- Suositushinnasto on OK, mutta käytännössä taso on usein liian korkea. Ja ne jotka maksavat hyvin, maksavat ilman hinnastoakin. Perusrungon hinnasto kuitenkin antaa.

- Erittäin hyvä mittapuu arvioida kohtuullista palkkiota.

- Hyvä asia, että on jokin mittakeppi. Toisaalta se kiinnittää huomion aikaan laskutusperusteena eikä laatuun, mutta ehkä tämä on OK.

- Suositushinnasto on erittäin hyvä ja tarpeellinen. Siihen voi vedota ja tukeutua ja sitä noudattaa moni toimeksiantajakin. Ymmärrän kyllä, että palkkiosuositukset on laskettu suhteessa palkansaajien palkkoihin, mutta mielestäni suositushinnat voisi pyöristää hieman ylöspäin etteivät ne olisi niin sentin tarkkoja. Esim. yksi työpäivä 310 euroa. Olen laskuttanut tällä tapaa eikä toimeksiantaja ole nurissut.

- Ei mielipiteitä.

- Suositushinnasto on minusta ohjeellisena hyvä olemassa. Se on minusta kuitenkin minimihinnasto ja palkkioni ovat sen yläpuolella.

- Paljon ruusuja. Tämä on erinomainen asia, että on tämmöinen yhteinen hinnasto, joka tunnetaan. Koska siinä on hyvä selkeä ohje neuvotella siitä hinnasta. Olisi hyvä, että liitto pitäisi voimakkaasi esillä hinnastoaan.

- Suositushinnasto on aivan paikallaan. Kaikki toimeksiantajat eivät kyllä ole  samaa mieltä.

- Jonkinlainen suositushinta pitää olla, jotta uuden freet ja satunnaisesti töitä tekevät pysyvät perillä taksoista. Jos palkkiotiedustelu antaa tuloksia, joissa esim. jollain alalla tai joihinkin tiettyihin julkaisuihin kirjoittavat saavat huomattavasti korkeampia palkkioita, pitäisi tämä tieto pystyä kertomaan jotenkin. Voisiko esim. kertoa, että viestintä- ja mainostoimistojen pyytämästä materiaalista helposti maksetaan enemmän, koska hintoja vertaillaan mainosalaan. Tai it-puolella? Tosin tämä toisi auttamatta kahtiajakoa hintoihin. Mutta kyllä yläpään hinnatkin pitäisi pystyä kertomaan, jotta työantajat eivät käyttäisi meidän vertailulukujamme ehdottomana maksimina.

- Periaatteessa hyvä mittatikku oman työn arviointiin. Asiakkaallekin voi sanoa, että noudatan liiton taksoja: on siis jokin mihin vedota. Ongelmallista on arvioida kuvien hintoja, kun teen hommaan vain otona eli silloin, kun tarvitaan jonkun lärvikuva ja muuta yksinkertaista. Tästä napin painamisesta tuntuu hassulta laskuttaa 122 euroa vai pitäisikö vaan laskuttaa? Poljenko kuvaajien taksoja, jos hoidan homman huonosti, mutta halvalla? Miellän sen kuitenkin jotenkin vain sivupalveluksi, en varsinaiseksi työksi, koska otan mielestäni aika huonoja kuvia.

- Palkkioita voisi hieman nostaa.

- Suositushinnasto on hyvä. Varsinkin aloittelijalle ehdoton. On jotain kättäpitempää, jotain mihin vedota, jos asiakas kysyy perusteluja hinnalle. Ja kun sanoo, että tällaisia hintoja on siinä hinnastossa, ei asiakas voi sanoa ettei kenellekään tuollaista makseta (sellaistakin aloittelijalla yritettiin jossain sanoa!)

- Uusimpia suositushintoja en ole edes nähnyt. Käyttämäni taitaa olla vuodelta 2000. Joku sanoi, ettei suosituksia enää edes tehdä. Suositukset ovat aika lähellä sitä, mihin pitäisi pyrkiä. Mutta jospa toimeksiantajat suostuisivat maksamaan lähellekään taksojen perusteella. Suurin osa palkkioista ei ole lähelläkään suosituksia. Ei auta, vaikka lähettäisit laskun mukana taulukon toimeksiantajan nähtäväksi.

