Suomen freelance-journalistit ry

Keikkatyötä tehdään joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Keikkatyö on luonteeltaan lyhytaikaista. Keikkatyöläisten yhteydessä puhutaan usein freelancereista. Työn tekeminen freelancerina ei ratkaise onko kyse työsuhteesta tai yrittäjyydestä, vaan freelance-työtä voi tehdä kummassakin muodossa.

Etuuslainsäädäntömme, esimerkiksi työttömyysturva ja eläkevakuutus, lähtee siitä, että työtä tehdään joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Työn tekemisen tapa vaikuttaa monin tavoin sosiaaliturvaan huolimatta siitä, ettei arkikäytäntö kaikilta osin vastaa näin jyrkkää kahtiajakoa.

Eri lait voivat määritellä työsuhteisen työn ja yrittäjyyden eri tavoin. Voit olla esimerkiksi verottajan mielestä työsuhteinen, mutta työ- ja elinkeinotoimistossa sinua kohdellaankin yrittäjänä. Rajatapauksissa voi käydä jopa niin, ettet kuulu viranomaisen tulkinnan mukaan kummankaan määritelmän, et työsuhteisen etkä yrittäjän, piiriin. Jos viranomaisen ja sinun käsityksesi eroavat merkittävästi toisistaan, kannattaa asia aina selvittää kyseisen viranomaisen kanssa tapauskohtaisesti.

 Työsuhteista työtä määräaikaisissa pätkissä

Työsuhde syntyy, kun työntekijä ryhtyy tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työtä voi tehdä työsuhteisena myös etätyönä tai kotona.

Työntekijä on työsuhteessa työnantajaansa, joka maksaa hänelle palkkaa ja huolehtii eläkevakuutusmaksuista ja muusta sosiaaliturvasta. Palkan maksamista varten työntekijä toimittaa työnantajalle verokortin. Keikkatyöläisellä verokortti on yleensä freelance-verokortti, jossa ei ole erikseen määritelty veroprosenttia pää- ja sivutyölle.

Pätkätyö muodostuu useista peräkkäisistä määräaikaisista työsuhteista, joiden välillä voi olla työttömyysjaksoja. Pätkätyötä voi tehdä myös samanaikaisesti kahdessa tai useammassa työsuhteessa. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, kun työsuhde on osa-aikainen tai kyse on lyhyestä keikasta. Tällöin työnantajia on samalla ajanjaksolla useita. Työntekijä ja työnantaja tekevät työsopimuksen, joka voi olla määräaikainen tai muuten ”epätyypillinen”, esimerkiksi tarvittaessa töihin tuleva (ttt).

Työsuhde perustuu molemminpuoliseen sopimukseen. Lyhyistäkin työsuhteista kannattaa sopia kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti, esim. sähköpostilla.

 Työsuhteista työtä voi olla

• kuukausipalkkainen työ

• tuntipalkkainen työ

• toistaiseksi voimassa oleva työsuhde

• määräaikainen työsuhde, ns. pätkätyö

• osa-aikainen työ

• vuokra-työ

• ttt -suhteinen työ

Työsuhde tarkoittaa käytännössä usein työn teettäjän tiloissa ja välineillä toimimista, vaikka työtä voi tehdä toki myös muualta käsin. Palkka tulee yleensä säännöllisesti sopimuksen mukaan. Työsuhteen vähimmäisehdot määräytyvät työehtosopimuksen ja/tai työlainsäädännön mukaisesti.

Työsuhteen tunnusmerkkejä

• Työn tekeminen työnantajan lukuun palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

• Työnantaja määrää työnteon ajan ja paikan.

• Työnantaja antaa yleensä työhön tarvittavat laitteet ja muut tarvikkeet, mutta poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi muusikoilla on yleensä omat instrumenttinsa.

• Työnantaja valvoo ja johtaa työtä esimerkiksi antamalla ohjeita ja määräyksiä työntekoon. Vuokratyössä tätä oikeutta käyttää työnantajan puolesta käyttäjäyritys (esim. ravintola, jonne ohjelmatoimisto on myynyt muusikon keikalle).

• Oikeus saada palkkasaatavansa palkkaturvasta, jos palkkaa ei makseta.

• Oikeus sairausajan palkkaan.

• Työnantaja päättää mahdollisesta sijaisesta.

• Työnantaja ottaa työntekijälle työeläkevakuutuksen.

• Työskentelyä muille työnantajille on työsuhteen aikana rajoitettu.

• Oikeus työttömyysturvaan työsuhteiden välillä.

Kaikissa työsuhteissa ei ole kaikkia näitä piirteitä.

Työn tekeminen yrittäjänä

Yrityksiä on monenlaisia ja monen kokoisia. Luovalla alalla yrittäjä on usein ”yksinyrittäjä”, jolloin hän vastaa pääasiassa yksin kaikista yrityksensä toimeksiannoista. Suurin osa luovan alan yritystoiminnasta onkin enemmän ammatinharjoittamista kuin varsinaista liiketoimintaa.

Ammatinharjoittaja työllistyy omalla työllään. Hän elättää itsensä esimerkiksi myymällä omaa tietotaitoaan. Hän laskuttaa työkorvauksensa tilaajalta ja vastaa itse omasta sosiaaliturvastaan mm. maksamalla eläkevakuutusta. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi toimia myös freelance-verokortilla, jolloin tilaaja pidättää maksusta veron.

Äkkiseltään voisi ajatella, että yrittäjän tunnistaa siitä, että hänellä on firma.

Näin yksinkertaista asia ei kuitenkaan ole. Taiteilija tai freelancer voi täyttää yrittäjän kriteerit, vaikkei hänellä olisi edes toiminimeä. Pääsääntönä voi kuitenkin pitää sitä, ettei kukaan ole yrittäjä tietämättään. Yleisimmät luovan alan yritysmuodot ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimellä tai ilman), osakeyhtiö ja osuuskunta.

