Free-opas 2002 jatkuu...

Tältä sivulta löydät Free-oppaan luvut:

13. FREETYÖN KOLLEKTIIVISET SOPIMUKSET JA TEKIJÄNOIKEUS
13.1. Lehdistön sopimus VTA:n kanssa
13.2. Tekijänoikeuden perusta lehdistön töissä
13.3. Tekijänoikeuksista muuten sopiminen
13.4. Monenlaisia tekijänoikeuksia
13.5. Kolmannen oikeudet
13.6. Sähköisen median Yhtyneet -sopimus
13.7. Yleisradion digisopimus
13.8. MTV3:n kääntäjien erillissopimus
13.9. Muita sopimuksia

14. KOULUTUS JA APURAHAT
14.1. Mistä tietoa koulutuksesta
14.2. Yrittäjäoppia freelle
14.3. Jokesin apurahat
14.4. Muut apurahat

15. FREELANCERIN VAKUUTUKSET
15.1. SJL:n vapaa-ajan tapaturmavakuutus
15.2. Matkustajavakuutus
15.3. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus

16. ULKOMAILLE JA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE
16.1. Eläke- ja sosiaaliturva ulkomailla
16.2. Verotus ulkomaan työssä
16.3. Kortit ja akkreditoinnit

17. LIITTO JA OSASTOT
17.1. Mitä Journalistiliitto tarjoaa
17.2. Miten jäseneksi
17.3. Jäsenmaksut
17.4. SJL:n Freelancer-osasto ry
17.5. FAO on sähköfreen osasto
17.6. Opiskelijat liitossa

18. YHTEYSTIETOJA

13. FREETYÖN KOLLEKIIVISET SOPIMUKSET JA TEKIJÄNOIKEUDET

Freelancer-työtä säätelevät sopimukset ovat vaikutuksiltaan erilaisia. Jälleen vaikuttaa se, onko kyseessä yrittäjä vai työsuhteessa toimiva ja kenelle työskennellään. Työsuhteiset ovat tes-tasoisesti sitovien sopimusten piirissä, mutta esimerkiksi lehdistön yrittäjäasemassa toimivat freet ovat eri tilanteessa.

Nimenomaan yrittäjiä koskevilla sopimuksilla ei lain rajoitusten vuoksi ole voitu sopia esimerkiksi palkoista samantasoisesti kuin työsuhteisten puolella on tehty. Niinpä VTA:n eli Viestintätyönantajien kanssa tehty lehdistön sopimus freelance-tehtävien toimeksiannoista ja myyntiehdoista painottuu kauppatapaan ja sen tulkintoihin. Tosin siinäkin on mm. tekijänoikeutta koskevia kohtia, kuten kaikissa muissakin SJL:n freelancereita koskevissa sopimuksissa.

SJL:n ja työnantajaliittojen sekä yksittäisten yritysten kesken tehtyjen sopimusten lisäksi alalla liikkuu yritysten omia sopimusmalleja ja –käytäntöjä, joiden ehdot voivat poiketa huomattavastikin yleisistä sopimusehdoista. Joskus ne ovat olleet ristiriidassa paitsi yleisten sopimusten ja toisinaan jopa vallitsevan lainsäädännön tai ainakin sen hengen kanssa.

Sopimusten ja sopimisen hallitseminen on yksi vaikeimpia, mutta samalla tärkeimpiä freen osaamiseen kuuluvista alueista. Omista työehdoista huolehtiminen on myös jokaisen oma velvollisuus, joten paneudu näihin kysymyksiin, kouluttaudu ja kysy niin paljon kuin ikinä tarpeen on.

Näissä asioissa saat apua ja neuvoja liitosta, freeosastoista ja luottamusmiesasemassa olevilta. Lehdistön sopimuksen tulkintoja varten on julkaistu Free-sopimuksen ABC –niminen opas.

Osa alan freesopimuksista on solmittu määräajaksi. Varsinkin sähköisen median free-työtä koskevat sopimukset ovat viime vuosina muuttuneet sopimuskauden vaihtuessa ja joskus niitä on täydennetty niiden voimassaoloaikanakin. Ajankohtainen tilanne tulee tarkistaa Free Onlinesta, liiton toimistosta tai liiton freeosastoista.


13.1. Lehdistön sopimus VTA:n kanssa

Freelancer-tehtävien toimitus ja myyntiehdot –niminen sopimus suosituksineen koskee lehdistölle tehtävää työtä, mikäli free ja toimeksiantaja eivät ole keskenään muusta sopineet. Muusta sopiminen voi tarkoittaa talojen omia mallisopimuksia tai freen ja toimeksiantajan välistä muuta kahdenkeskistä sopimista.

Keväällä 2002 päivitettyyn toimitusehtosopimukseen on laadittu liitteiksi mallisopimuslomakkeet kertaluonteisesta toimeksiannosta ja pysyvämmästä avustajasuhteesta. Ne ovat hyviä malleja noudatettaviksi ehdoiksi muihinkin kuin SJL:n jäsenten ja työnantajaliiton jäsenten välisiin avustustehtäviin. Lakihan ei määrää toimeksiantosopimuksen määrämuotoa. Lisäksi mukana on suosituksen luonteinen ohje siitä, kuinka lasku freetyöstä laaditaan. Em. mallilaskut ovat tämän Freenlancerin oppaan liiteosassa.

Toimitus- ja myyntiehtosopimuksen yleisessä osassa puhutaan osapuolien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä menettelystä erimielisyyksien ilmetessä. Toimeksiantajalla on oikeus saada freelancerilta ostamansa tai tilaamansa aineisto sovitussa aikataulussa. Freellä puolestaan on oikeus saada toimittamastaan aineistosta sopimuksen mukainen palkkio. Lisäksi on mainittu, miten osapuolten sopimusrikkomus, virhe tai viivästys tulevat korvattaviksi.

Edelleen sopimuksessa korostetaan, miten freesuhteen laatu, eläke- ja sosiaaliturvan maksaja sekä lomakysymykset on käytävä läpi osapuolten kesken. Ja ellei toimeksiantaja maksa suorittamastaan palkkiosta freen eläke- eikä sosiaaliturvamaksuja ja lomakorvauksia, sopimuksessa todetaan selväsanaisesti, että tämä otetaan huomioon palkkiosta sovittaessa.

Eläke- ja sosiaaliturvan järjestäminen sekä lomien rahoittaminen tarkoittavat käytännössä sen tasoisia palkkioita, että free saa työstään palkan ja pystyy lisäksi näistä velvoitteista huolehtimaan.


13.2. Tekijänoikeuden perusta lehdistön töissä

Freen kannalta äärimmäisen tärkeää on tekijänoikeuden luovutuksen määritteleminen kaikissa sopimistilanteissa niin selvästi, että myöhemmät epäselvyydet ja tulkintaongelmat voidaan välttää. Myyjän ja ostajan onkin on itse päätettävä, mitä oikeuksia luovutetaan sekä sovittava, millä ehdoilla, millä hinnalla ja missä laajuudessa tämä tapahtuu.

Tekijänoikeuslaissakaan ei ole muotomääräyksiä. Tekijänoikeuksien luovutus voi siis tapahtua joko suullisen tai kirjallisen sopimuksen perusteella.

