Suomen freelance-journalistit ry

Aikuiskoulutustuki ansaitaan työllä

 Aikuiskoulutustuella ja siihen liittyvällä valtion opintolainan valtiontakauksella tuetaan työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista ammatillista koulutusta. Aikuiskoulutustukea voi saada ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitoa koskevaan koulutukseen sekä peruskoulun ja lukion suorittamiseen, jos niiden puuttuminen on este ammatilliselle kehittymiselle.

Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto. Aikuiskoulutustuen lisäksi voi saada opintolainaa. Opintolainan valtiontakauksen myöntää Kela. Yrittäjille ja jaksottaisella opintovapaalla oleville eli aikuiskoulutustukea jälkikäteen hakeville voidaan myöntää lainatakaus, jos heille on myönnetty aikuiskoulutustuki koko tarkastelujakson ajalle. Pätkätyöläisen voi olla vaikea saada aikuiskoulutustukea, sillä tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta tuettavan koulutuksen aikana. Jos määräaikainen työ päättyy ennen koulutuksen aloittamista, aikuiskoulutustukea ei voi saada.

Yrittäjät hakevat aikuiskoulutustukea jälkikäteen aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua opiskelun aloittamisesta. Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka päätoimeltaan on yrittäjä ja on vakuutettu yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti. Tuen myöntäminen edellyttää, että henkilö on toiminut YEL- tai MYEL-vakuutettuna yrittäjänä vähintään vuoden välittömästi ennen tukikauden alkua. Välittömästi tarkoittaa enintään neljää kuukautta. Tuen ehtona on lisäksi, että yrittäjä on ennen tukikauden alkamista toiminut yrittäjänä tai ollut työ- tai virkasuhteissa yhteenlaskettuna vähintään viisi vuotta.

Yrittäjä voi saada aikuiskoulutustukea, jos opiskelu kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään 43 päivää.

Noin kolmasosa yrittäjille tehdyistä jälkikäteispäätöksistä on ollut kielteisiä. Yleisin hylkäämisen syy on se, että tukea on haettu liian aikaisin. Toiseksi yleisin syy on se, ettei ansion alenemaa ole ollut riittävästi. Joissain tapauksissa hakemus on hylätty, koska hakijalle on myönnetty opintotukea, jota hän hakenut turvatakseen toimeentulonsa opiskelun aikana aikuiskoulutustuen hakemiseen asti.

Yrittäjän on hankala osoittaa ansioiden alenemista. Aikuiskoulutustuki on luonteeltaan ansionmenetyskorvaus, jonka olennainen edellytys on työstä poissaoloja sitä vastaava ansionmenetys.

Kertyneen työhistorian voi laskea esimerkiksi työtodistusten perusteella tai tilaamalla ansaintarekisteriotteen Eläketurvakeskuksesta. Omaa ansaintarekisteriä voi tarkastella sähköisesti osoitteessa www.tyoelake.fi.

Viiden vai kahdeksan vuoden työhistoria

Aikuiskoulutustuen ehtona on, että henkilö on ennen tukikauden alkamista toiminut yrittäjänä tai ollut työ- tai virkasuhteissa yhteenlaskettuna vähintään kahdeksan vuotta. Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös alle kahdeksan vuotta työssä olleelle yrittäjälle, jos työhistoriaa on 31.7.2010 mennessä kertynyt vähintään viisi vuotta. Työhistoriaan lasketaan kaikki Suomessa eläkevakuutettu työaika ja yrittäjätoiminta. Myös alle 23-vuotiaana tehty työ, joka on merkitty Eläketurvakeskuksen rekisteriin, otetaan huomioon. Ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtyä työtä tai ulkomailla yrittäjänä toimimista ei lasketa mukaan työhistoriaan.

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työssäoloaika lasketaan vuoden 2006 loppuun asti YEL-/MYEL-vakuutetun ajan ja työsuhteiden keston perusteella. Työssäoloaika 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta määritellään yrittäjän eläkevakuutuksessa vahvistetun työtulon perusteella. Työkuukausien lukumäärä (enintään 12 vuodessa) saadaan jakamalla vuosityötulo vuosittain vahvistettavalla luvulla. Kuluvalta vuodelta huomioon otetaan enintään aika, joka on kertynyt tuen alkamisajankohtaan mennessä.

Työssäoloajan voi laskea omasta ansaintarekisteristä, jonka voi tilata Eläketurvakeskuksesta. Rekisteriä voi tarkastella myös osoitteessa www.tyoelake.fi. Rekisterissä ei toistaiseksi näy julkisen sektorin palvelussuhteita.

Koulutusrahasto hankkii kaikista tuen hakijoista Eläketurvakeskuksen ansaintarekisterin, joten hakemuksen liitteeksi ei tarvita työtodistuksia tai työeläkeotetta. Koulutusrahasto saa käyttöönsä tiedot myös kunnan ja valtion palvelussuhteista, joten niistäkään ei tarvita erillistä selvitystä.

Työhistoriaa laskettaessa työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon seuraavat ajat:

  • äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-aika,
  • hoitovapaa-aika työ- tai virkasuhteen aikana,
  • varusmies- ja siviilipalvelusaika,
  • aika, jolta henkilölle on maksettu työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmaeläkettä.

Työssäoloajasta enintään kaksi vuotta voi olla työhön rinnastettavaa aikaa.

 

Työhistoria vähintään viisi vuotta 31.7.2010 mennessä

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös alle kahdeksan vuotta työssä olleelle henkilölle, jos työhistoriaa on 31.7.2010 mennessä kertynyt vähintään viisi vuotta. Työssäoloaika lasketaan samalla tavoin kuin edellä olevassa kappaleessa on selvitetty. Työhistoriasta enintään neljäsosa voi olla työntekoon rinnastettavaa aikaa. Esimerkiksi viiden vuoden aikaan voi sisältyä rinnastettavaa aikaa enintään 1 vuosi 3 kuukautta.

