Suomen freelance-journalistit ry

Työttömänä töiden välissä

Keikkatyöläiselle hiljaiset jaksot, jolloin työtä on joko hyvin vähän tai ei lainkaan, ovat tuttuja. Puhelin ei soi, eikä sähköposti laula, vaikka miten kekseliäästi markkinoisi itseään. Jos olet työtön, sinulla on oikeus saada työttömyyspäivärahaa, mikäli täytät työssäoloehdon. Jos ehto ei täyty, voit saada tietyin edellytyksin tarveharkintaista työmarkkinatukea.

Työttömyyskassan jäsenet saavat ansiopäivärahaa enintään 500 päivältä, muut Kelan maksamaa peruspäivärahaa. Myös yrittäjä voi saada peruspäivärahaa, jos hän täyttää yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjien työttömyyskassaan liittyneillä yrittäjillä on oikeus ansiopäivärahaan.

Jos työssäoloehto ei täyty, taloudellista tukea tarvitseva työtön voi saada työmarkkinatukea, joka on tarveharkintaista.

Ennen kuin työttömyyskassa tai Kela voi maksaa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, sen on saatava työvoimatoimistosta työvoimapoliittinen lausunto, jossa todetaan onko työttömyysturvan maksamiselle estettä. Esteenä voi olla esimerkiksi se, ettei henkilö ole työmarkkinoiden käytettävissä, hän ei hae kokopäivätöitä tai työllistyy omassa työssään.

Työttömyysturva koostuu:

1) työttömyysvakuutuksesta

• ansioon suhteutettu päiväraha

2) perusturvasta

• peruspäiväraha

• tarveharkintainen työmarkkinatuki

3) koulutuksen tuista

 

Työttömyyspäivärahaa voi saada

17 – 64 -vuotias työtön, joka

• asuu Suomessa tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa

• ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi

työvoimatoimistoon

• hakee kokoaikatyötä

• on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä

• täyttää työssäoloehdon

 

 Pidä työpäiväkirjaa pätkätöistä

Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun

  • työtön on ollut palkkatyössä 26 kalenteriviikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kk aikana
  • työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa (paitsi opetusalalla ja eräissä tilanteissa luovien ja esittävien ammattien kohdalla on omat määräyksensä ) ja
  • palkka on ollut alan työehtosopimuksen mukainen tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkka on ollut vähintään  1134 euroa kuukaudessa (vuonna 2014).

Työssäoloehdon täyttävän palkkatyön ei tarvitse olla yhtäjaksoista. Vaadittavat 26 työviikkoa voi kerätä pätkissä viikon kerrallaan. Oleellista on se, että 18 tunnin viikkotyöaika kertyy kalenteriviikon sisällä. Kalenteriviikko alkaa maanantaina ja päättyy sunnuntaina. Jos työskentelet tällä viikolla yhtenä päivänä, esimerkiksi perjantaina 6 tuntia ja seuraavan viikon maanantaina ja tiistaina jälleen 6 tuntia päivässä, viikkotyötuntimääräsi ei ole 18, koska työ jakaantuu kahdelle kalenteriviikolle.

Edellä mainittu sääntö ei ole täysin ehdoton. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi lukuvuoden määräaikaisessa työsuhteessa olevat tuntiopettajat, joiden viikkotyömäärä vaihtelee, mutta keskimääräinen työaika on työsopimuksen mukaan määritelty viikkotyöajaksi. Muilla aloilla keskimääräisiä viikkotuntimääriä ei yleensä oteta huomioon.

Lyhyitä pätkiä ja eri pituisia työviikkoja tekevien kannattaa pitää työpäiväkirjaa, johon merkitään sekä työajat että palkattomat jaksot. Tästä on iso apu työssäoloehtoa tutkittaessa ja päivärahojen suuruutta laskettaessa.