- Suositushinnasto ok, jotta on jotain kättäpidempää, kun rupeaa hinnasta keskustelemaan. Ehkä voisi ajatella jonkinlaisen ”minimihinnaston”  laadintaa sanomalehtipuolelle, sillä aiemmin paljon niihin työskenneellä tunnen alan hintakirjan ja sieltä löytyy ihmisiä, jotka muutaman kymmenen euron takia kiertävät viikonloput ympäri maakuntaa.

- Jos lasken kaiken työhön käyttämäni ajan, en yllä suositushintoihin. Tavoitteena hyvä.

- Olen aivan uusi jäsen, joten en osaa sanoa. Lohdulliselta silti tuntuu, että on edes joku instanssi/auktoriteetti, johon vedota kun neuvottelee (jos neuvottelee) palkkioista lehtien kanssa.

- Suositushintoihin kunnon korotukset! Ei tätä työtä voi loputtoman kauaa tehdä, jos palkka ei ala muistuttaa työsuhteisen ansiotasoa. Minulle sanotaan usein, että mukamas laskutan reippaasti – ja vaikka teen työtä paljon ja ympäri vuoden, en pääse työsuhteisten ansioille sitten millään (vrt. keskipalkka markoissa 17 000).

- Liian alhaiset.

- Miten saadaan toimimaan käytännössä?

- Suositukset ok. Voi itse seurata onko linjassa. Ostajat joskus narisevat, että yläkantissa ovat, mutta saavat olla, jonkun pitää sanoa, että ammattityöstä ja laadusta pitää maksaa. Eräs kollega-free kertoi, että häneltä oli pyydetty juttuja ja kertomaan millä hinnalla tekee. Oli tehnyt tarjouksen juttusarjasta ja varsin kohtuullisista palkkioista. Ostaja oli todennut, että kallista on, hänellä on jonossa koululaisia, jotka kirjoittavat murto-osalla hänen palkkioistaan. Juttelimme asiasta, ja totesimme, ettei ammattitoimittaja voi muuta kuin luottaa siihen, että lehdet ja ennen kaikkea lukijat haluavat kunnollisia laadukkaita juttuja, joista täytyy myös maksaa, ostakoot sitten koululaisilta, ja tarjotkoon lukijoille sitä sitten… lopputulos kollegani tilanteessa tällä kertaa oli, että juttuja ryhdyttiin ostamaan ja ilm. palkkioistakin päästiin yhteisymmärrykseen. Aikaa ja tupakkaa näihin veivaamisiin kuluu – eikä siitäkään ajasta tule rahaa … ehkä tämäkin tilanne oli vain sitä peliä, mitä jotkut aikansa kuluksi harjoittavat, vallankäyttöä ja muuta mukavaa.

- Suositushinnat ovat erittäin hyviä, koska ne antavat osviittaa omalle laskutukselle. Sanomalehdet eivät näitä suosituksia kuitenkaan noudata vaan alihinnoittelevat karskisti avustajien työtä, syynä on se, että alalla on kaikenlaisia villejä, liittoon kuulumattomia vipeltäjiä, jotka tekevät työtä pilkkahintaan, se kelpaa sanomalehdille. Aikakauslehdetkään eivät maksa tuntitaksan mukaan vaan kyseessä on aina könttäsumma, joka koostuu jutun laajuudesta, joka on puolestaan suhteessa tehtyyn työmäärään, esim. 1 päivä, 2 päivää. Ongelmana ovat nämä villit vapaat, jotka polkevat hintoja ja aiheuttavat koko alalle ongelmia, tilanteen korjaisi, jos meillä olisi laillistettuja journalisteja, joille pitää maksaa sama taksa kuin vakitoimittajillekin.

- Ihan ok.

- Erittäin tärkeää, että on jotain osviittaa laskutuksen perusteeksi, koska olen aloittanut freenä vasta pari vuotta sitten. Auttaisi, jos tietäisi, millä tasolla hinnat käytännössä liikkuvat. Siksi vastaan tähän kyselyyn.

- Eipä sitä juuri toimeksiantoneuvotteluissa noteerata. Ikään kuin olisi jostain aivan muusta maailmasta koko suositushinnasto. Alalla vallitsevat ostajan markkinat.

