Suomen freelance-journalistit ry

Työeläkevakuutus

Sovellettava työeläkelaki määräytyy sen mukaan, onko työntekijä työsuhteessa vai tekeekö hän kyseistä työtä yrittäjänä tai apurahalla. Yksityisen työnantajan palveluksessa olevaan työntekijään sovelletaan työntekijän eläkelakia (TyEL). Julkisen alan, kuten valtion, kunnan ja seurakunnan työntekijöitä koskevat omat eläkelakinsa. Eläketurvakeskus ratkaisee tarvittaessa epäselvyydet siitä, minkä eläkelain piiriin ansiotyö kuuluu.

Vain vakuutettu ansiotyö kartuttaa eläkettä. Työllä ansaitun eläkkeen määrään vaikuttaa kunkin kalenterivuoden työansio ja työntekijän ikä. Yrittäjän vuotuinen eläke määräytyy YEL-vakuutuksessa vahvistetun työtulon ja yrittäjän iän mukaan. Nykyisin eläkettä karttuu myös sairaus-, työttömyys-, vanhempain- ja koulutuspäivärahasta sekä vuorotteluvapaakorvauksesta ja kuntoutusrahasta. Kaikista pienistäkin työrupeamista karttuneet TyEL-, YEL- ja MyEL- eläkekertymät lasketaan eläkkeelle jäädessä yhteen, ja niistä muodostuu lopullinen eläke.

Jos työansiot jäävät pieniksi, kuten yrittäjä- ja keikkatyötä tekeville usein saattaa käydä, vaikuttaa se suoraan karttuvaan eläkkeeseen. Pienen työeläkkeen lisäksi on mahdollista saada kansaneläkettä.

Työnantaja järjestää työntekijän eläkevakuutuksen

 Työnantajan täytyy ottaa 18 – 67 -vuotiaalle työntekijälleen työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen vakuutus.

Työeläkemaksut sisältävät sekä työnantajan että työntekijän osuudet. Työnantaja maksaa koko eläkevakuutusmaksun työeläkeyhtiölleen, mutta perii työntekijän osuuden suoraan bruttopalkasta. Työntekijän osuus TYEL-maksusta oli vuonna 2013  5,15 % (alle 53-vuotiaat) tai 6,50 % (53 vuotta täyttäneet, syntymäpäivää seuaavan kuukauden alusta). Yleensä vähennys on eritelty palkkakuittiin. Työeläkemaksu on suoritettava silloinkin, kun työnantaja ei pidätä palkasta veroa eikä maksa sosiaaliturvamaksua. Tarkista omat eläketietosi vuosittain työeläkeotteelta, jonka saat työeläkevakuuttajaltasi tai Eläketurvakeskuksesta.

Eläkettä karttuu:

18 – 52-vuotiaalle 1,5 % vuodessa

53 – 62-vuotiaalle 1,9 % vuodessa

63 – 67-vuotiaalle 4,5 % vuodessa.

Eläkettä karttuu myös jo eläkkeellä olevalle alle 68-vuotiaalle henkilölle, jos hän tekee työtä. Eläkkeen rinnalla saaduista työansioita eläkettä karttuu 1,5 % vuodessa.

Työntekijän eläkelaki

Työntekijän eläkelaki (TyEL) piiriin kuuluu yksityisen työnantajan palveluksessa oleva työntekijä, joka saa palkkaa vähintään 51,57 euroa kuukaudessa vuonna 2010. TyEL tuli voimaan 1.1.2007 ja sen myötä lainsäädäntöä yksinkertaistettiin, kun yksityisen alan eri eläkelait TEL, LEL ja TaEL yhdistettiin. Kaikki työsuhteessa tapahtuva työ vakuutetaan nykyisin työalasta riippumatta tämän lain mukaan. TyEL:n mukaisia eläke-etuuksia ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika-, työttömyys- tai perhe-eläke.

 Yrittäjä vastaa itse eläkkeestään

Yrittäjän eläkelain (YEL) piiriin kuuluu Suomessa asuva, työtä tekevä henkilö, joka ei ole tässä työssä työ- tai virkasuhteessa ja yrittäjätoiminta on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Eläkevakuutus edellyttää työntekoa, pelkkä yrityksen omistaminen ei riitä.

YEL on pakollinen vakuutus, eikä vakuuttamisvelvollisuus riipu yritystoiminnan muodosta.

Myös freelancer -verokortilla työskentelevä on YEL-velvollinen, ellei hän ole työsuhteessa työn teettäjäänsä. Monet luovan työn tekijät, kuten kirjailijat ja kääntäjät,rinnastetaan eläketurvan suhteen usein yrittäjään.

YEL -vakuutuksen ottaminen ja sen ylläpitäminen kohtuullisella tasolla voi tuntua vaikealta, jos tulot ovat alhaiset tai vaihtelevat paljon. Taiteilijat eivät yleensä pidä itseään yrittäjinä ja vierastavat sen vuoksi YEL -järjestelmää. Osalla tulot ovat niin pienet, ettei yrittäjäeläkettä edes tarvitse maksaa, mutta eipä sitä sitten myöskään kerry. YEL-vakuutuksen puuttumisella tai työtulon mitoittamisella liian pieneksi voi olla ikävät seuraukset esimerkiksi työttömyysturvaan.