Työssäoloehtoon voidaan ottaa mukaan vain konkreettisesti tarkastelujakson aikana tehty työ. Keikkatöissä palkkio on yleensä suoritusperusteinen. Valmistelevaa työtä, kuten harjoittelua ja pitkiä työmatkoja ei lasketa työajaksi. Paitsi jos työsopimukseen sisältyy sovittuja palkallisia harjoituksia tai työmatkatunteja, ne huomioidaan työaikaa laskettaessa.

Tekijänoikeuskorvauksia ei oteta mukaan työssäoloehtoon, koska ne maksetaan usein vielä vuosien kuluttua varsinaisen työn tekemisestä.

Apurahalla työskentely ei kerrytä työssäoloa, mutta apurahakausien yli voidaan hypätä samalla tavoin kuin sairaus- tai opiskelutaukojenkin yli. Ne pidentävät 28 kuukauden jaksoa, jolta työssäoloa tarkistetaan.

 Luovan ja esittävän työn työssäoloehto

Alle kuukauden kestävässä työsuhteessa, jossa luovan ja/tai esittävän työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava tulo on ollut vähintään 263,72 euroa/ v.2014 viikossa (1134 euroa kuukaudessa/ v.2014). Tätä työssäoloehtoa sovelletaan vain entisen TaEL- eläkkeen piiriin kuuluviin ammatteihin.

Esimerkiksi lyhyitä keikkoja tekevän muusikon työssäoloehtoa tutkittaessa katsotaan, minkä verran hän ansaitsee viikossa. Sillä, tekeekö muusikko töitä 15 minuuttia vai 50 tuntia viikossa, ei ole tällöin työttömyysturvan kannalta merkitystä.

Kannattaa kuitenkin pitää tarkkaa harjoitus- ja työpäiväkirjaa työ- ja työttömyysajan erottamiseksi toisistaan.

Kerran hankittu työssäoloehto on voimassa, vaikka olisit työttömyysjaksojen välillä työssä. Jos olet välillä poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin olet täyttänyt uudelleen työssäoloehdon.

Oma työ työttömyysetuuksien esteenä

Yritystoiminnassa ja sitä vastaavassa omassa työssä, esim. apurahatyössä, työllistyvällä ei yleensä ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, vaikkei töitä aina olisikaan. Työttömyysturvalla ei voida kattaa yrittäjäriskiä, kuten tilapäisiä katkoksia. Työttömyysturvaa ei voi saada silloin, kun yritystoiminta vähenee tai hiljenee.

Käsite ”omalla työllä” kattaa myös muun kuin yrittäjän työn. Esimerkiksi kirjailijat ja kuvataitelijat työllistyvät yritystoimintaa vastaavalla tavalla omassa työssään. Toiminta voi olla niin pienimuotoista, ettei YEL -vakuuttamisvelvollisuutta ole. Kysymys, työllistyykö henkilö omalla työllään päätoimisesti, ratkaistaan tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla. Esimerkiksi apurahaa voidaan pitää osoituksena omasta työstä päätoimisesti työllistymisestä.

Omalla työllään itsensä työllistäville yrittäjille yrittäjäkassasta ei tällä hetkellä ole juuri hyötyä, koska jäsenmaksut ovat korkeat, työttömyysjaksot ovat yleensä vain tilapäisiä eikä toimintaa kannata lopettaa kokonaan.

Yrittäjä voi saada ansiosidonnaista yrittäjäin työttömyyskassasta

Päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä työllistyneen henkilön katsotaan työllistyvän siinä edelleen siihen ajankohtaan asti, jona yritystoiminta tai oma työ on lopetettu henkilön esittämän selvityksen perusteella.  Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, jos henkilö on luopunut yrittäjän eläkevakuutuksesta ja poistanut yritystä tai henkilöä koskevat rekisteröinnit ennakko-, arvonlisävero- ja työnantajarekistereistä. Yritystä tai toiminimeä ei tarvitse poistaa kaupparekisteristä.