- Kunpa sen verran saisikin!!! Yleensä toimeksiantajat laskevat työksi vain jutun varsinaiseen kirjoittamiseen menevän ajan ottamatta huomioon taustatyötä, haastatteluihin kuluvaa aikaa, tarkistuskierroksia jne.

- Aika- ja kuvakohtaiset palkkiot tuntuvat oikeansuuntaisilta. Kuvan jatkuva käyttöoikeus 366 € tuntuu utopistiselta = liian suuri toimeksiantajille.

- Suositushinnat ovat hyvät olla olemassa, niistä saa jonkinlaiset raamit sille mitä voi/on kohtuullista pyytää.

- Hinnasto sinällään hyvä ja suuntaa-antava mutta tuskin koskee kaikkia friikkuja ts. alue-erot unohdettu kokonaan. Hesan työtilanne  … liiku muuta kuin Kehä kolmosen ulkopuolella - kaikki mitoitettu pääkaupunkiseudun mukaan ja silti yhä useampi friikku asuu muualla. Älkää unohtako meitä! Ja huom!  pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva free on itse asemansa valinnut, eikä kaipaa sääliä vaan ansaitsee enemminkin ihailua, kannustusta mutta ennen kaikkea sen, että myös hänen huomioidaan. Ps. Olisi kiva saada tilasto free-jakautumisesta alueellisesti.

- Suositushinnasto on ainoa järkevä ohjenuora, jolla pystyn perustelemaan palkkioita. Ehkä ostaville toimittajille meneekin selvitys siitä, mistä freen palkkio muodostuu, mutta esimerkiksi avustamassani suuressa maakuntalehdessä – jonka palkkiot eivät toki ole lähelläkään suosituksia – ei edes tiedetty että free maksaa eläkkeensä itse. Eli toivomuksena, että JOKAISELLE LEHDELLE, joka käyttää freetyötä, myös ammatti- ja erikoislehdille menisi selkeä selvitys siitä, miksi ja miten free poikkeaa harrastuksekseen kirjoittelevasta perheenäidistä.

- Hyvät. On kuitenkin ikävää, ettei niistä ole tullut yleistä käytäntöä. Lehdet viittaavat kintaalla niihin.

- Ei oikeastaan mielipidettä. Haarukka vaan on aika suuri ja menee vaikeasti perille. Minä kaipaan eniten kilometrikorvausta, joka yleisesti maksetaan valokuvaajalle, mutta ei muutama vuosi sitten tehdyn muutoksen jälkeen enää toimittajalle muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta. Minä asun niin kaukana maaseudulla, etten juuri koskaan voi käyttää julkisia liikennevälineitä; niitä ei ole. En liioin voi ajattaa kuvaajaa satoja kilometrejä. On aina mentävä omalla autolla ja se on tyyristä lystiä, ilmaiseksi, pelkän verovähennyksen hinnalla.

- Näihin suositushintoihin en ole tainnut koskaan laskutuksessani yltää. Moni suurikin aikakauslehtitalon toimitus sanoo suoraan, että noin isoja palkkioita emme maksa.

- Se on hyvä, vaikken melkein koskaan voi sitä noudattaa. Jos teen työni tosi nopeasti, pääsen toki helpommin ansioihin. Tästä työstä menee osa nautinnosta, jos koko ajan puntaroi, kuinka vähän tai paljon mistäkin yksittäisestä työstä saa. Toisaalta taas on tärkeätä, että rahasta puhutaan avoimesti. Tämän työn hyvä puoli on se, että jos joku maksaa huonosti, voi vaihtaa toimeksiantajaa. Tärkeintä on vuoden kokonaislaskutus. Pärjäänkö? Millä panostuksella?

- Freelancer muotitoimittajan on vaikea löytää hinnastosta ohjenuoraa, joten olen puhunut palkkioista kollegoitteni kanssa, jotta laskutusperusteemme olisivat samassa linjassa.

