Suomen freelance-journalistit ry

Free-journalistit toimivat yleisimmin joko free-verokortilla tai ammatinharjoittajana toiminimellä.

Verokortilla toimittaessa verotus menee palkansaajan verotuksen mukaan. Toiminnasta aiheutuvat kulut vähennetään ja loppu on verotettavaa ansiotuloa.
Free-verokortilla työskentelevät saavat nykyään veroehdotuksen, joka on syytä tarkastaa huolella. Lisäksi käytetään freelancerin verolomaketta 15. Sitä saa verotoimistosta tai sen voi tulostaa verkosta sivuilta www.vero.fi. Vaikka se onkin tehty kaikkien alojen freelancereille, se sisältää ryhmiteltyinä myös journalisti-freen yleisimmät menoerät, jotka vähennetään verotusessa: työhuoneen vuokrat, materiaali- ja tarvikekulut, puhelin- ja tietoliikennekulut, yrittäjäeläkemaksut jne. Lomake on syytä täyttää huolella ja lähettää veroilmoituksen liitteenä. Lomakkeen alussa on tila, jossa voi määritellä tarkemmin oman työnsä. Siihen voi merkitä erikoisalansa ja siten helpottaa eri kulujen hyväksymistä. Katso verottajan videoseminaari freelancerin verotuksesta.

Toiminimiyrittäjä eli ammatinharjoittaja henkilökohtaisesti vastuussa kaikista liiketoiminnan veloista ja velvoitteista. Toiminimiyritääjää koskevat verot ovat useimmissa tapauksissa ansiotulovero sekä arvonlisävero. Toiminimiyrittäjän kannattaa hankkia kirjanpitäjä, etenkin silloin kun toiminta on arvonlisäverollista. Hyvä kirjanpitäjä maksaa itsensä takaisin, ja sinulle jää aikaa tehdä sitä, mitä parhaiten osaat.

Toiminimiyrittäjän maksat ennakkoon ansiotuloveroa, eli ennakkoveroja. Jos yritystoimintaasi on ehtinyt kertyä varallisuutta, myös pääomatulovero koskee sinua. Henkilöyhtiönä toiminimi on suuremmalla liiketoiminnalla verotukseltaan epäedullisempi kuin osakeyhtiö, koska vähintään 80 % toiminimen tuloksesta käsitellään yrittäjän henkilökohtaisena tulona, jota verotetaan progressiivisen ansiotuloveroprosentin mukaan. Suurella osalla freelance-journalisteista liikevaihto sen verran pieni, että toiminimi on ihan hyvä toimintamuoto myös verotuksen kannalta (mediaanilaskutus oli vuonna 2016 29 800 euroa vuodessa).

Tammikuussa 2017 astui voimaan yrittäjävähennys, joka koskee toiminimiyrittäjiä sekä myös avoimia yhtiöitä sekä kommandiittiyhtiöitä. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia tulosta. Käytännössä siis 5 prosenttia tuloksesta on verovapaata, mikä vaikuttaa noin 2 prosentin kevennyksenä verotukseen.

Katso verottajan webinaari uusille yrittäjille.

AY, KY, OY

Yhtiömuotoja on kolme: henkilöyhtiöt kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö sekä osakeyhtiö. Kaksi ensin mainittua vaatii kaksi yhtiömiestä, kommandiittiyhtiössä on oltava ainakin yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön.

Äänetön sijoittaa yritykseen, vastuullinen taas vastaa tappion tullessa omaisuudellaan yhtiön veloista. Äänettömiä yhtiömiehiä voi olla useita; tämä hajauttaa heidän taloudellista riskiään. Äänetön yhtiömies ei vastaa yrityksen veloista eikä tappioista yli sen, minkä hän kommandiittiyhtiöön sijoitti. Hänen tuottonsa yhtiöstä verotetaan pääomaverotuksena.

Avoimessa yhtiössä ei tarvita alkupääomaa, mutta vastuulliset yhtiömiehet vastaavat tasavertaisesti yhdessä myös muiden yhtiömiesten tekemistä sitoumuksista. Molemmat henkilöyhtiöt edellyttävät siis luottamusta ja yhteistyökykyä mukana olevien kesken. Yleensä yhtiömiehet eivät nosta palkkaa, vaan yhtiön tulo verotetaan suoraan heidän tuloinaan.

Henkilöyhtiön perustamiseksi laaditaan yhtiösopimus. Siinä on mainittava yhtiön toiminimi, kotipaikka, toimiala, yhtiömiesten nimet kotipaikkoineen sekä heidän yhtiöpanoksensa. Sopimus kirjaa myös säännöt toimitusjohtajan valinnasta, yhtiön nimenkirjoitusoikeudesta, tilikaudesta, yhtiömiesten osuudet yhtiön omaisuudesta sekä voitosta ja miten menetellä yhtiösopimusta purettaessa.