Jos työssäoloaikaa on vähintään viisi vuotta mutta alle kahdeksan vuotta, tuen kestoaika määräytyy kertyneen työhistorian perusteella (ks. Tuen kestoaika). Yksi työssäolokuukausi kerryttää tukiaikaa 0, 8 päivällä. Esimerkiksi viisi vuotta työssä ollut voi saada tukea 48 päivältä (2 kk 5 pv).

 

Aikuiskoulutustukea ei kuitenkaan myönnetä henkilölle, joka saa muun muassa:

  • vuorottelukorvausta tai osa-aikalisää
  • Kelan maksamaa opintorahaa tai opintotukilain mukaista asumislisää
  • sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa
  • äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa
  • kuntoutusrahaa samaan koulutukseen
  • työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea
  • työttömyysetuutta koulutukseen
  • yksilöllistä varhaiseläkettä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, työttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä.

Osatyökyvyttömyyseläke ei estä aikuiskoulutustuen myöntämistä, jos henkilö muutoin täyttää aikuiskoulutustuen saamisehdot. Osatyökyvyttömyyseläke luetaan sivutuloksi.

Tuettava koulutus

Aikuiskoulutustukea voi saada opiskeluun, jonka kestoaika on vähintään kaksi kuukautta tai yhteensä vähintään 43 päivää. Opiskelun tulee olla päätoimista tuen maksuaikana. Päätoimisena pidetään opiskelua, jonka laajuus on keskimäärin vähintään 3 opintopistettä (tai 2 opintoviikkoa) kuukaudessa. Jollei opintojen laajuutta ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina, opintoja tulee olla keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa.

Koulutuksen tulee olla tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Tukea ei voi saada yleissivistävään, harrastusluonteiseen tai vapaatavoitteiseen koulutukseen.

Koulutuksen järjestäjän tulee olla Suomessa toimiva, julkisen valvonnan alainen oppilaitos. Yksityisten oppilaitosten ja kouluttajien järjestämä koulutus ei kuulu tuen piiriin.

Aikuiskoulutustuen saajan tulee olla tuen maksamisaikana oppilaitoksessa kirjoilla läsnä olevana opiskelijana.

Varsinainen ammatillinen koulutus

Aikuiskoulutustukeen oikeuttavaa koulutusta on:

  • ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erityisammattitutkintoon johtava koulutus,
  • ammattikorkeakoulututkintoon tai amk-jatkotutkintoon johtava koulutus sekä ammattikorkeakoulussa suoritettavat ammatilliset erikoistumisopinnot ja muu aikuiskoulutus,
  • yliopistossa suoritettava alempaan tai ylempään yliopistotutkintoon tai lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus ja yliopistojen järjestämä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus,
  • ammatillisten ja korkeakoulututkintojen osien suorittaminen,
  • ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa (urheiluopistossa), avoimessa yliopistossa ja kesäyliopistossa.

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös sotilas-, poliisi- ja pelastusalan koulutukseen taikka koulutukseen, jonka järjestäjälle asianomaisen hallinnonalan lupaviranomainen on antanut toimiluvan.

Avoimen yliopiston opintoihin tukea voidaan myöntää, jos opinnot ovat hakijalle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Opintojen ammatillisuutta ja laajuutta tukiaikana opintopisteinä tai -viikkoina voi selvittää hakemuksen liitteessä. Tukea voidaan myöntää vain sellaiselle avoimen yliopiston opintojaksolle, jolle on myönnetty opinto-oikeus ja jolle on vahvistettu opiskeluohjelma.

Peruskoulu- ja lukio-opinnot

Peruskoulu- ja lukio-opintoihin aikuiskoulutustukea voidaan myöntää, jos koulutuksen puute on ammatillisen kehittymisen esteenä tai vaikeuttaa ammatissa selviytymistä tai jos ammatilliseen koulutukseen pääsyn ehtona on peruskoulu- tai lukio-opintojen suorittaminen. Yksittäisten aineiden opiskeluun lukiossa ei myönnetä tukea.

Ulkomaan opinnot

Opiskelu ulkomaisessa oppilaitoksessa ei kuulu aikuiskoulutustuen piiriin. Tukea voi kuitenkin saada, jos henkilö on kirjoilla opiskelijana suomalaisessa oppilaitoksessa ja ulkomaan opinnot hyväksytään osaksi henkilön suomalaisessa oppilaitoksessa suorittamaa tutkintoa tai koulutusta. Tieteelliseen jatko-opiskeluun ulkomaisessa oppilaitoksessa tukea voidaan myöntää, jos henkilö on kirjoilla jatko-opiskelijana suomalaisessa yliopistossa ja ulkomaan opinnot liittyvät jatko-opintoihin. Myös ulkomaisten opintojen tulee olla julkisesti valvottuja.

Kieliopinnot

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää ammattitaitoa kehittäviin tai täydentäviin kieliopintoihin julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Tukea ei voi saada yksityisten kielikoulujen järjestämään koulutukseen tai pelkkään kielten opiskeluun lukiossa.

Työharjoittelu

Opintoihin kuuluva työharjoittelu- tai työssäoppimisjakso kuuluu aikuiskoulutustuen piiriin. Jos työnantaja maksaa harjoitteluajalta palkkaa, tukea voi hakea, jos ansion määrä ei ylitä sallittua sivutulorajaa.

Työvoimakoulutus

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää työvoimakoulutukseen, jos henkilö ei saa koulutukseen työttömyysetuutta. Koulutuksen järjestäjän tulee olla julkisen valvonnan alainen oppilaitos

 

EmailFacebookGoogle+Twitter