 Yrittäjyyden tunnusmerkkejä

• Työtä tehdään asiakkaalle tai toimeksiantajalle

  • Mahdollisuus kieltäytyä tarjotusta työstä.

• Työstä maksetaan palkkio tai työkorvaus, jonka yrittäjä yleensä laskuttaa toimeksiantajalta.

• Jos palkkio jää saamatta, sen voi laittaa perintään.

• Työskentelystä aiheutuvia kuluja ei korvata erikseen, vaan ne sisällytetään palkkioon.

• Jos yrittäjä ei tee sovittua työtä esimerkiksi sairauden vuoksi, korvausta ei makseta.

• Mahdollisuus käyttää apulaista tai sijaista.

• Ei työaikasuojaa eikä erillisiä vuosilomakorvauksia.

• Toimeksiantaja ei rajoita muille työskentelyä.

• Täydellinen taloudellinen riski.

• Yrittäjän eläkevakuutus.

• Ennakkoverolippu ja ennakkoperintärekisteriote.

• Yrittäjä hankkii itse tarvittavat laitteet, työvälineet sekä työssä tarvittavat materiaalit.

Kaikilla yrittäjillä eivät täyty kaikki nämä tunnusmerkit.

 

Työtä työsuhteen ja yrittäjyyden rajalla

Työntekijä- ja yrittäjäkäsitteen välinen rajanveto on joskus yllättävän hankalaa etenkin luovan työn tekijöiden kohdalla. Moni tekee työtä työsuhteen ja yrittäjyyden rajamailla. Jos olet epätietoinen siitä, oletko työntekijän vai yrittäjän asemassa, selvitä, kuka on työnantajasi. Jos työnantajaa ei löydy, kyse saattaa olla yrittäjämuodossa tehtävästä työstä. Se, työskenteleekö työsuhteisena vai yrittäjänä, ratkaisee sen, kuka huolehtii eläkevakuuttamisesta ja muusta sosiaaliturvasta.

 Työstä maksettavalla korvauksella on monia nimiä

Työsuhdetta ja yrittäjyyttä ei voi tunnistaa pelkästään sillä perusteella, mitä nimeä maksettavasta korvauksesta käytetään. Usein työsuhteessa maksettavaa korvausta kutsutaan palkaksi ja yrittäjän laskuttamaa korvausta työkorvaukseksi tai palkkioksi. Toisaalta palkkio-termiä käytetään myös työsuhde-korvauksesta. Työn perusteella keikkatyöläinen voi saada myös käyttökorvausta, jolla tarkoitetaan tekijänoikeuksien luovuttamisesta maksettua tekijänoikeuskorvausta.

Rajanvedon ydinkysymyksiä

• Työsopimus vai toimeksiantosopimus?

• Palkka, palkkio vai työkorvaus?

• Työnantaja vai toimeksiantaja?

• Kuka johtaa ja valvoo työtä?

• Kenen laitteilla ja työvälineillä työskentelee?

• Kuka määrää työntekopaikan ja ajan?

Teit työtä sitten työsuhteessa tai yrittäjänä, kannattaa työstä aina sopia niin, että sopimuksesta jää itselle todiste. Sähköposti on halpa ja helppo tapa sopia keikoista todisteellisesti.

 

 Sittenkin sekä-että?

Keikkatyöläinen voi tehdä työtä sekä työsuhteessa että yrittäjänä. Esimerkiksi työsuhteisena opettajana työskentelevä voi tehdä toiminimensä puitteissa keikkaa yrittäjänä tai kirjoittaa vaikkapa dekkareita. Tai sama henkilö voi työskennellä alkuviikosta työsuhteisena, keskellä viikkoa yrittäjänä ja olla loppuviikosta työtön, tosin tällöin hän jää usein ilman työttömyysturvaa. Tärkeintä on huolehtia itse siitä, että sosiaaliturvaan liittyvät asiat ovat kunnossa, työskenteleepä sitten työsuhteisena tai yrittäjänä.

Esimerkiksi eläketurvaa voi kartuttaa samanaikaisesti erilaisin eläkkein.

Jos teet pätkätyösuhteiden ohella myös sivutoimista yrittäjätoiminnaksi tulkittavaa työtä, tarkista tarvitsetko YEL-vakuutuksen. Sivutoiminen yrittäjä voi kuulua palkansaajan työttömyyskassaan. Ratkaisevaa on, mistä yrittäjä/palkansaaja saa päätulonsa. Sivutoimista yrittäjyyttä on esimerkiksi kesäkioskin pito tai vähäisten toimeksiantojen hoito.

Teksti on peräisin  Keikkatyöläisen sosiaaliturvaoppaasta.

Lisätietoa:

www.yrityssuomi.fi on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima verkkosivusto yrityksille ja yrittäjille.

www.vero.fi on verohallinnon sivusto, jolta löytyy myös uusille yrityksille ja yrittäjille tarkoitettua tietoa verotuksesta ja eräistä muista yrityksen velvoitteista.

Uusyrityskeskuksen sivuilta löydät tietoa yrittäjäksi ryhtymisestä, myös Naisyrittäjäkeskuksen sivuilla kannattaa piipahtaa.

Kaupparekisterin sivulta löytyy tietoa kaupparekisteri-ilmoitusten tekemisestä.

Yrittäjän sosiaaliturvasta löydät tietoa muun muassa Keikkatyöläisen sosiaaliturvaoppaasta ja Kelan sivuilta. Yrittäjäeläketietoa löytyy Eläketurvakeskuksen sivuilta.

EmailFacebookGoogle+Twitter