Liittojen freesopimuksessa sanotaan, että mikäli muuta ei osapuolten kesken ole sovittu, noudatetaan tekijänoikeuksien luovutuksessa sen 5 §:n mukaista normaaliluovutusta. Tämä kohta kannattaa opetella perusteluineen ja tulkintoineen niin hyvin, että sen osaa vaikka unissaan. Itse sopimusteksti nimittäin kuuluu:

”Jos ei toisin sovita, ostajalla on ensijulkaisuoikeus ja vapaa käyttöoikeus tiedonvälitystoiminnassaan mukaan lukien tietovarannon (kuva/teksti) käyttöön liittyvä edelleen luovuttaminen. Edelleenluovutusoikeuden ehtona on, ettei luovutuksen kohteena ole yksinomaan nimetyn freelancerin tuotanto vaan kustantajan tietovarantoon perustuva uusi tuote toteutus- ja jakelutavasta (lehdet, digitaaliset tallenteet, online-yhteydet ym.) riippumatta.

Ostajalla on oikeus teksti- tai kuva-aineiston muutoksiin vain hyvän tavan ja vallitsevan toimituksellisen käytännön mukaisesti. Tekijällä on oikeus tulla nimen tai esittelyn yhteydessä mainituksi vapaana journalistina kussakin käyttöyhteydessä vallitsevan käytännön mukaisesti. Ostajalla on yksinoikeus aineistoon tekijän tietoon saatettujen käyttötarkoitusten edellyttämässä laajuudessa.

Oikeus tilauksesta valmistettuun valokuvaan kuuluu tilaajalle, jollei toisin ole nimenomaan sovittu. Valokuvaaja saa kuitenkin yleiseen tapaan panna kuvan näytteille mainostarkoituksessa, mikäli tilaaja ei sitä kiellä.

Valokuvaamalla valmistetun muotokuvan tilaajalla on, vaikka valokuvaaja on pidättänyt itselleen oikeuden kuvaan, oikeus antaa lupa muotokuvan ottamiseen sanomalehteen, aikakauskirjaan tai elämänkerralliseen kirjoitukseen, jollei valokuvaaja erikseen ole pidättänyt itselleen oikeutta kieltää sitä.

Tekijällä on oikeus käyttää aineistoa omissa näyttelyissään ja kokoomateoksissa, jotka eivät suoranaisesti kilpaile ostajan kanssa.

Riippumatta siitä, mitä oikeuksia luovutetaan, sovitaan tarvittaessa erikseen originaalien arkistoinnista. Se osapuoli, jonka haltuun materiaali jää, on velvollinen huolehtimaan siitä asianmukaisesti”.

Em. liittojen sopimusehto tarkoittaa käytännössä ensinnäkin sitä, että toimeksiantaja saa käyttää aineistoa ensijulkaisun jälkeen uudelleen painetussa lehdessä. Myös toimeksiantajan oma nettikäyttö on mahdollista ilman uutta sopimista ja lisäkorvausta. Aineistoa voidaan luovuttaa edelleen muille viestimille, jos luovutus ei koske vain yksittäisen freelancerin tuotantoa.

Jos tyydyt edellä kerrottuihin ehtoihin, niiden pitää näkyä myös hinnassa. Jos haluat muuta, kuten esimerkiksi luovuttaa vain kertajulkaisuoikeuden, siitä pitää myös sopia erikseen eli sopimuksen ilmaisulla ”muuten”.


13.3. Tekijänoikeuksista muuten sopiminen

Tekijänoikeudet jaetaan taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin.

Taloudellisiin oikeuksiin kuuluu toisaalta tekijänoikeuden haltijan yksinoikeus määrätä teoksen kappaleen valmistamisesta (esimerkiksi kopiointi) ja toisaalta yksinoikeus saattaa teos yleisön saataville (esimerkiksi painetussa tai verkkolehdessä) joko muuttamattomana tai muutettuna.

Moraaliset oikeudet ovat tekijälle kuuluvia pääsääntöisesti luovuttamattomia oikeuksia, jotka liittyvät tekijän persoonan ja teoksen omaperäisyyden kunnioittamiseen.

Yhdessä nämä taloudelliset ja moraaliset oikeudet muodostavat tekijänoikeuslainsäädännön perustan.

Moraalisia oikeuksia ovat ”isyysoikeus”, jonka mukaan tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti silloin, kun teos valmistetaan tai toimitetaan yleisön saataville sekä ”respekti-oikeus”, jonka mukaan teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla.
Sovi tekijän nimen mainitsemisesta julkaisemisen yhteydessä, jos se on tarpeellista.

Teoksen taloudellinen tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain. Taloudellisia oikeuksia luovutettaessa on syytä muistaa se laissa oleva erikoismääräys, että se jolle tekijänoikeus on luovutettu, ei saa muuttaa teosta eikä luovuttaa tekijänoikeutta edelleen, ellei toisin ole sovittu. Siksi toimeksiantajan ja freelancerin välillä on erikseen syytä todeta, onko kyseessä oikeus teoksen muuttamiseen tai sen luovuttamiseen tai myymisen kolmannelle osapuolelle. Muuttamista ei ole normaaliin toimitukselliseen käytäntöön liittyvä editointi.

Kummankin osapuolen tulee tietää, että tulkinnallisissa tilanteissa tekijänoikeuden luovutuksia on tulkittu oikeuskäytännössä suppeasti. Luovutuksen saajalle siirtyvät siis vain ne oikeudet, joiden siirtymisestä on selvästi sovittu. Freenä joudut ainakin joskus seuraamaan, onko omien teostesi kanssa toimittu näin.

Jotta hallitset tekijänoikeuden käsitteistön ja pystyt määrittämään sekä hinnoittelemaan sovittavan luovutuksen laajuuden, on hyvä tuntea asiaan liittyvät keskeiset käsitteet. Niitä voi käyttää apuna aina ja etenkin silloin, kun haluat sopia toisin kuin liittojen free-sopimuksen 5. pykälässä lukee.

13.4. Monenlaisia tekijänoikeuksia

Osatakseen sopia tekijänoikeuksista ja voidakseen asettaa niille asianmukaisen hinnan freen on myös tiedettävä, mitä milläkin oikeuksilla tarkoitetaan.

Kaikkien oikeuksien luovutus tarkoittaa sitä, että toimeksiantajalle siirtyvät kaikki taloudelliset oikeudet teokseen, mutta eivät moraaliset oikeudet. Tässä yhteydessä on selvyyden vuoksi syytä erikseen todeta oikeus luovuttaa tai myydä teosta edelleen kolmannelle taholle sekä määritellä muuttamisoikeuden rajat.

Kertajulkaisuoikeus merkitsee sitä, että toimeksiantaja saa yhden kerran julkaista teoksen. Yleensä tällöin sovitaan se yhteys, missä julkaiseminen tapahtuu sekä julkaisun laajuus. Monet lehdet ostavat ja monet freelancerit myyvät edelleen teoksiaan kertajulkaisuoikeudella. Jos haluat menetellä niin, se on sovittaessa erikseen mainittava.

Yksinoikeudella tarkoitetaan sitä, ettei free voi luovuttaa teosta muille toimeksiantajille.

Jatkuva/vapaa käyttöoikeus antaa toimeksiantajalle oikeuden käyttää teosta tai kuvaa halutulla tavalla tiedonvälitystoiminnassaan useampia kertoja. Se ei sisällä edelleenluovutus- eikä muunteluoikeutta. Tämä ehto on otettu osaan talokohtaisista sopimuksista.

Kun freelancer tarjoaa teostaan toimeksiantajalle, hänen on hyvän tavan mukaisesti kerrottava, onko se jo aikaisemmin julkaistu. Yleisimmin asia koskee valokuvia, jotka saattavat olla peräisin freelancerin omasta arkistosta.

Yleisen käytännön mukaan teoksen ensimmäisellä ostajalla on teokseen myös ensijulkaisuoikeus, vaikka sitä ei ole erikseen todettu.

Käytännössä esiintyy erilaisia yhdistelmiä em. luovutusmuodoista. Jos halutaan poiketa liittojen välillä sovitusta ”alan kauppatavasta”, taas kerran havaitaan että toimeksiantajan ja freelancerin on syytä sopia mahdollisimman tarkoin luovutuksen laajuudesta. Myös nettikäytöstä kannattaa silloin sopia erikseen.