Yritystoiminta voi olla sivutoimista. Ratkaisevaa arvioinnissa on yritystoiminnan vaatima työmäärä. Jos työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen, yritystoiminta on päätoimista.  TE-keskuksen virkailija arvioi viime kädessä sen, onko yritystoiminta sivutoimista. TE-keskuksen virkailijalla on laaja harkintavalta siitä, ja siten päätökset ovat usein virkailijakohtaisia. Päätöksistä voi valittaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle.

Koko yritystoiminnan lopettamista tai keskeyttämistä ei kuitenkaan edellytetä:

  • jos päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista (esim. yrittäjän perheenjäsen)
  • kyse on palkansaajan rinnastettavasta yrittäjästä (esim. radiotoimittaja, jolla yksi toimeksiantaja)
  • yritystoiminta on kausiluonteista luonnonolosuhteiden vuoksi (esim. kesäkioski, jonka tuloilla ei pärjää koko vuotta)

Yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa, jos hän täyttää työssäoloehdon. Jos ehto ei täyty, hän voi tietyin edellytyksin saada tarveharkintaista työmarkkinatukea. YEL-vakuutuksen perusteena olevna työtulon on oltava vähintään 710 euroa kuukaudessa (8520/vuodessa).

Vuoden 2015 alusta yrittäjän ansiopäivärahan työssäoloehto kertyy jo 15 kuukaudessa, mutta yrittäjäkassan jäsenyyteen vaadittavan YEL-vuositulon vähimmäismäärä nousee 8 520 eurosta 12 000 euroon.

Väliinputoajat

Apurahatyö ja työttömyysturva

Apurahatyön ja työttömyysturvan suhdetta on selkiytetty vuoden 2009 alussa. Pääsääntö on, että apurahalla työllistyvä henkilö ei voi saada apurahan kanssa samanaikaisesti työttömyysetuutta. Se, kuinka kauan apurahalla työskentely kestää, määritellään työvoimapoliittisessa lausunnossa TE-toimistossa (työ- ja elinkeinotoimisto, ent. työvoimatoimisto). Apurahalla työskentelevän  kannattaa pyytää apuraha-asioihin perehtyneen työvoimaneuvojan palvelua.

Mikäli apurahapäätökseen ei sisälly määrittelyä sen kestosta, on hakijan esitettävä asiasta oma selvitys. Tällainen voi olla esimerkiksi ensi-illan pitäminen, käsikirjoituksen luovuttaminen tai muu osoitus työn valmistumisesta. Hakijan oman ilmoituksen mukaisena oikeus työttömyysturvaan alkaa kuitenkin heti, kun on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, mutta 4 kuukauden kuluttua asiaa(= onko apuraha työ todella päättynyt) tarkastellaan uudelleen.

Apurahahakemukseen liittyvä työsuunnitelma kannattaa tehdä huolella ja miettiä työn jokainen vaihe loppuun asti. Erityisesti kannattaa harkita kuinka paljon aikaa kunkin osa-alueen työhön menee. Tällainen suunnitelma voi olla juuri tarvittava selvitys apurahakauden kestosta.

Kun apuraha on myönnetty, työsuunnitelmasta tulee sitova. Työttömyysetuuksia on vaikea saada niin kauan kuin työ on kesken, vaikka se ei valmistuisi koskaan. Tällöin työttömyysturvaa hakevan apurahan saajan on pystyttävä osoittamaan, ettei hän aio jatkaa työtään.

 Jos työtön saa apurahaa

Työttömän on ilmoitettava apurahan saamisesta työvoimatoimistoon. Pieniäkään apurahoja ei voi salata. Ilmoitus on syytä tehdä hyvissä ajoin, sillä apurahan saajan ja viranomaisen käsitykset työllistymisestä voivat olla ristikkäiset. Apurahalla tehtävä työ alkaa yleensä siitä hetkestä, kun apuraha on nostettavissa, ei siitä, mistä tekijä sen todellisuudessa aloittaa. Esimerkiksi, jos näyttelijä on saanut apurahan näytelmän tekemiseen, työttömyysturvan kannalta työ alkaa samana päivänä, kun rahat ovat tilillä ja kestää niin kauan kuin näytelmää esitetään, vaikka esityksiä olisi hyvin harvassa ja näyttelijän viikkotyöaika jäisi selvästi alle 18 tunnin.