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulolähteen tulos jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi tulo-osuuksina. Tulo-osuus jaetaan verotettavaksi yhtiömiehen pääomatulona ja/tai ansiotulona sen mukaisesti mikä on ollut yhtiömiehen osuus yhtymän edellisen verovuoden nettovarallisuuteen.
Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulo-osuudet jaetaan pääoma- ja/tai ansiotuloon silloin kun yhtiömiehinä on henkilö tai kuolinpesä. Ennen jakoa pääoma- ja/tai ansiotuloon tehdään vuodesta 2017 alkaen elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulo-osuudesta vielä 5 %:n suuruinen yrittäjävähennys, kun osakkaana on henkilö tai kuolinpesä. Henkilökohtaisesta tulolähteestä saatu tulo-osuus on kokonaan pääomatuloa, ja siitä ei saa yrittäjävähennystä.

Yhtiömieskohtaisesta tulo-osuudesta lasketaan ensin tulolähteen pääomatulon määrä. Tulo-osuuden pääomatulo määräytyy normaalisti sen osuuden perusteella, joka yhtiömiehellä on yhtymän edellisen verovuoden nettovarallisuuteen. Pääomatulon määrä on yleensä 20 % verovuotta edeltäneen verovuoden päättymishetken tulolähteen yhtiömieskohtaisesta nettovarallisuudesta.

Elinkeinotoiminnan tulolähteen käyttöomaisuuskiinteistöjen ja -arvopapereiden luovutusvoittojen osuutta yhtymän elinkeinotoiminnan tuloksesta käsitellään aina pääomatulona. Osakkaan osuus elinkeinotoiminnan tulosta katsotaan nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa hänen osuuttaan em. luovutusvoitoista.

Kun yhtiömiehen tulo-osuudesta on ensin laskettu pääomatulon määrä, on jäljelle jäänyt osa ansiotuloa.

Pääomatulo-osuus verotetaan pääomatuloverokannan eli 20 %:n mukaan. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34 %. Tulo-osuuksien ansiotulot verotetaan yhdessä yhtiömiehen muiden ansiotulojen kanssa progressiivisen veroasteikon mukaisesti.

Oy Ab

Osakeyhtiö on jo vaativampi yritysmuoto, kelpaahan sama systeemi pikkuputiikista monikansalliseen konserniin. Sen perustamista voi harkita, jos liikevaihto nousee reiluksi, firmassa on useita työntekijöitä tai toiminta on muuten monimutkaista alihankintoineen, investointeineen tai vastaavine temppuineen.

Osakeyhtiö on toiminimen lisäksi ainoa yritysmuoto, jonka voi perustaa yksi ihminen. Etuna osakeyhtiössä toiminimeen verrattuna on se, että sillä voi rajata omia vastuitaan yrityksensä sitoumuksista. Osakkaat vastaavat osakeyhtiön veloista vain siihen sijoittamansa summan osalta. Lainoitus vaatii toki takuita, ja se on usein yrittäjän oma asunto tai kesämökki.

Yksityisen osakeyhtiön peruspääoma on nykyään 2 500 euroa. Sen verran on oltava maksettuna yhtiön tilillä kun se ilmoitetaan rekisteröitäväksi.

Osakeyhtiön pyörittäminen vaatii enemmän vaivaa kuin muiden yritysmuotojen. Osakeyhtiöllä on oltava yhtiökokous, vaikka vain yhdenkin hengen hallitus, tilintarkastaja ja kunnolla tehdyt tilit. Perustamiseen tarvitaan perustamissopimus, jossa sovitaan hallituksen jäsenistä, tilikaudesta, toimitusjohtajasta, tilintarkastajista, osakkeen hinnasta ja maksupäivästä. Siihen myös merkitään osakkeet.

Perustamissopimukseen liitetään yhtiöjärjestys, jossa tulee olla vähintään kolme asiaa: toiminimi, toimiala ja kotipaikka. Toimialan määrittely on tärkeää, sen tulee kertoa mitä yritys aikoo tehdä. Siihen voi kirjata niin ne alat, joilla tietää toimivansa, kuin nekin, joilla toivoo toimivansa. Toimialan valinta vaikuttaa muun muassa nimen rekisteröintiin, samalle toimialalle ei rekisteröidä kahta samantyyppistä toiminimeä.

Yritys maksaa 20 prosenttia veroa omasta verotettavasta tulostaan. Osakeyhtiön tuloja voi kotiuttaa osinkoina, niitä verotetaan pienin poikkeuksin pääomatulona 30 prosentin kannan mukaan, mikäli tätä tuloa on alle 30 000 euroa vuodessa. Sen jälkeen prosentti on 32.

Laki mahdollistaa myös osakeyhtiön sivuuttamisen verotuksessa. Jos verottaja tulkitsee osakeyhtiön tulot henkilökohtaiseksi palkka- tai ammattituloiksi, voidaan niitä verottaa ansiotulona eikä kevyemmin verotettuna pääomatulona. Sivuuttaminen voi tapahtua lähinnä palveluja myyvässä yhden ihmisen osakeyhtiössä, jonka tulot tulevat yrittäjän ammattitaidon myynnistä.

Email this to someoneShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on Twitter