Painetussa viestimessä ilmestyneen teoksen verkkokäytöstä sopiminen ja tämän jälleenkäytön hinnoittelu ovat yleisimpiä lehdistön freelancereiden ongelmatilanteita. Teoksien julkaiseminen verkossa painotuotteen lisäksi on aina niiden laajempaa käyttöä katsomatta siihen, onko verkkojulkaisu yleisölle maksuton tai ei. Siitä täytyy saada myös korvaus. Sitä paitsi tähän saakka ilmestyneitä lehdistön toimijoiden verkkojulkaisuja ollaan kovaa vauhtia muuttamassa maksullisiksi, joten oikeus lisäkorvaukseen on yhä vahvemmin perusteltavissa.

Vaikka tekijänoikeuksista olisikin sovittu tarkasti, freen on hyvä muistaa vielä yksi asia. Luovutuksen laajuudesta riippumatta on hyvän tavan mukaista, että freelancer tietää, missä hänen aineistoaan käytetään. Toimeksiantajan kanssa voi sopia siitäkin, että tieto jatkokäytöstä tulee freelle pyytämättä.


13.5. Kolmannen oikeudet

Journalistin ohjeissa todetaan, että ”haastateltavan tulee ennakolta saada tietää, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa käytetään”. Niissä todetaan myös, että ”henkilökuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä”.

Toimeksiannon yhteydessä on siten aiheellista sopia erikseen siitä, kuka ja miten informoi haastateltavaa/kuvattavaa kolmatta osapuolta jutun/kuvan mahdollisesta uudelleenkäytöstä muissa jakelukanavissa kuin niissä, joissa se ensimmäiseksi julkaistaan.

Tämä eettisiin näkökohtiin perustuva määräys on tärkeä kaikille journalisteille niissä oloissa, jolloin alkuperäistä teosta julkaistaan uudelleen, myydään edelleen ja varioidaan toisiin välineisiin. Free itse voi tehdä luottamuksellista työtä esimerkiksi haastateltavien kanssa ja silloin ei ole samantekevää, mikä on toimeksiantajan vastuu aineistojen myöhemmässä käytössä.


13.6. Sähköisen median Yhtyneet -sopimus

Tämän sopimuksen piirissä ovat Yleisradiolle ja MTV3:lle työskentelevät freet. Sopimukseen on kirjattu tehtävien ja työsuoritusten vähimmäishinnat ja -ehdot.

Yhtyneet -sopimuksen 6 §:n mukaan yhtiöllä on oikeus käyttää tämän sopimuksen ehdoin valmistettuja ohjelmia vain normaalissa yleisradiotoiminnassa, jollaiseksi katsotaan mm. ohjelmamateriaalin säilyttäminen ja ohjelmien lähettäminen eetteri-, satelliitti- tai kaapeliteitse tai levittäminen tallenteina samoin edellytyksin kuin yhtiön ns. vakituisten ohjelmatyöntekijöiden osalta, lyhytaaltolähetykset, ohjelmien esittäminen sisäisissä esittely- ja opetustilaisuuksissa, festivaaleissa, kilpailuissa ja muissa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa sekä ohjelmien luovuttaminen ulkomaisille radioyrityksille niiden omia lähetyksiä varten.

Normaalista yleisradiotoiminnasta poikkeavasta käytöstä tai luovutuksesta on aina erikseen ja etukäteen sovittava tekijän kanssa.

Yhtiöllä on ohjelman ensiesitysoikeus. Kymmenen vuorokauden kuluttua ensilähetyksen jälkeen siihen käytetyn käsikirjoituksen julkaisuoikeus on tekijällä, mikäli asiasta ei toisin sovita.
Uusintoja koskevat määräykset löytyvät sopimuksen 8 §:stä.

Kotimaisesta uusinnasta maksetaan 50 % ensimmäisen lähetyksen palkkiosta. Jos uusinta tapahtuu kahden vuorokauden kuluessa ensimmäisestä lähetyksestä, uusintapalkkiota ei makseta. Kouluille suunnattujen opetusohjelmien, aikuisopetusohjelmien ja ulkomaisista uusinnoista (vaihto/myynti) ei makseta uusintapalkkiota. Mikäli ohjelmasta uusitaan vain osa, maksetaan uusintapalkkio uusitun osan suhteessa kokonaisuuteen.

RTTL:n freelancer-jäsenet saavat automaattisesti Yhtyneet -sopimuksen, ja sitä saa myös Journalistiliitosta sekä RTTL:n toimistosta. Sopimusta on myös esitelty vuosittain julkaistavassa Freeluettelossa.

Lisäksi tämän oppaan sähköisten viestimien freetyötä käsittelevässä 10. luvussa käydään läpi Yhtyneet –sopimukseen, kuten muihinkin sähköfreen sopimuksiin liittyviä asioita. Voit kysyä lisää Yhtyneet-sopimuksesta myös FAO:sta freelancer-luottamusmieheltä tai RTTL:sta. Yhtyneet-sopimus löytyy RTTL:n verkkosivuilta www.rttl.fi ja SJL:n sivuilta www.journalistiliitto.fi Free Onlinesta, kohdasta FAO.


13.7. Ylen digisopimus

Digitaalisten televisiolähetysten osalta palkkioista on sovittu erityisellä siirtymävaiheen digisopimuksella. Sopimus tuli voimaan 1.3.2002, kun digitaalisten tv-vastaanotinten (sisältää kaikki mahdolliset tavata katsoa digikanavia) määrä ylitti 10 000 kappaletta ja on voimassa 750 000:een vastaanottimeen asti.

Sopimus koskee vain digitaalisia tv-lähetyksiä ja se toi tullessaan muutamia uusia asioita verrattuna Yhtyneet-sopimukseen. Ensiksikin digitaalisiin lähetyksiin sovelletaan uutta lähetysjaksoajattelua, jossa Yle saa ensilähetyspalkkiolla oikeuden lähettää digikanavilla ohjelmaa, käännöstä, dubbausta tai muuta aineistoa yhden 7 vrk:n ajanjaksona ensin perinteisen 48 tunnin pikauusinta-ajan ja sen jälkeen enintään kolme lähetyskertaa.

Uusintajaksokorvaus on 25 % pitäen sisällään 7 vrk:n ajanjakson ja enintään 5 lähetyskertaa. Se suoritetaan suoraan tekijälle. Samanaikaisista (simulcast) lähetyksistä analogisella ja digitaalisella kanavalla ei makseta eri korvausta. Digiuusintojen perinteistä 50 %:a matalampi uusintakorvaus perustuu siihen, että sopimuksen voimassaolo aikana analogiset lähetykset ovat edelleen lähetysten valtavirta.

Sopimukseen on myös kirjattu tekijän moraaliset oikeudet.

Sopimuksessa mainittu lunastusehto on merkittävä. Sen mukaan Yle maksaa vähintään kolminkertaisen hinnan, mikäli tekijän kanssa sovitaan rajoittamattomista lähetysoikeuksista. Tekijällä on sopimuksen mukaan oikeus saada tieto, missä aineistoa on käytetty.
Digitaalisissa radiolähetyksissä aloitus- ja kehitysvaihe jatkuu, kunnes 10 000 vastaanottimen raja ylittyy. Yhtiö maksaa tästä käytöstä kollektiivista uusintakorvausta, joka jaetaan vuosittain freelancereille apurahoina.

Myös tämä sopimus löytyy RTTL:n verkkosivuilta www.rttl.fi ja Free Onlinen kohdasta FAO..