- Tekstiosuus sekava ja monitulkintainen. Viittaan vihreään läpyskään 2002 työnhinnoitteluopas. Teksti vaikuttaa siltä kuin mukaan olis otettu muuttuvat kulut, mutta ei kiinteitä kuluja. Freen itse tehtäväksi jäävistä aputöistä ja hallinnollisista töistä ei mainintaa. Tästä ei ilmeisesti ole edes mitään faktaa? Hintasuosituksen numeroista ei käy esiin, onko kyse kertakäyttöoikeuksien myymisestä vai laajojen oikeuksien. Valokuvien osalta ”materiaalikulut” on niin syrjässä, että ostaja ei niitä huomaa. Miksi arkistokuva on halvempi, vaikka siihen sitoutuu enemmän tarvikkeita, työtä ja pääomaa (odotuskorko)? Miksi studiotunti on 2 x kalliimpi kuin toimittajan toimistotunti? Miksi ei voi selkeästi analysoida, mistä freen työpäiviä, toimisto ja kulut koostuu ja kysyä sitä asia kerrallaan kysymyksen taustaa selittäen? Miksi kopsataan vanhaa kysymyslistaa ja odotetaan selvyyttä tällaisista suttulistoista?

- Ruusuja varmaan, mutta ne eivät sido maksajia oikeastaan koskaan.

- En ole vielä tutustunut kyseisiin suositushintoihin.

- Hinnasto olisi ihanteellinen, mutta monien mielestä se on hurskasta ajattelua eikä sitä kuulemma pystytä toteuttamaan. Ehkä hinnat on laitettu hiukan yläkanttiin, kun ajattelee vaikka neljän-viiden päivän juttupalkkiota. Pitäisi vain entistä enemmän tehdä työtä sen  eteen, että palkkiosummista päättävät tahot ottaisivat vakavasti freelancerien ammattitaidon ja hyödyn. Jos palkkioita alennetaan tähän malliin ja vielä yritetään viedä nettijulkaisuoikeudet ilmaiseksi ei lopputulos voi olla hyvä minkään osapuolen kannalta.

- Suositushinnasto on hyvä olemassa. Joillekin asiakkailleni olen sen jopa esitellyt. Ja aina on se mahdollisuus, että ”harrastelijat” polkevat hintoja, niin on jokin yleinen taso, johon voi omien juttujensa hinnoittelussa vedota.

- Suositushinnasto pätee ainoastaan uutislehtiin, joissa toimeksiannot ovat vähemmän taiteellisempia ja eivät vaadi juurikaan etukäteissuunnittelua. Aikakausilehtien toimeksiannot vaativat yleensä palaverin pohjalle ja vielä sen jälkeen kuvausryhmän kanssa lähempää suunnittelua. Mielestäni nykyinen hinnasto on sopiva uutislehtiä koskeviin keikkoihin. Aikakausilehdille pitäisi myös olla oma hinnastonsa. Ja jos vielä halutaan tarkempaa arviota, olisi hyvä jos molemmat hinnastot olisi jaettu väh. 2 eri suuruiseen levikkiportaaseen ja sen mukaan myös hinta voisi olla edullisempi/kalliimpi. Onhan siinä kyse nimenomaan levikin suuruudesta!

- Hinnastohan on hyvä, täällä pohjoisessa on vaan jäänyt epäselväksi kuka sitä toimeksiantajapuolella noudattaa.

- On tärkeää että on olemassa jokin vertailun kohde.

- Aikakauslehdet noudattavat jonkin verran, sanomalehdet eivät, toiset maksavat mukisematta, toisille palkkioissa puolet liikaa eli eivät maksaisi juuri mitään. Suurin osa siltä väliltä. Jos kuvaat suurille aikakauslehdille niin suositushinnat ovat asiallisia. Muut eivät juuri niihin suostu. Veloittaa tietysti voi mutta keikka on silloin helposti viimeinen sille asiakkaalle. Freelle joka toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella, niin suositushinnat ovat ylikanttiin. Oma lukunsa ovat ammatti-, järjestö-, yritys- ym. lehdet. Joku maksaa todella hyvin, toinen taas tosi surkeasti. Koskee koko lehtikenttää. Pienikin lehti voi maksaa hyvin ja suuri kitsastella.

- Hyvä että sellainen on olemassa. Tosin jotkut asiakkaat väittävät että se on yläkanttiin, kun eivät halua maksaa kuvajulkaisumaksuja sen mukaan. Mielestäni summa on kohtuullinen.

