei yritysverotus välttämättä johda verorasituksen kevenemiseen.
Verotukseen liittyen on vielä hyvä muistaa, että arvonlisäverovelvollisuus ei riipu toimintamuodosta. Olennaista on mitä myydään. Freeverokortillinen valokuvaaja on lehtitalolle myymistään kuvista alv-velvollinen, sen sijaan juttuja kirjoittava osakeyhtiömuodossa toimiva ei. Tekijänoikeudesta saatu korvaus kun on alvitonta; pois lukien valokuvat.
Osuuskunnassa työsuhteiseksi
Muista yritysmuodoista poiketen työosuuskuntalainen voi olla oikeutettu palkansaajan työttömyysturvaan. Edellytyksenä on, että osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä ja jäsenen omistusosuus jää alle 15 %:n. Osuuskunnassa työskentelevä free voi olla journalistien JET-kassan jäsen. Lisäksi osuuskunta maksaa työnantajan eläkemaksut. Osuuskuntatietoutta löytyy verkkosivuilta www.pellervo.fi.
Petri Savolainen
työehtoasiamies
SJL
11.2.2008
|
|