13.8. MTV:n kääntäjien erillissopimus

MTV:n ja kääntäjien välillä on tehty erillissopimus, joka poikkeaa Yhtyneet -sopimuksesta ensiesityspalkkion ja uusintakorvauksen osalta.

Ensiesityspalkkio muodostuu Yhtyneet -sopimuksen ao. liuskapalkkiosta ja tekstilevykekorvauksesta.

Yhtiö maksaa kertakaikkista uusintakorvausta ensimmäisen uusinnan yhteydessä 20 % ensiesityspalkkiosta. Tämä koskee kaikkia yhtiön arkistossa olevia Yhtyneet -käännöksiä (riippumatta siitä, onko niitä uusittu Yhtyneet -sopimuksen mukaisin korvauksin) ja sopimuskauden aikana tehtäviä käännöksiä. Uusintapalkkio kattaa kaikki uusinnat kaikilla yhtiön analogisilla ja digitaalisilla tv-kanavilla sopimuskauden kuluessa.

Vastaavasti yhtiö on sitoutunut teettämään yhtiön käännöstyöt Yhtyneet –sopimuksen piirissä olevilla kääntäjillä samassa suhteessa kuin tähänkin asti 1.1.2002 - 30.6.2005 välisenä aikana.

Sopimus sinänsä on määräaikainen ja voimassa 1.1.2002 - 31.12.2005 välisen ajan.


13.9. Muita sopimuksia

Ylen kaupallinen sopimus ja internet-sopimus koskevat sekä yhtiön vakituisia toimittajia että freelancereita. Kaupallisen sopimuksen mukaan maksetaan tekijälle rojaltia yhtiön aineiston kaupallisesta myynnistä. Internet-sopimuksen korvaukset jaetaan RTTL:n apurahoina.

Ylen ja RTTL:n välillä on sovittu erityisistä versioinnin pelisäännöistä joulukuussa 2002. Tietoa siitä saa samoista lähteistä, jotka on mainittu aiempana tässä luvussa.

Kääntäjien työehdoista on neuvoteltu myös av-alan käännösyrityksissä, mm. SDI-Mediassa.

14. KOULUTUS JA APURAHAT

Noin puolet kaikista Suomen Journalistiliiton jäsenistä on suorittanut jonkun korkeakoulututkinnon. Lisäksi monella muulla on takanaan joku muu tutkinto tai korkeakouluopintoja. Freelancereiden tausta ei tästä valtavirrasta poikkea, mutta freen koulutustarpeiden hoitaminen jatkuvasti uusia vaatimuksia ja kilpailutilanteita asettavassa työelämässä on vaikeampaa.

Siinä missä palkkatyössä olevien koulutus hoituu pitkälle työnantajan toimin ja varoin, free on useimmiten oman onnensa seppä. Käytännössä tämä tarkoittaa etenkin yleistä ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, mutta yhtä hyvin free voi tarvita muita erikoiskursseja ja -opintoja, välinekoulutusta, itsensä kehittämiseen tähtäävää opetusta sekä yrittäjäominaisuuksia jalostavaa tietoa.

Freelancerien kouluttautumista rajoittavat useimmin asenteet, kiire ja rahanpuute. Asennetta voi korjata ja aikaa löytyy jos sitä osaa ottaa. Rahoitusta on saatavissa runsaasti ennen kaikkea liiton freeosastojen koulutustukina sekä muiden tahojen erilaisten apurahojen ja stipendien muodossa. Silti freen on tarvittaessa syytä sijoittaa osaamiseensa myös omia varoja - aivan kuten hän sijoittaa muuhunkin työssään välttämättömään.

Niinpä jos esimerkiksi käytät kalusto- ja ohjelmapuoleen useita tuhansia euroja, älä tingi niihin perehdyttävästä kurssista. Usein juuri se auttaa ottamaan välineistä kunnon hyödyn. Kielitaito taas on työkalu, johon sijoittaminen globaalissa mediamaailmassa koituu journalistin eduksi. Monet freet ovatkin innokkaita kielitaitonsa kehittäjiä.


14.1. Mistä tietoa koulutuksesta?

Tietoa erilaisista kursseista ja koulutuksessa löytyy suoraan liiton verkkosivujen Koulutustori-nimisestä osiosta. Siihen on myös liitetty koulutuspaikat, linkkejä, hakukone ja tietoa apurahoista. Liiton sivuilta avautuva Free Online kertoo nimenomaan freelancereille suunnatusta koulutuksesta. Onlinessa kerrotaan myös freelancereiden omia kokemuksia siitä, mitä koulutus on antanut.

Kurssien ja seminaarien järjestäjät sekä erilaiset koulutuslaitokset ilmoittelevat jokseenkin säännöllisesti Journalistissa nimenomaan meidän alamme koulutuksesta. Journalisti julkaisee alan ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta laajan yhteenvedon eli ns. kurssilakanan joka syksy.

Myös oppilaitosten omat esitteet ja verkkosivut, FAO:n ja Freelancer-osaston julkaisut sekä osastojen yhteyshenkilöt kertovat lisää. Myös liiton koulutuksesta vastaavat asiamiehet opastavat tiedon lähteille.

Journalistiliiton ja sen freeosastojen omassa tarjonnassa on sekä järjestökursseja, omat freeseminaarinsa että vuosittain eri ammatti- ja muille jäsenryhmille (esimerkiksi graafikot ja muut visuaaliset suunnittelijat, valokuvaajat, verkkojournalistit) suunnattuja kursseja ja tapaamisia. Niihin osallistuminen on freelle joko ilmaista tai ainakin edullista. Joka vuosi sadat freelancerit käyttävät tilaisuutta hyväkseen.


14.2.Yrittäjäoppia freelle?

Yrittäjätaitojen opiskelu voi olla hyödyllistä pienimuotoisessakin freetoiminnassa ja varsinkin sitä aloitettaessa. Tällaiseen koulutukseen osallistuneet freet kertovat, että pelkästään tieto taloushallinnosta, markkinoinnista ja yrityksen toiminnasta kokonaisuutena on arvokasta, mutta vielä enemmän voi saada oppiessaan arvioimaan omaa toimintaansa uudella tavalla.

Aloittelevalle yrittämisen perusoppia tarjoavat mm. erilaiset uusyrityspalvelut, joihin saa yhteyden ainakin suurempien kaupunkien ja erilaisten elinkeinopalvelujen kautta. Muuta yrittäjäkoulutusta etsivä löytää hakemansa mm. internetin hakupalvelujen avulla. Edelleen korkeakouluilla ja niiden alueellisilla filiaaleilla on erimuotoisia yrittäjäkoulutusohjelmia. Joihinkin osallistuminen edellyttää päätoimista sitoutumista opiskeluun, mutta tarjolla on myös työn lomaan sijoittuvia opiskelujaksoja.

Yleistä yrittäjäkoulutusta tai –oppia harkitessasi selvitä, miten tarjonta sopii ammattialaasi. Usein voi olla hyödyllisempää hakeutua ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen etenkin, jos siihen vielä on yhdistetty yrittäjän taitojen kuten markkinoinnin opetusta.


14.3. Jokesin apurahat

Rahoitusta voi suunnitella itse varaamalla vuoden budjettiinsa tietyn summan koulutukseen aivan samoin kuin varataan työvälineisiin ja muihin hankintoihin. Koulutusmenot ovat yleensä vähennyskelpoisia verotuksessa eikä kaikkea muutenkaan ole aina pakko maksaa omasta pussista.

Freelancereillekin on näet tarjolla melkoinen valikoima eri lähteistä haettavia apurahoja ja stipendejä, joiden yleisin käyttötarkoitus on juuri koulutus.