Apurahan saaja voi kuitenkin osoittaa, että apurahatyöskentelyn aloittamiselle on olemassa hänestä riippumaton este. Tällaisena pidetään apurahan myöntäjän ilmoittamaa apurahan alkamispäivää, työkyvyttömyyttä, projektista vetovastuussa olevan tahon antamaa todistusta aloitusajankohdan myöntymisestä, kutsujan todistusta vierailuajankohdasta, ennalta määrättyä kenttätutkimusjaksoa tai tiettyä ulkomailla tehtävää työskentelyjaksoa.

Vaikkakin apurahan saajan asema on merkittävästi parantunut aikaisemmasta, ongelmaton se ei ole vieläkään.

Mikäli apurahatyötä tehdään työryhmässä, kannattaa laatia mahdollisimman selvät paperit etukäteen työryhmän jäsenten sitoutumisesta työhön ja säilyttää kaikki asiaan liittyvä kirjeenvaihto. Selvityksiä saa varautua esittämään.

 Vuoroin työsuhteessa ja omassa työssä

Erimittaiset työsuhteet ja omalla työllä itsensä työllistäminen voivat lomittua toisiinsa.

Kun työt loppuvat yhtä aikaa kummallakin rintamalla, työtön voi pudota tyhjän päälle. Työttömyysturvassa hänet tunnetaan vain joko palkansaajana tai yrittäjänä. Ongelmia syntyy silloin, kun osaksi omalla työllään elävä palkansaaja hakee työttömyysturvaa tai työtön palkansaaja alkaa hankkia omalla työllään lisätuloa.

Jos palkkatyön ja oman työn välillä sukkuloiva jää työttömäksi, hänet luokitellaan todennäköisesti päätoimiseksi yrittäjäksi, ja hän jää vaille palkansaajan työttömyysturvaa.

Yritystoiminta voidaan luokitella sivutoimiseksi, jos toimeksiantoja on vain vähäinen määrä eikä työtön työnhakija pyri aktiivisesti harjoittamaan ammattiaan. TE-keskuksien käytäntö on kuitenkin ongelmallinen, koska työtön työnhakija ei voi ennakolta tietää, tulkitaanko hänen yritystoiminta sivu- vai päätoimiseksi.

Poikkeuksen muodostaa selkeästi sivutoiminen yrittäjyys, esimerkiksi kausiluonteinen kesäkarusellin pito.

Kokeilevan yrittäjän työttömyysturva

Työttömän on tietyin edellytyksin mahdollisuus kokeilla siipiään yrittäjänä menettämättä palkansaajan työttömyysturvaansa. Jos työtön aloittaa yritystoiminnan ja jää uudelleen työttömäksi ilman, että yritystoiminta on kestänyt v. 2013 yli 18 kuukautta, työttömyyspäivärahan perusteena olevaa palkkatuloa ei määritellä uudelleen, vaan korvaus jatkuu siitä, mihin työtön yritystoiminnan alkaessa jäi. 1.1.2014 alkaen voi kokeilla yritystoimintaa enintään 15 kuukautta.

 

Paljonko päivärahaa saa?

Peruspäivärahan suuruus on  32,66 euroa vuonna 2014. Täysi työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen, mutta työmarkkinatuessa noudatetaan tarveharkintaa. Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansioiden mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen maksetaan lisäksi lapsikorotusta hakijan huollettavalta olevalta alle 18-vuotiaalta lapselta. Lapsikorotuksen suuruus yhdestä lapsesta on  5,27 euroa, kahdesta lapsesta  7,74 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä  9,98 euroa/ työttömyyspäivä.

Palkansaajan ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä edeltävän  26 viikon palkkatuloista.