- Kysyessäni viimeksi suositushinnastoa, sain vastaukseksi ettei sellaista ole olemassa. En siis voi vastata kysymykseen. Suositushinnasto on kyllä tarpeen.

- Ns. kehitysalue-Suomessa (Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) eivät ole realistia  vaan liian korkeita erityisesti kun palvelujen ostajat eivät ole pääkaupunkiseudulta. Ehkä pitäisi olla tavallaan kaksikuntajärjestelmä.

- Hyvä olla olemassa.

- Mielestäni ne ovat asiallisia, mutta noudatetaanko niitä? Moni väline puhuu ns. kattohinnasta, eikä edes mieti suosituksen viikon taksaa – on tavallaan oma moka, jos käyttää viikon (5 työpäivää) jutun tekoon tutkimuksineen. Moni sanoo noudattavansa ns. taksoja, eikä kuitenkaan noudata ainakaan ”sen vihreän lehtisen” taksoja. Toisaalta pystyisin helposti nopeuttamaan työtäni – näkyykö paneutuminen jutuissa, vai meneekö siihen turhaa aivoenergiaa? (Parhaillaan teen verovalitusta – verottaja ei ollut hyväksynyt vähennyksiä ja kuitenkin kuluni ovat oikeastaan samat kuin täysipäiväisellä toimittajalla: työhuone, koneen vuokraus, muut työkalut, matkat haastateltavan luo, puhelin ym. kulut, eikä esim. opintotukea saava voi vähentää edes kuitein todistettuna tulonhankkimiskuluja siitä summasta minkä opiskelija saa ansaita opintotuen lisäksi. Myös freeuran alussa on usein pieniä tuloja, mutta myös verokortilla kirjoitt. free on mielestäni yrittäjä – alkukuluja tulee ja siitä noustaan ylöspäin.

- Hinnastosta on paljon hyötyä suuntaa-antavana tukena. Erittäin tärkeä, jatkakaa vain suositusten antamista!

- Hinnasto antaa osviittaa, mutta kaipaisin lisää yksityiskohtia. Ja kun keneltäkään ei oikein voi kysyä neuvoa. Eikä sitä osaa arvostaa omaa työtään, kun ei sitä tee muutkaan. Mitä laskuttaisin esim. taidenäyttelyn esittelystä ym. Ja kun kamera muutenkin kulkee mukana, niin ei kuvaamisesta tahdo osata tarpeeksi laskuttaa. Kamalaa, mutta totta.

- En osaa nyt sanoa ruusuja enkä risuja.

- Niin. Kyllä minulle suositushinnasto on ollut ihan hyvänä tukena, kun pähkäilen laskuani.

- Ihan okei, olen seurannut ja taksanut samalla tavalla. Omalla kohdallani kuitenkin pistän matkojen tuntimäärät sekä ruuat samaan pakettiin (Eivät kuitenkaan osoita kiitollisuutta).

- Hinnasto on minusta hyvä.

- Perusteet ovat oikeat. Käytännössähän ne eivät toteudu kuin aniharvoin. Isoin ongelma paikalliset päivälehdet. Pitäisikö taas miettiä palkkioitten suhteellistamista.

- On hyvä, että suositushinnasto on olemassa! On jotakin mihin ainakin periaatteessa vedota. Uskoisin, että harva free nauttii suositusten mukaisia hintoja.

- Olen yrittänyt noudattaa sitä laskutuksessani, mutta usein maksetut palkkiot jäävät pienemmiksi.

- Hyvin harvat noudattavat hinnastoa. Esim. Suomen Kuvalehti maksaa 85 euroa kuvasta, kannesta ei mitään lisää. Jotkut lehdet (ei Sanomien tai Yhtyneiden) taas maksavat parempaa tuntipalkkaa. Hinnasto on hyvin viitteellinen, ja useammin palkkiot ovat pienempiä kuin suurempi sen suosituksiin verrattuna.

- Freehinnasto voisi kuvien osalta olla seikkaperäisempi. Esim. erotella sanomalehti- ja aikakauslehtityö sekä millaisella kalustolla työ suoritetaan (esim. kinarikeikka vs. rullafilmikalustolla valojen kanssa…)

- Se on OK.