Kun julkinen hallinto ja muut tahot kopioivat ja nauhoittavat lehdistössä työskennelleiden journalistien työtä, ne maksavat siitä Kopiosto ry:lle. Kopiosto tilittää korvaukset edelleen Journalistisen kulttuurin edistämissäätiölle eli Jokesille. Poikkeuksen muoddostavat TV-kääntäjät (Yle, MTV3 ja Nelonen), joille Kopioston korvaukset tilitetään henkilökohtaisina korvauksina.

Muiden osalta Jokes rahoittaa saamastaan tilityksestä vuosittain myönnettävät Kopiosto-apurahat, joiden hakuajoista ilmoitetaan mm. Journalistissa ja liiton verkkosivuilla.

Näitä apurahoja myönnetään lehdistön journalistien ammatillisesti kehittäviin opintoihin kotimaassa ja ulkomailla sekä kirjallisiin töihin. Jokesin kautta Lehtikuvaajien säätiö jakaa kuvaajien Kopiosto-apurahoja. Säätiön asioiden hoidosta vastaa SJL:n valitsema hallitus. Vuodelle 2003 Jokes myönsi 90 apurahaa, joiden yhteissumma oli 156 300 euroa.

Lisäksi Jokes varaa vuosittain eri määrärahat freelancereiden koulutukseen, hakuaikojen ulkopuolisiin ajankohtaisiin hankkeisiin, pohjoismaisten journalistien Århus-kursseja varten sekä kannustusapurahoiksi tiedotusalan opiskelijoille.

Sananvapauden rahaston kautta säätiö osoittaa myös vuosittain erikseen päätettävän summan jaettavaksi apurahoina järjestötyössä ansioituneille. Sananvapauden apuraha taas myönnetään joko ammattia tai järjestötyötä koskeviin opintoihin. Lisäksi säätiön yhteydessä toimii myös lahjoitus- ja keräysvaroin perustettuja sekä Journalistiliiton jäsenyhdistysten rahastoja, joiden apurahojen perusteista ja jakamisesta vastaavat rahastojen hoitokunnat.

Useimmat SJL:n jäsenistä ovat allekirjoittaneet Kopiosto-valtakirjan, mikä onkin Kopiosto-apurahojen hakemisen ehtona. Yhteenveto kaikista journalistien apurahoista, niiden hakuajoista ja hakuohjeita löytyy liiton verkkosivuilta (www.journalistiliitto.fi). Neuvoja antavat myös FAO ja SJL:n Freelancer-osasto.

Monet SJL:n jäsenyhdistyksetkin jakavat omille jäsenilleen eli myös freelancereille apurahoja ja stipendejä.


14.4. Muut apurahat

Muita apurahoja journalisteille myöntäviä tahoja ovat mm. Kopioston yhteydessä toimiva Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskus AVEK, opetusministeriön yhteydessä toimiva tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Pohjoismaiden neuvosto, Yleisradion koulutusrahasto KOURA, Suomen Kulttuurirahasto kymmenine maakunta- ja alarahastoineen, Patricia Seppälän säätiö (kuvaajille) sekä muut säätiöt ja rahastot, instituutit, yritykset ja ministeriöt. Näistäkin löytyy tietoa liiton verkkosivujen Koulutustorilta.

SJL:n liittohallitus jakaa hakemuksesta noin 30 virkistysapurahaa liiton omistamiin lomakiinteistöihin eli Saariselän tunturimajalle ja Vierumäen lomataloon. Hakuaika on ollut yleensä syksyllä. Myöntämisperusteina ovat sekä hakijan ay-aktiivisuus että sosiaaliset taustatekijät.

15. FREELANCERIN VAKUUTUKSET


Freelancerin vakuutusturvaan pätevät samat sanat kuin eläke- ja sosiaaliturvaankin. Mikäli toimeksiantaja huolehtii työeläkemaksuista, free itse pääsee keskeisimmissä työntekoon liittyvissä vakuutuksissaan vähemmällä. Vakuutusasioissa pitää kuitenkin olla aina tarkkana ja selvittää, miten turva riittää nimenomaan omiin tarpeisiin.

Jäljempänä esiteltävät Journalistiliiton jäsenetuihin kuuluvat vakuutukset tarjoavat tiettyä perusturvaa, mutta ne eivät välttämättä kata varsinkaan yrittäjäfreen kaikkia tarpeita ja riskejä. Vakuutuksiahan voi olla tarpeen hankkia mm. sairauden, tapaturmien, laitevahinkojen, varkauksien, vahingonteon, matkustamisen riskien ja jopa toiminnan keskeytymisen varalle.

Eläkevakuutusturvasta ja samalla vapaaehtoisista eläkevakuutuksista on kerrottu erikseen oppaamme 6. luvussa.

Tarkastele vakuutusturvaasi elämäntilanteesi ja taloutesi kannalta. Mitä itsellesi, lähipiirille ja veloillesi tapahtuu, jos työnteko katkeaa väliaikaisesti tai kokonaan? Millaista vakuuttamista edellyttävät toimintasi, työtapasi ja työssä käyttämäsi omaisuus?

Älä osta ensimmäistä sopivalta näyttävää vakuutusta. Vertaile eri yhtiöiden tuotteita ja niiden ominaisuuksia sekä hintoja – niissäkin on eroja. Käytä tarvittaessa apunasi mm. kuluttajajärjestöjen ja –neuvonnan asiantuntemusta.


15.1. SJL:n vapaa-ajan tapaturmavakuutus

Tämä on yksi liiton kolmesta jäsenetuvakuutuksesta, jotka kaikki on otettu Pohjola -ryhmästä. Työsuhteisille jäsenille tämä vakuutus täydentää työnantajan maksamaa turvaa, mutta freelancereille turva onkin voimassa 24 tuntia vuorokaudessa. Siinä ei siis erotella freen työ- ja vapaa-aikaa.

Vakuutuksella voidaan korvata tapaturman hoitokuluja maksettujen laskujen nojalla enintään 8 500 euroa siltä osin, kun niitä ei korvata jonkin lain perusteella. Kilpaurheilussa tai harjoittelussa sattuneen tapaturman hoitokuluja ei tästä vakuutuksesta kuitenkaan korvata.

Korvaus tapaturmaa seuranneesta pysyvästä lääketieteellisesti arvioidusta haitasta tai ruumiinvammasta voi olla enintään 34 000 euroa. Tapaturmaa seuraavasta kuolemasta korvaus edesmenneen omaisille on 8 500 euroa.

Ulkomailla asuvia liiton jäseniä tämä vakuutus ei koske.


15.2. Matkustajavakuutus

Tämä jäsenetuvakuutus on otettu Pohjola-ryhmään kuuluvasta Eurooppalaisesta. Se kattaa vapaa-aikana tehtävät ulkomaanmatkat ja erikseen rajatuin ehdoin eräät kotimaanmatkat. Vakuutetun lisäksi turvan piirissä ovat hänen mukanaan matkustavat alle 15-vuotiaat perheenjäsenet.

Liiton vakuutusten piiriin kuuluville jäsenille Pohjola lähettää kaksi vuotta kerrallaan voimassa olevan vakuutuskortin, joka kannattaa pitää matkoilla aina mukana. Sen avulla voi mm. saada kiireellisiä ensiapu- ja hoitopalveluja sekä yhteyden palvelukeskuksiin.

Liiton matkustajavakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta, joka kannattaakin hankkia aina erikseen. Paljon matkustavalle freelle voi olla järkevää hankkia omin varoin ns. jatkuva matkavakuutus, jonka vuosihinta on kohtuullinen turvaansa nähden. Liiton vakuutussopimuksen nojalla Pohjolasta saa siihen vielä alennusta.

Ulkomailla asuvat jäsenet ovat myös liiton matkustajavakuutuksen ulkopuolella.