On huomattava, että mikäli työjaksot sijoittuvat päällekkäisille ajanjaksoille, huomioidaan tulot alojen enimmäistyöajan määrään saakka (esim. toimittajilla 37,5 tuntia) kuitenkin enintään 40 tuntiin viikossa.

Työttömän aktiivista työnhakua palkitaan siten, että osallistuessaan ns. työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, työttömyysturva maksetaan korotettuna ja päivärahaa maksetaan myös omavastuuajan aikana.

 Työllistymistä edistäviä palveluja ovat
  • työvoimapoliittinen aikuiskoulutus,
  • omaehtoinen opiskelu, työkokeilu,
  • työharjoittelu ja työelämävalmennus,
  • työ- ja koulutuskokeilu,
  • maahanmuuttajan kotouttamistoimenpide, jonka TE-toimisto on rinnastanut 1) tai 3) kohdassa tarkoitettuun palveluun, ja
  • kuntouttava työtoiminta.

Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 300, 400 tai 500 työttömyyspäivältä. Ansiopäivärahan ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää, jos sinulla on alle kolmen vuoden työhistoria.

Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos kieltäydyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeytät palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana. Vähennystä ei tehdä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai palvelun keskeyttämisen perusteella, jos osallistut palveluun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja saat tältä ajalta korotettua ansio-osaa.

Silloin kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta.

Tekijänoikeustuloja sekä erilaisia uusinta- ja käyttökorvauksia ei oteta huomioon ansiopäivärahaa määriteltäessä. Ne otetaan useimmiten kuitenkin huomioon työttömyysturvaetuutta vähentävinä tuloina.  Alle 300 euron työtulo kuukaudessa ei kuitenkaan vaikuta päivärahan määrään. 300 euron ylittävä työtulo vaikuttaa niin, että ansiopäiväraha voidaan maksaa soviteltuna. Tämä tarkoittaa sitä, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet siitä työtulosta, joka ylitää 300 euron.

 Soviteltu työttömyyspäiväraha ja pistokeikat

Työttömälle voidaan maksaa soviteltua työttömyyspäivärahaa, jos hän tekee esimerkiksi

• osa-aikaisesti työtä

• tai lyhyitä alle kahden viikon kokonaisaikaisia keikkoja tai on sivutoiminen yrittäjä

• tai hänellä on muita satunnaisia tuloja.

 

Esimerkkejä pistokeikan vaikutuksesta päivärahaan

Esim.1

Työtön näyttelijä tai kuvaaja saa 50 euron suuruista työttömyyspäivärahaa eli yhtensä 1 050 euroa työttömyyskorvausta kuukaudessa.

Hän tekee yhdellä viikolla kaksi keikkaa (4 ja 14 tuntia) ja seuraavalla viikolla yhden 7 tunnin keikan. Palkkaa hän saa ensimmäisestä keikasta 100 euroa, toisesta 300 euroa ja kolmannesta 200 euroa. Yhteensä siis 600 euroa.

Tältä kuukaudelta hän saa soviteltua työttömyyspäivärahaa, jota maksetaan kaikilta päiviltä, niiltä työpäiviltäkin, mutta soviteltuna. Alle 300 euron työtulo kuukaudessa ei kuitenkaan vaikuta päivärahan määrään, ylittävä osuus sovitellaan. Sovittelun pääsäännönmukaan puolet saadusta tulosta vähentää sitä päivärahaa, jota kokonaan työttömänä sai. Päivärahan määrää vähentää siis ainoastaan 300,00 euroa. Siis 1 050 euroa – (300:2) euroa = 900 euroa

Kyseisen kuukauden päiväraha on 900 euroa. (900/21 pvää) = 42,86 euroa päivässä).

Verotettavaksi kokonaisansioksi näiden keikkojen avulla tulee 900 euroa työttömyyskorvausta ja 600 euroa palkkaa, eli yhteensä 1 500 euroa.

