Suomen freelance-journalistit ry

Uusyrityskeskukset ja TE-toimistot tarjoavat henkilökohtaista apua ja neuvoja uuden yrityksen perustajalle.
Uusyrityskeskusten yritysneuvonta on maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa.
Yritysneuvontaan voivat hakeutua myös jo yrityksen perustaneet, 0 – 3 vuotta yrittäjänä toimineet henkilöt.

Voit varata ajan yritysneuvontaan suoraan lähimmästä uusyrityskeskuksesta tai osallistua ensin infotilaisuuteen, joita useimmat uusyrityskeskukset järjestävät. Oman alueesi uusyrityskeskuksen löydät täältä.
Uusyrityskeskukset julkaisevat vuosittain päivittyvää Perustamisopas alkavalle yrittäjälle -opasta, joka kannattaa lukea läpi, jos suunnittelet yrityksen perustamista.

Journalistisen tai kustannus-alan yrityksen perustamiseen liittyy alaan liittyviä erityispiirteitä. Vapaan journalistin oimintaa ohjaa esimerkiksi Journalistin ohjeet, joten kaikki ei ole kaupan. SFJ järjestää vuosittain Mitä on olla free -koulutuksia, joissa käydään läpi yrittäjänä toimimista nimenomaan media- ja kulttuurialan näkökulmasta ja kuullaan alalla toimivien freelancereiden kertomuksia siitä, miten he toimivat. Noin puolet Journalistiliiton freelancereista toimii verokortilla ja loput toiminimellä tai muussa yritysmuodossa. SFJ:n koulutuksissa saat vinkkejä myös verokortilla toimimiseen.

Starttiraha

Aloittavalle yrittäjälle tarkoitettu starttiraha auttaa selviämään taloudellisesti yrityksen käynnistysvaiheessa. Rahan saamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma.

Aloittavan yrittäjän on mahdollista saada yritystoiminnan ensimmäisille 6—12 kuukausille starttirahaa (n. 700 €/kk vuonna 2017). Starttiraha on tarkoitettu yrittäjän elannoksi, ja se on veronalaista tuloa. Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, joten myönteisissä ja kielteisissä päätöksissä voi olla vaihtelua. Rahaa myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa alan kilpailutilanne ja uuden yritystoiminnan tarve paikkakunnalla.

Kun suunnittelet yrityksen perustamista ja starttirahan hakemista, ota ensimmäiseksi yhteys TE-toimistoon. He ohjaavat sinut yritysneuvojalle ja osaavat vinkata tarvittavista yrittäjyyskursseista sekä siitä, kuinka hakemuksen ja yrityksen perustamisen kanssa kannattaa edetä. Starttirahan myöntämiseen vaaditut yrittäjyyskurssit saattavat kestää viikosta kolmeen kuukauteen, ja liiketoimintasuunnitelman hiominen ja rahoituslaskelmien tekeminen ottavat myös aikansa.

Liiketoimintasuunnitelman teossa auttavat muun muassa uusyrityskeskukset. Usein starttirahapäätöksen tekevä paikallinen työ- ja elinkeinotoimisto saattaa pyytää lausuntoa ulkopuoliselta konsultilta tai uusyrityskeskukselta starttirahan myöntämistä harkittaessa. Yhteistyö uusyrityskeskuksen kanssa on järkevää rahan saamisen kannalta.

Saadaksesi starttirahan sinun on:

– Tehtävä hyvä ja huolellinen liiketoimintasuunnitelma budjetteineen.
– Toimitettava TE-toimistoon Oma asiointi -palvelun kautta rahoitussuunnitelma ja mahdollinen rahoitustarjous tai -lupaus (mikäli ulkopuolisen rahoituksen saanti on tarpeen toiminnan aloitukselle).
– Toimitettava TE-toimistolle verovelkatodistus.
– Aloitettava yritystoiminta vasta starttirahan saamisen jälkeen. Varmista TE-toimistolta etukäteen, mikä katsotaan yritystoiminnan aloittamiseksi. Yritystoiminnaksi saatetaan katsoa freelance-verokortilla yrittäjäasemassa ennen yrityksen perustamista tehty työ ja se saattaa olla este tuen saamiselle.
– Siirryttävä päätoimiseksi yrittäjäksi. Voit olla myös sivutoiminen yrittäjä, jos olet laajentamassa toiminnan päätoimiseksi.
– Osoitettava, että ymmärrät, mitä yrittäjyys on. Tämä onnistuu käymällä yrittäjyyskurssilla tai osoittamalla aiemmilla yrittäjyysopinnoilla tai kokemuksella yrittäjyydestä, että sinulla on riittävä tieto. Yrittäjyyskursseja voi kysellä paikallisesta TE-toimistosta.
– Tehtävä hakemus. Sen voi täyttää Oma asiointi -palvelussa tai TE-palveluiden sivuilta löytyvällä, tulostettavalla lomakkeella. – Tarkista omasta TE-toimistostasi, onko sinun käytävä myös paikan päällä.

Yritystoiminnan lopettaminen
Toiminimen toiminta loppuu kun elinkeinonharjoittaminen lopetetaan ja koko varallisuus myydään tai otetaan yksitysikäyttöön. Jotta liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoimintaa pidetään loppuneena, ei jäljellä saa olla lainkaan varallisuutta tai velkoja. Yrityksen varat tulee realisoida ja myös velat maksaa mahdollisuuksien mukaan pois. Taseessa jäljellä oleva omaisuus arvostetaan poistamattomaan hankintamenoonsa tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaansa. Esimerkiksi jos auto otetaan yksityiskäyttöön, etsi arvio vastaavan auton hinnasta esimerkiksi netin myytävien autojen palstalta tai pyydä arvio autoliikkeestä. Jäljellä olevat varat tai velat tulee siirtää yksityiselle tilille.

Elinkeinonharjoittajien veroilmoituksessa on ilmoitettava kalenterivuosittain jaoteltuna yrittäjän rahana tehdyt yksityisotot ja -sijoitukset sekä muut yksityisotot ja -sijoitukset. Lisäksi on annettava selvitys muun omaisuuden yksityissijoitusten ja -ottojen laadusta.
Lopettamisilmoitus

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän kautta (YTJ) annetaan sekä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin että Verohallinnolle tehtäväviin arvonlisävero-, ennakonperintä- että työnantajarekisteriin tehtävät muutokset. Tämä kaikki hoituu täyttämällä lomakke Y6. Veroilmoitukset arvonlisäverosta, työnantajasuorituksista ja muista oma-aloitteisista veroista täytyy antaa jokaiselta verokaudelta rekisteröintien päättymiseen saakka, vaikka toimintaa ei olisikaan enää ollut.

Elinkeinotoiminnan veroilmoitus toiminnan päättymisvuodelta on annettava viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun alussa riippumatta siitä, milloin tilikausi on päättynyt. Ilmoita veroilmoituksella myös toiminnan päättyminen.
Kun toiminta loppuu, tarkista ennakkoveron määrä. Ilmoita tarvittaessa uudet tiedot Verohallintoon, jotta et maksa ennakkoveroa liikaa tai liian vähän. Jos olet harjoittanut elinkeinotoimintaa yhdessä puolisosi kanssa, molempien puolisoiden täytyy hakea ennakkoveron muutosta.

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan on säilytettävä myös viimeisen tilikauden kirjnapitokirjat, tililuettelo ja tilinpäätös vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tilikauden tositteet, viranomaisilmotukset sekä pöytäkirjat on säilytettävä vähintään 6 vuotta tilikauden kalenterivuoden päättymisestä.

Email this to someoneShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on Twitter