15.3. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus

Tämäkin vakuutus on luonteeltaan kaksiosainen.

Vastuuosan perusteella voidaan maksaa ammatissa muille aiheutetuista henkilö- ja esinevahingoista korvausta enintään 100 000 euroa. Omavastuuosuus on 100 euroa.

Oikeusturvaosasta voidaan korvata sen piiriin liittyviä vahinkoja eli lähinnä ammatissa aiheutuvien, usein nimenomaan oikeusprosesseihin liittyvien tapahtumien kuluja enintään 12 000 euroa. Omavastuu on 15 prosenttia kuluista, kuitenkin vähintään 150 euroa.

Turvautuminen ammatilliseen vastuu- ja oikeusturvavakuutukseen vaatii aina ensin SJL:n kirjallisen suostumuksen. Jos sinulle tulee tällainen tarve, ota välittömästi yhteyttä liiton toimistoon. Sieltä saat myös yksityiskohtaisempia tietoja liiton vakuutusten tulkinnoista.

Jäsenvakuutusten korvausasioissa lisätietoja antaa Pohjola (yhteystiedot oppaan lopussa).

16. ULKOMAILLE JA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE


Viestintä kansainvälistyy niin sisällöltään kuin toimintatavoiltaankin. Mahdollisuuksia työskennellä ulkomailta suomalaisiin viestimiin on edelleen runsaasti ja samalla kansainväliset viestintäyritykset houkuttelevat freelancereitakin avartamaan työkenttäänsä. Ulkomailla työskentelevien SJL:n jäsenten määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

Työskentely ulkomailla edellyttää paljon huolellisempia valmisteluja ja harkintaa kuin kotoisissa ympyröissä operointi. Yleensä myös työkokemuksen ja ammatillisten valmiuksien tulisi olla ulkomaille lähdettäessä vankkaa tasoa. On myös eri asia mennä jopa vuosiksi täysin uuteen ympäristöön ja elättää siellä itsensä kuin tehdä yksi juttu tai ohjelma satunnaiselta ulkomaanmatkalta.

Asiakaspiirin luominen ja suhteiden rakentaminen pitää hoitaa perusteellisesti jo ennen siirtymistä. Uudesta asemapaikasta käsin se ei ole ollenkaan yksinkertaista. Sitä paitsi jos asiakassuhteen katkeamisen riski ulkomailla ollessa laukeaa, tilannetta on paljon hankalampi paikkailla ainakaan nopeasti. Tämä korostuu etenkin silloin kun free on yhden tai harvojen kotimaisten toimeksiantajien varassa.

Monipuolisista aihealueista ja tekotavoista on ulkomailta Suomeen työskentelevälle erityistä hyötyä. Samoin on hyvä hallita erityisen hyvin sellaisia kansainvälisiä aiheita, jotka kotimaisia toimituksia ja niiden yleisöjä kiinnostavat ja joissa nimenomaan hyvällä freetyöllä on kysyntää.

Valmistautuminen on puolinaista, ellei free selvitä ja järjestä jo ennen Suomesta lähtöään lukuisia toimintaansa liittyviä käytännön asioita. Niitä ovat mm. eri maiden lakeihin ja käytäntöihin liittyvät kysymykset verotuksesta, eläketurvasta, työ- ja oleskeluluvat, viisumit, akkreditoinnit jne. Kielitaitoaankin on hyvä tarkastella kriittisesti ja ellei pohja ei ole riittävä, sitä pitää kohentaa.

Mikäli lähdet ulkomaille virallisena kirjeenvaihtajana tai muuten kiinteämmin edustamaan jotakin suurta viestintätaloa kuten esimerkiksi Yleisradiota, selvitä näitä asioita myös toimeksiantajasi kanssa ja avustuksella.

Muistathan myös, ettei SJL:n jäsenvakuutusten turva koske ulkomailla asuvia (oppaan 15. luku vakuutuksista).


16.1. Eläketurva ulkomailla

Yrittäjäeläkelain mukaan YEL-vakuutuksella vakuutetaan periaatteessa vain Suomessa asuvia ja työskenteleviä yrittäjiä. Pääperiaate on, että yli vuoden poissaolevan ei katsota enää asuvan kotimaassa. Poikkeuksista on hyvä kysyä esimerkiksi Eläketurvakeskuksesta, jolla on oma puhelinpalvelunsa ulkomailla työskentelevien sosiaaliturvan erityiskysymyksiä varten, ja eläkevakuutusyhtiöistä.

Ellei YEL-turva siirry mukana kuin korkeintaan lyhyeksi ajaksi, pitää etukäteen selvittää työskentelymaan työeläkekäytäntö ja järjestää eläketurvansa sitä kautta. Tärkeintä on, ettei ulkomailla työskentelevä free elele siellä vuosikausia ilman minkäänlaista turvaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon myös työkyvyttömyyden ja kuolemantapauksen kaltaiset riskit.

Suomalaisen sosiaaliturvan voi tietyin edellytyksin säilyttää ulkomaillakin, ellei kyseessä ole emigraatiomuutto. Mutta yleensä maiden välillä on eläke- ja sosiaaliturvaan kuten muidenkin toiminnan järjestämiseen kuuluvissa käytännöissä huomattavia eroja. Ne ovat tuntuvia pelkästään Euroopan Unionin sisällä, samoin kuin ETA –maissakin. Hae aina ajankohtaisin tieto ajoissa.


16.2. Verotus ulkomaan työssä

Yleispätevien ohjeiden antaminen verotuksesta ulkomailla on mahdotonta, sillä ratkaisut riippuvat pitkälti asemamaasta, työnteon muodosta, asiakassuhteen luonteesta, kulloinkin sovellettavista kansainvälisistä sopimuksista, Suomen verottajan tulkinnoista sekä siitä, miten Suomi on erikseen verotuksesta kunkin maan kanssa sopinut – monien valtioiden kanssa ei esimerkiksi kaksinkertaisesti verotetuksi joutuminen ole mahdollista.

Jos free ei ulkomailla ole työsuhteessa kehenkään eikä hänellä myöskään ole yritystä, mutta asiakkaat ovat suomalaisia, voi ennakkoperintärekisteriin liittyminen olla harkinnan arvoinen ratkaisu.

Varsinkin suurimmissa verotoimistoissa ja yleensä verohallinnon palvelussa saa viranomaistahon neuvontaa ulkomaantöiden verotuksesta. Niiltä voi jopa hakea ennakkopäätöksiä kaikkein kiperimpiin tilanteisiin. Samoin omien toimeksiantajien kanssa pitäisi sopia verotukseen liittyvät asiat mahdollisimman pitkälle ennen yhteistyön alkamista.


16.3. Kortit ja akkreditoinnit

Ennen ulkomaille lähtöä on freenkin hankittava toimeksiantajiltaan tarvittavat akkreditoinnit ja avustajakortit. Joissakin maissa vasta ne avaavat tien työntekoon paikallisen virkakoneiston parissa, eri tilaisuuksiin ja Foreign Press Clubeihin.

Journalistiliitosta saatava kansainvälinen IFJ:n kortti (vain liiton jäsenille) on hyödyllinen niin ulkomailla pitempään työskenteleville kuin yksittäisiä työkeikkoja ulkomailla tekevillekin. Lisätietoja kortin hankinnasta saa liiton toimistosta.

17. LIITTO JA OSASTOT


Oppaan alkulehdillä kerrottiin kuinka freelancerit työsuhteisten kollegojensa tapaan kuuluvat laajalti Suomen Journalistiliittoon.

Lainsäädäntö yrittäjiä koskevine määräyksineen asettaa eräitä rajoituksia varsinkin liiton lehdistössä työskenteleviä freelancereita koskevalle edunvalvonnalle. Olosuhteista huolimatta SJL on tehostanut tuntuvasti toimiaan freelancerien asioiden ajamisessa. Samalla freelancerit ovat aktivoituneet ja heidän oma panoksensa liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on entistä näkyvämpi.