- Kuvien osalta korkea, varsinkin jos otat useita kuvia. Onnellinen jos saisin suosituksen mukaan. Miten saisin Erän maksamaan suositusten mukaan? Hinnat ovat vaihtelevia. Joskus viikon työstä saa 250 €, joskus 5 tunnin työstä 450 €.

- Suht. ok. Siihen olisi satsattava, että isoista jutuista todella maksettaisiin suosituksien mukaisesti. Käytännössä 3000 € alkaa olla raja, jossa ostaja alkaa nikotella. Lisäksi olisi syytä muistuttaa kulusta, joskus voi laskuttaa (matkakulut, asiakirjat jne. Jos työ vaatii paljon, esim. ulkomaan puheluja, ne tulee laskuttaa.).

- Lähinnä tulee mieleen liiton voimattomuus verrattuna sanaan kolmas valtiomahti.

- Suositushinnat ovat hyvät. Useimpien asiakkaiden kanssa käytän niitä (80 €/tunti). Monilla lehdillä on tosin omat yleiset hinnoitteluperusteet.

- Suositushinnat ovat suosituksia.

- Ruusuja, sillä on jokin johon nojata ja vedota. Hinnasto pitäisi kuitenkin tehdä toimeksiantajien kanssa yhdessä, jotta hinnat olisivat edes lähellä oikeita taksoja. Nyt ne ovat pilvissä, ja toimeksiantaja tinkii hintaa alaspäin, vetoamalla, että jos ei summa kiinnosta, etsin jonkun, joka tekee jutun toimeksiantajan määräämällä hinnalla.

- Suositushintoja täytyy nostaa ja ne voisi julkaista vaikka kerran vuodessa (mieluummin kahdesti) Journalistissa.

- Suositushinnat ovat sellaisenaan hyviä. Käytännössä niiden mukaan maksetaan kuitenkin aika harvoin. Useimmat lehdet maksavat käytännössä pienempiä palkkioita, kuka mihinkin vedoten.

- Ruusuja. Jos toimeksiantaja maksaisivat ”listahinnan”, sillä voisi jopa elää.

- Ihan hyvä olla olemassa joku hinta, johon verrata omaa laskutustaan.

- Hyvä olla olemassa, mutta ei sitä kukaan noudata. Työnantaja siis.

- Suositushinnastoa on kiinnostavaa katsoa ja ihmetellä. Harva niitä maksaa. Jos pyytäisin esim. Aamulehdeltä tariffien mukaisia palkkioita saisin luultavasti vastaukseksi iloisen naurun. Enkä ”saisi” sinne enää kirjoittaa. Ruusuja Petri Savolaiselle, joka pitää mahd. lujasta freen oikeuksista kiinni.

- Optimismin huippu.

- Aika alhaiset. Nykyään toimittajalla on tosi paljon ylimääräisiä kuluja, kun tietokoneen on oltava riittävän tehokas, torjuntaohjelmat (virus&palomuuri). Viimeisimmät em. jutut maksavat paljon, päivitykset ym. eivät ole ilmaisia ja aikaa kuluu suhteettoman paljon jos kaikista varotoimenpiteistä huolimatta virus leviää ja tekee tuhoja. Nämä asiat pitäisi ottaa nykyisin enemmän huomioon freen laskutuksessa.

- Harva noudattaa.

- Suositushinnat ovat tietysti ihan hyvä olla olemassa, mutta toimeksiantajat yleensä nauravat niille. En edes uskalla ehdottaa sellaisia. Vain yksi lehti on urani aikana (n. 4 v.) maksanut niiden mukaisesti. Vika ei ole hinnoissa vaan toimeksiantajien asenteessa!!!

- Minusta suositus on hyvä olla olemassa, sillä toimeksiantajissa on paljon sellaisia, jotka myös itse vetoavat siihen. Tosin kuin työpäivien määrä kasvaa, monet toimeksiantajat asettavat kattohinnan, esim. Tekniikka ja Talous maksaa päälle 400 euron vain erikoistapauksissa.

- Täältä Turusta katsoen palkkiot ovat huimia. Yksikään työnantajistani ei suostuisi moisia palkkioita maksamaan.