Esim.2

Ravintolamuusikko saa työttömyyspäivärahaa 55 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa eli kuukaudessa yhteensä 1 155 euroa. Hän hakee päivärahaa kuukauden mittaiselta jaksolta (= esim. 21 päivää). Hän tekee yhdellä viikolla kaksi keikkaa ja saa 260 euroa ja seuraavalla viikolla yhden keikan, josta saa 130 euroa. Keikkapalkat lomakorvauksineen ovat yhteensä siis 390 euroa.

Päiväraha maksetaan hänelle soviteltuna seuraavasti, jossa otetaan huomioon 300 euron ylittävä osuus:

1 155 euroa – (90:2) euroa =  1110 euroa kuukaudessa (eli noin  52,38 euroa päivässä 21 päivältä)

Päivärahaa maksetaan pääsääntöisesti viideltä päivältä viikossa, samoin soviteltua päivärahaa. Keikkatyö ei vähennä maksettavia päiviä, vaan päivää kohti maksettavan päivärahan määrä pienenee. 500 päivän enimmäisaikalaskuriin kertyy päiviä kuitenkin vain täysien työttömyyspäivien verran, eli esimerkissä kaksi 1100:55 = 18 päivää. Soviteltua päivärahaa saavalle työttömälle kertyy mahdollisesti uusia työssäoloviikkoja. Kun näitä viikkoja kertyy yhteensä 26, työttömän päiväraha lasketaan uudelleen näiden viikkojen työtuloista. Samalla asetetaan uusi omavastuuaika ja maksetut päivät nollataan. Kun työttömän työssäoloa rekisteröidään, viikoista ensimmäinen lasketaan mukaan, kun työssäoloehtoa, tai esimerkiksi päivärahan tasoa, seuraavan kerran määritellään. Edellytyksenä on, että työaika on kuukaudessa enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikatyön ajasta.  Lyhennetyn työpäivän tai työviikon tekijöiden viikkotyöaika ei saa ylittää 75 prosenttia kokoaikatyön ajasta. Keikkatyössä ei ole selkeitä työaikoja, mutta nyrkkisääntö on, että työajan on oltava vähintään 75 prosenttia kokoaikaisen työajasta (muuten kyse on osa-aikatyöstä) ja yhden keikan on oltava alle kahden viikon mittainen.

Yli kaksi viikkoa kestävä keikka katkaisee työttömyyden, eikä siltä ajalta makseta lainkaan päivärahaa.

Puolet saadusta tulosta vähentää sitä päivärahaa, jonka kokonaan työttömänä saisi. Maksettava päiväraha yhdessä saadun palkan kanssa ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia siitä palkasta, josta täysi päiväraha on laskettu.

Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös erityiseltä sovittelujaksolta. Tällöin tavanomaiseen neljän viikon tai kuukauden mittaiseen sovittelujaksoon sisältyy aikaa, jolta ei ole lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen. Tavanomainen jakso siis katkeaa tai jää normaalia  lyhyemmäksi.

Tekijänoikeuskorvaus otetaan huomioon työttömyyspäivärahan sovittelussa

työttömyysturvalain sovittelusäännösten mukaisesti. Maksettu tekijänoikeuskorvaus voidaan myös jaksottaa eri kuukausille. Esimerkiksi Teosto ry maksaa korvauksia kahdesti vuodessa, joten ne jaksotetaan maksamiskuukautta seuraavan kuukauden alusta kuudelle kuukaudelle. Mikäli tekijänoikeuskorvaus perustuu työsuhteeseen ja maksetaan kokonaan työttömänä kuukautena, se ei vaikuta työttömyyskorvauksiin.

Mutta, jos tässä kuukaudessa on yksikin työpäivä, joka johtaa soviteltuun päivärahaan, myös tekijänoikeuskorvaus otetaan huomioon. Alle 300,00 euron tekijänoikeuskorvausta ei oteta huomioon päivärahaa alentavana tekijänä.