17.1. Mitä Journalistiliitto tarjoaa?

Journalistiliitosta kysytään usein, mikseivät kaikki alan töitä tekevät - pää- ja sivutoimisuuteen tai tuloihin katsomatta – voisi liittyä sen riveihin. Ammattiliitto ajaa parhaiten jäsentensä etuja, kun nämä ovat päätoimisia ammattilaisia. Siksi kynnys päästä SJL:n jäseneksi on asetettu sellaiseksi kuin se on. Tällä on vaikutusta myös siihen, että ammattikunnan ja liiton jäsenkortin status ovat edelleen korkealla.

Kun ammattilaisuuden rima ylittyy ja free liittyy jäseneksi, hänelle on tiedossa lainopillista, verotuksellista sekä laskutukseen, sopimuksiin ja oman työn kiistatilanteisiin liittyvää asiantuntijaneuvontaa. Joka vuosi voi valita jopa kymmenistä kursseista ja muusta koulutuksesta. Niiden lisäksi liiton ja sen toimielinten piirissä järjestetään alinomaa erilaisia seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja hieman virkistystoimintaakin. Lisätietoa koulutuksesta on 14. luvussa.

Jäsen saa liiton jäsenlehden eli 22 kertaa vuodessa ilmestyvän Journalistin ja oman freeosastonsa lehden sekä monia muita liiton julkaisuja. Jäsen voi hakea Jokesin stipendejä ja apurahoja. Jäsenmaksua vastaan saataviin etuihin kuuluvat lisäksi mm. laaja vakuutuspaketti (katso 15. luku), oikeus vuokrata edullisesti liiton loma-asuntoja Vierumäellä ja Saariselällä sekä alennuksia mm. polttoaineista ja lomakohteiden vuokrista. Edelleen etuihin on kuulunut ammattiliittojen jäsenmikrojen hankkiminen erikoishintaan sekä ulkopuolisia etuisuuksia kuten alennukset juna- ja bussilipuista tai vapaalippuja huvipuistoihin jne.

Yksi tärkeimmistä jäsenyyden tuomista hyödyistä on tilaisuus päästä mukaan freelancereiden ja muiden journalistien yhteisöön vaihtamaan kokemuksia, ottamaan oppia ja miksei myös tyydyttämään tarpeitaan sosiaalisten ja ammatillisten kontaktien ylläpidon muodossa.

Liitolla on myös oma freestrategiansa, jota toteutetaan erillisen freeneuvottelukunnan johdolla mm. projektien, tutkimusten ja selvitysten muodossa. Vuoden 2003 palkkatutkimuksensa SJL suuntaan pelkästään freelancereille. Silloin on odotetaan saatavan perusteellista tietoa eri tavoin työskentelevien freelancereiden ansioista ja heidän ammattikuluistaan.

Jos et vielä ole Journalistiliiton jäsen, saat laajan kuvan sen toiminnasta, linjoista, palveluista ja jäseneduista tutustumalla monipuoliseen verkkosivustoon www.journalistiliitto.fi. minkä lisäksi freeasioista kertoo tarkemmin Free Online. Sinne on pääsy em. sivuston etusivulta. Kumpaankaan palveluun ei tarvita rekisteröintiä tai erillisiä tunnuksia.


17.2. Miten jäseneksi?

SJL:n sääntöjen mukaan jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä freelancer-journalisti, joka olematta työsuhteessa saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä ja joka on ollut ammatissa vähintään yhden vuoden. Alan tutkinnon suorittanut voidaan hyväksyä jäseneksi hänen oltuaan ammatissa vähintään kuusi kuukautta.

Käytännössä jäsenrajaan on lisätty lisäehtoja, jotka koskevat mm. säännöissä mainitun päätoimisuuden tulkintaa. Niinpä esimerkiksi lehdistön freelancereiden muodostama SJL:n Freelancer-osasto on edellyttänyt, että hakijan ansio päätoimisesta journalistisesta työstä oli vuonna 2002 vähintään 1 353 euroa kuukaudessa. Laskentaperuste oli vähintään 65 % lehdistön työehtosopimuksen palkkaryhmä A:n mukaisesta peruspalkasta (vuodesta 2003 käytetään toisenlaista vertailupalkkaryhmää, kun lehdistön palkkausjärjestelmäkin muuttuu).

Jäsenkelpoinen ei ole (freetyön ansioiden määrään katsomatta) sellainen, jolla on vakituinen työsuhde muulla alalla eikä myöskään sellainen free, jonka tuloista yli puolet tulee muusta kuin journalistisesta työstä.

Käytännössä hakijan jäsenkelpoisuus ratkaistaan tulojen ja muiden seikkojen perusteella aina tapaus kerrallaan. Hakemuksen käsittely- ja hyväksymisprosessi kestää yleensä reilun kuukauden. Joskus hakijalta pyydetään lisäselvityksiä, joissa saatetaan tarkistaa esimerkiksi hänen avustamiensa tiedotusvälineiden journalistista luonnetta.

Jäseneksi haetaan liitosta saatavalla hakulomakkeella (hakuohje on lomakkeen mukana). Yleensä hakija täyttää samalla myös joko SJL:n Freelancer-osaston tai FAO:n eli sähköisten viestimien Freelancer Ammattiosaston lomakkeen sen mukaan, kumpaan ryhmään hän lukeutuu. Joskus maakunnissa toimivat freet järjestäytyvät liittoon suoraan SJL:n alueellisten jäsenyhdistysten kautta. SJL:oon jäsenkelpoiset kääntäjät ja tulkit kuuluvat Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liittoon ja siellä tarkemmin sanoen televisio- ja av-kääntäjien muodostamaan III-jaostoon.

Jos jäseneksi pyrkivä haluaa hakea liiton ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön apurahoja, hänen kannattaa täyttää Kopiosto-valtakirja (katso 14. luku) jo jäseneksi liittyessään.


17.3. Jäsenmaksut

Vuonna 2003 Suomen Journalistiliitto perii jäsenmaksuja itse maksustaan huolehtivien ryhmältä eli esim. useimmilta lehdistön freelancereilta 252 euroa vuodessa eli 21 euroa kuukaudessa. Tähän ei sisälly työttömyyskassan jäsenmaksua, koska yrittäjä ei lain mukaan voi kuulua palkansaajien työttömyyskassaan. Jäsenmaksu suoritetaan kahdessa erässä liitosta lähetettävillä maksulomakkeilla.

Toinen on käytäntö niille, jotka ovat TaEL- tai TEL-suhteessa toimeksiantajiinsa. Nämä, eli esimerkiksi monet sähköisten viestimien töitä tekevät, suorittavat prosenttiperusteista jäsenmaksua, jonka työnantaja hoitaa Journalistiliittoon suoraan palkkioista ja palkoista. Lähes aina kyse on ns. kokonaisjäsenmaksusta, johon sisältyvät sekä liiton oma jäsenmaksu että Journalistien työttömyyskassan osuus. Kokonaisjäsenmaksu säilynee koko liittokokouskauden eli vuoteen 2004 enintään 1,30 prosenttina bruttopalkasta. Työttömyyskassan jäsenmaksun ja liiton maksun suhde sen sisällä saattaa vaihdella.

Itse maksunsa liitolle suorittavilla on oikeus saada jälkikäteen tasausta eli palautusta jäsenmaksustaan, jos suoritukset eivät ole olleet oikeassa suhteessa tuloihin. Tasauksen edellytyksenä on, että tulot ovat jääneet niin pieniksi että suoritetun jäsenmaksun taso omista bruttotuloista on noussut yli valtakirjaperintäisten vastaavista tuloista maksaman 1,3 prosentin.