- En ole tutustunut kovin tarkkaan. Ehkä pitäisi. Silloin kun listaa katselin, niin arvasin ettei kovinkaan moni niiden palkkioiden mukaan maksa, ja se on mielestäni ihan ymmärrettävää. Tosin isojen talojen toivoisi taulukkoja käyttävän, mutta aina ei niinkään ole. Kai niistä on viisaat ihmiset päättäneet.

- Ruusuja hyvästä yrityksestä. Kun edes joku toimeksiantaja suosituksia kunnioittaisi!! Toimeksiantajille ei tunnut edelleenkään olevan selvää, että free joutuu todella itse huolehtimaan sekä eläketurvansa että lomansa, kustantamaan omat työvälineensä.

- En vastaa freelancer-osaston palkkiokyselyihin.

- Päivänkakkaroita.

- Suositushinnasto on hyvä olla olemassa, mutta sen orjallinen noudattaminen ainakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella on osoittautunut melkoisen mahdottomaksi. Onko mahdollista tehdä esim. aluekohtaista liukumaa, jolloin ruuhka-Suomen hinnat olisi eri perustein kuin harvaanasuttu maaseutu? Tällä periaatteellahan toimitaan monessa muussa tilanteessa.

- Ihan ok.

- Ei mielipidettä, suositukset ovat suosituksia.

- Oikeastaan en edes tiedä mitä suosituksia osasto on ehdottanut. Olen tullut siihen tulokseen, että parasta on olla oman onnensa seppä. Tehdä työnsä hyvin, pitää taso korkealla ja olla aktiivinen. Niillä keinoilla olen tähän asti pärjännyt ihan hyvin. Parhaimpina vuosina liikevaihtoni on ollut 300.000 markan luokkaa. Minusta se on yhden ihmisen firmassa ihan hyvä saavutus.

- Suositushinnastolla ei ole käytännössä mitään merkitystä. En ole kuullut kenenkään koskaan noudattavan sitä.

- Hyvät olemassa. Kuitenkin juuri viime viikolla törmäsin siihen, että hinta on työnantajan mukaan suositushinta, jota siis ei voi ylittää. Siinä pitäisi jotenkin selvästi olla, että se on minimihinta ja erityistä taitoa, vaativuutta yms. vaativat jutut hinnoitellaan eri tavalla. Nyt on usein lähtökohta se, että hyvä ja nopea toimittaja tekee vaikka kuinka suuren ja vaativan jutun päivässä, jolloin siitä saa 303 euroa. Ja jos on taas hidas, niin siihen menee pari päivää ja hänelle maksetaan enemmän. Eräät lehdet ottavat juttuja vain nopeilta ja ammattitaitoisilta, että tuntilaskutus olisi pieni ja laatu extrahyvää. Siis että saisi freenä kunnon ansion jos on ammattitaitoinen ja nopea pitäisi tehdä tämän laskutavan mukaan kymmeniä juttuja kuukaudessa, johon ei kukaan pitkää aikaa pysty.

- En ole nähnyt hinnastoa.

- Hyvä mutta siinä voisi olla tarkennuksia.  Esim. lehden levikin mukaan, kuvat + juttu. Työt vaihtelevat. Itse laskutan toteutuneen eli lehteen painettujen sivujen perusteella.

- Sinänsä hyvä mutta vika on siinä, mitä todellisuudessa maksetaan. Kyllä kaikista oleellisinta olisi vaikuttaa heikommin maksavien lehtitalojen palkkioista päättäviin ihmisiin.

- Ruusuja.

- Hyvä olla olemassa ja sen avulla on helppo pelata, siihen on helppo turvautua.

- Mielestäni toimeksiantajan pitäisi maksaa erikseen kirjoituspalkkio. Siitä toimeksiantajan pitäisi maksaa lisäksi tel-maksu, kuten joissakin medioissa tehdään avustajien kohdalla. Tel-maksu toimeksiantajille.

- Suositushinnasto on hyvä asia, mutta en ikinä kehtaisi pyytää suositusten mukaisia palkkioita.

- Hyvä olla olemassa. Kirjajuttuja aliarvioidaan; niistä maksetaan usein vähemmän kuin haastatteluita, vaikka aikaa menee enemmän. Eli toivoisin selkeitä kirjaesittelyjuttujen hintasuosituksia.