Työttömästä opiskelijaksi

 Omaehtoinen koulutus

Vähintään 25-vuotias voi sisällyttää omaehtoiseen koulutukseen aikaisempaa monipuolisemmin erilaista koulutusta, esimerkiksi lisä- ja täydennyskoulutusta yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, ja sen voi aloittaa heti työttömyyden alettua. Koulutuksen pitää kuitenkin olla päätoimista ja ammatillista osaamista parantavaa. Arvion koulutustarpeesta tekee TE -toimisto. Kun koulutus sisällytetään työttömän työnhakusuunnitelmaan, opiskeluajalta maksetaan korotettua työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta enintään 24 kuukauden ajan. Päiväraha maksetaan joko ansiopäivärahana tai työmarkkinatukena. Maksettava päiväraha kuluttaa työttömyyspäivärahan 400 tai 500 päivän enimmäiskestoa.

Työvoimakoulutus

Opiskelijalla on oikeus ansiopäivärahaan tai työmarkkinatukeen sekä ylläpitokorvaukseen työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta. Koulutusaikana maksettava päiväraha kuluttaa työttömyyspäivärahan 400 tai 500 päivän enimmäiskestoa.

Yrittäjä voi hakeutua työvoimapoliittiseen koulutukseen, vaikka hän ei vielä ole lopettanut tai keskeyttänyt yritystoimintaansa ja saada peruspäivärahan suuruista perusosaa tai työmarkkinatukea.

Palkansaajan työttömyysetuudet osuuskunnan kautta

Keikkatyöläisen usein kannatta tehdä freetyötä osuuskunnan kautta, jotta hän voi säilyttää oikeuden palkansaajan ansioturvaan ja hänet katsottaisiin palkansaajaksi eikä yrittäjäksi. Osuuskuntaan kuuluva keikkatyöläinen voi olla palkansaajan kassan jäsen, ja hän voi saada palkansaajan työttömyysetuuksia työttömyysjaksoilta. Lisäksi hän voi saada soviteltua päivärahaa, jos työstä saadun korvauksen määrä on pieni. Vakituisesta työsuhteesta keikkatyöläiseksi siirtyneen on kannattavaa säilyttää oikeus palkansaajan soviteltuun ansiopäivärahaan, jotta hän voi saada työttömyysetuuksia jaksoilta, jolloin työtä ei ole tarjolla.

Sama koskee myös freelanceria, joka on pienosakas osakeyhtiössä.  Muiden yhtiömuotojen kautta työskentelevä luokitellaan usein työttömyysturvassa päätoimiseksi yrittäjäksi tai omassa työssä työllistyväksi. Lain mukaan sivutoimisen yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus saada työttömyysetuuksia työttömyysjaksoilta, mutta käytännössä vain harva henkilö luokitellaan sivutoimiseksi yrittäjäksi.

Jotta henkilö voitaisiin luokitella palkansaajaksi, osuuskunnassa täytyy olla yli 7 jäsentä. Lisäksi osuuskunnan ja työtä tekevän keikkatyöläisen välillä tulee solmia työsopimus jokaisesta keikasta.

Laskutusyhtiöt

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaisesti osuuskunnan tulee harjoittaa samaa liiketoimintaa kuin jäsen. Jos osuuskunnan tarkoituksena on vain laskutus- tai markkinointipalveluiden tarjoaminen, henkilöä voidaan silti pitää kaikesta huolimatta yrittäjänä. Kaikki yhtiöt, jotka vain kirjoittavat laskun puolestasi ja maksavat työntekijän työeläkemaksut, eivät harjoita samaa liiketoimintaa kuin keikkatyöläinen.

Journalistiliiton työsuhteiset jäsenet kuuluvat pääsääntöisesti Nomit -työttömyyskassaan. Lue täältä, mitä tehdä kun jäät työttömäksi.

Yrittäjien työttömyyskassoja ovat esimerkiksi Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT ja Suomen Yrittäjäin Tyttömyyskassa SYT.

Email this to someoneShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on Twitter