Käytännössä tämä tarkoitti seuraavaa: syksyllä 2002 haettiin palautusta vuoden 2001 maksuista, jotka olivat olleet 115 mk/kk ja 1380 mk/vuosi. Niitä maksanut saavutti 1,3 prosentin vertailutason 106 154 markan vuosituloilla. Toisin sanoen tuon verran tai vähemmän ansainnut itse maksunsa maksava free oli oikeutettu saamaan palautusta jäsenmaksustaan.

Tasaus haetaan alkusyksystä erillisellä liiton lomakkeella. Sen mukana pitää ehdottomasti olla kopio ao. vuoden verotuksesta saadusta todistuksesta.

Ammattiliittojen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat verotuksessa täysimääräisesti vähennyskelpoisia.


17.4. SJL:n Freelancer-osasto ry

Freelancer-osasto ry on liittoon kuuluvien vapaiden journalistien ammattiosasto, jossa on jäseninä noin 850 pääasiassa lehdistölle työskentelevää freetä. Toisin kuin jäljempänä esitellyssä FAO:n, tämän osaston jäsenet eivät kuulu vain yhteen ainoaan liiton jäsenyhdistykseen. Eniten heitä on Suomen Aikakauslehdentoimittajain SAL:n riveissä, mutta moniin muihinkin yhdistyksiin heitä kuuluu.

Tämän osaston joukkoihin mahtuu eri ammattiryhmien edustajia kirjoittavista toimittajista valokuvaajiin, videokuvaajista ja kääntäjistä graafikoihin sekä myös osaksi tv- ja radiotyötä tekeviin. Viime vuosina osastoon on liittynyt myös verkkomediaan työskenteleviä.

Osasto ajaa jäsentensä etuja tiedottamalla freelancer-työn ajankohtaisista kysymyksistä, ottamalla kantaa alan kehitykseen ja kouluttamalla jäseniään. Osaston tehtävänä on jäsentensä työolojen, taloudellisen aseman ja sosiaaliturvan edistäminen. Tämän osaston jäsenet eivät kuulu työttömyyskassaan. He huolehtivat yrittäjinä itse eläkkeistään ja sairaus- tai työttömyysturvastaan.

Freelancer-osasto on jakanut vuosittain noin 17 000 euron edestä Jokesin stipendejä jäsentensä koulutukseen. Osaston järjestämässä omassa koulutuksessa saa puolestaan freelancereille tärkeää tietoa veroneuvonnasta stressinhallintaan ja kotisivujen laatimiseen asti. Useimmin nämä osaston tilaisuudet ovat maksuttomia.

Osasto julkaisee joka vuosi Vapaat journalistit -freeluettelon, joka toimii liittoon kuuluvien freelancerien tehokkaana markkinointihakemistona toimeksiantajien, julkaisijoiden ja muiden alan ammattilaisten palveluja tarvitsevien suuntaan. Tiedot alkuvuodesta ilmestyvään luetteloon on annettava edeltävänä syksynä.

Freelancer-osasto julkaisee omaa lehteään Freelancer-uutisia, joka on ilmestynyt 3-4 kertaa vuodessa. Vilkkaana tiedonvälitys- ja keskustelukanavana verkossa toimii Free Online.


17.5. FAO on sähköfreen osasto

Noin 550 jäsenen FAO:oon kuuluvat Radio- ja televisiotoimittajien liiton RTTL:n freejäsenet. Osa heistä on Yhtyneet-sopimuksen mukaisilla palkkioilla työskenteleviä, osa määräaikaisia kotitoimituksiinsa samaistuvaa väkeä ja osa luovii erilaisten monenkirjavien freetyön muotojen välillä milloin palkansaajana milloin itsenäisenä yrittäjänä. Osa työskentelee vain yhdessä välineessä eri toimituksille, osa liikkuu välineestä, työtavasta ja jopa ammattiryhmästä toiseen työskennellen usealle työnantajalle samanaikaisesti.

FAO:n freet voivat ongelmien ilmaantuessa kääntyä oman luottamusmiehensä puoleen. Useimmat kuuluvat myös Journalistien työttömyyskassaan, jolloin he ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.

FAO on viime aikoina keskittynyt paitsi sopimusteitse ja työpaikoilla tapahtuvaan edunvalvontaan, myös jäsentensä jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä tekijänoikeuskysymyksiin. Osasto tiedottaa aktiivisesti jäsenistölleen ajankohtaisista asioista jäsenlehdessään Vapaassa Viestissä.

Osasto jakaa vuosittain koulutustukea Jokesin apurahasta. Radio- ja televisiotyön syventävää koulutusta on järjestetty mm. yhdessä SJL:n ja työvoimahallinnon kanssa. FAO:n freet voivat hakea stipendejä koulutushankkeilleen myös RTTL:n koulutusrahastolta.

FAO:n yhteystiedot ovat tämän oppaan lopussa. Lisätietoa osastosta on myös Free Onlinessa.


17.6. Opiskelijat liitossa

SJL:oon kuuluu lähes 700 (syksyn 2002 tilanne) opiskelijajäsentä. Heille kynnys tulla mukaan liittoon on matalampi kuin jo työelämässä olevilla. Ehtona on viestintäalan pääaineen opinnot joko korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulutasoisessa opinahjossa. Myös vähintään cum laude- arvosanaa viestinnästä sivuaineena suorittavia korkeakouluopiskelijoita on hyväksytty. Jäsenyyttä voi hakea vasta sitten, kun opinnot ovat kestäneet kuusi kuukautta. Sen sijaan kansanopistojen viestintälinjoilta ei opiskelijajäseneksi pääse, vaikka penkkiä kuluttaisi kuusitoista vuotta.

Opiskelijat voivat nauttia monista liiton jäseneduista. Liitto ja myös jotkut yhdistykset järjestävät heille omia tilaisuuksia ja seminaareja. Liiton opiskelijajäsenmaksu on vuonna 2003 kuukautta kohti 4 euroa. Sen taso on sidottu opintorahan tasoon.

Liitolla on yhteistyöelimenä toimiva opiskelijatyöryhmä.

18. YHTEYSTIETOJA

Suomen Journalistiliitto ry
PL 252, 00181 Helsinki
Käyntiosoite: Hietalahdenkatu 2 B
Puhelin (09) 6122 330 (vaihde)
journalistiliitto.fi
Sähköposti: etunimi.sukunimi@journalistiliitto.fi


SJL:n Freelancer-osasto
Hietalahdenkatu 2 B, 00180 Helsinki
Puhelin (09) 6122 330 (vaihde)
(09) 6122 3325 (suora)
freet.fi
Sähköposti: osasto@freet.fi

FAO
c/o RTTL
PL 55, 0024 Yleisradio
Puhelin (09) 1480 4837
fax (09) 278 7774
freet.fi tai rttl.fi
(Luottamusmies v. 2003-2004 Olli Pellikka,
puhelin 050 – 5178 673 tai sähköposti: olli.pellikka@yle.fi )

Eläketurvakeskus
Osoite ETK, 00065 Eläketurvakeskus
Puhelin 010 7511 (vaihde)
etk.fi

Verohallinto
Verotoimistot kautta maan
vero.fi

Kela
PL 450, 00101 Helsinki
Puhelin 020 43411 (vaihde)
Sekä toimistot kautta maanantai
kela.fi

Pohjola
(SJL:n jäsenetuvakuutuksia koskevat tiedustelut)
Puhelin 010 559 3111
(Tietoja vakuutuksista myös SJL:n toimistosta)




© Kaikki oikeudet pidätetään.

Kaikki linkit