YEL -vakuutus on henkilökohtainen. Yksi vakuutus koskee kaikkea yritystoimintaa.

Vakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta.

 

YEL -vakuutus pitää ottaa, jos

• yrittäjä harjoittaa yritystoimintaa vähintään 4 kuukautta

• yrittäjä on 18–67 -vuotias

• yrittäjän työtulo ylittää vuosittain vahvistetun

vähimmäismäärän, joka on 7 303,99  euroa vuonna 2013

• yrittäjän ansiotulo ei kuulu minkään muun eläkelain piiriin.

 

YEL perustuu työtuloon

Yrittäjän eläkemaksu määräytyy eläkevakuutusyhtiön vahvistaman työtulon mukaan. Se on vakuutusmaksun ja eläkkeen perusta. Työtulolla yrittäjä hinnoittelee oman työpanoksensa, ja sitä määriteltäessä otetaan huomioon myös yrittäjän riski. Työtulon alaraja on 7 303,99  euroa ja yläraja 165 875,00 euroa vuodessa (vuonna 2013).

Työtulo ei määräydy yrityksen voiton eikä verotettavan tulon mukaan. Työtulo kannattaa vahvistaa alusta alkaen riittävän suureksi. Lopullinen YEL -eläke lasketaan koko yrittäjäuran työtulosta. Työtuloa voi toki tarkistaa matkan varrella, mutta ei takautuvasti. Sen korottaminen vasta loppuvuosina ei sanottavasti paranna eläkettä.

 

Työtulon on vastattava

• sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän tilalle palkattaisiin yhtä ammattitaitoinen henkilö

• korvausta, joka keskimäärin vastaa yrittäjän omaa työtä.

 

Mitä yrittäjävakuutus maksaa?

Vuonna 2010 YEL -maksu on alle 53-vuotiaalla 22,5 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneellä 23,85 prosenttia työtulosta (2013).  Vakuutusmaksua voi maksaa eläkevakuutusyhtiöön tai eläkekassaan useissa erissä, esimerkiksi kerran kuukaudessa.

Jos vahvistettu vuosityötulo on esimerkiksi 30 000 euroa, yli neljä vuotta yrittäjänä toimineen alle 53-vuotiaan henkilön vakuutusmaksu on 6750 euroa vuodessa, eli 562,50 euroa kuukaudessa.

Yrittäjän on palvelujaan hinnoitellessa otettava eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut mukaan kustannustekijöinä. Käytännössä tämä ei ole aina helppoa.

Uusi yrittäjä saa 25 prosentin alennuksen vakuutusmaksuihinsa 48 ensimmäiseltä yrittäjätoiminnan kuukaudelta. Jos yritystoiminta päättyy ennen kuin neljävuotta on kulunut, voi jäljelle jääneen ajan käyttää hyväkseen mahdollisessa toisessa yrittäjäjaksossa. Jaksojen välillä ei ole aikarajoituksia.

YEL -maksun voi vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Vähennyksen voi tehdä henkilökohtaisista tuloista tai yrityksen verotuksessa luonnollisena vähennyksenä. YEL -maksut voi vähentää myös työsuhteisen puolison verotuksessa. Näin kannattaa tehdä silloin, kun yrittäjän ansiot ovat huomattavasti pienemmät kuin puolison verotettava tulo.

Vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksujen vähennyskelpoisuutta on rajattu. Niiden kannattavuus on muutenkin kyseenalainen, koska ne eivät kartuta sosiaaliturvaa. Moni ajatteleekin, että oikealle tasolle mitoitetun YEL:n ohella asunnon tai metsän omistaminen on näitä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia parempi vanhuuden turva.

Yrittäjä voi maksaa enemmän YEL -maksua hyvinä vuosina ja vähemmän huonoina vuosina. Vahvistettu työtulo pysyy joustoista huolimatta samana, joten joustolla ei ole vaikutusta esimerkiksi sairauspäivärahan suuruuteen. Lisämaksun tai maksun alennuksen perusteella lasketaan joustovuoden kokonaistyötulo, josta kyseisen vuoden eläke karttuu. Hyvien vuosien korotus parantaa tulevaa eläkettä, ja vastaavasti laihojen vuosien pienempi maksu pienentää sitä.

Normaalia suurempaa maksua voi maksaa rajoituksetta vaikka kuinka monenavuonna peräkkäin, mutta alaspäin joustossa on rajoituksia. Lisävakuutusmaksu voi olla 10 – 100 prosenttia normaalia suurempi. Vastaavasti yrittäjä voilaihoina vuosina joustaa tietyissä rajoissa vuotuisesta vakuutusmaksusta 10 – 20 prosenttia alaspäin. Joustomaksun käytöstä pitää ilmoittaa kirjallisesti eläkeyhtiölle,ja maksu on suoritettava sen kalenterivuoden aikana, jolloin joustoa haluaa käyttää.

Jousto-oikeutta ei ole, jos

• YEL -maksuja on rästissä

• vakuutusmaksussa on aloittavan yrittäjän alennus

• yrittäjä on eläkkeellä tai täyttää kuluvan vuoden aikana 63 vuotta

• korotus tai alennus nostaisi tai laskisi kokonaistyötulon lainmukaisen ylärajan yli tai alarajan alle.

 

Laiminlöitkö vakuutuksen ottamisen?

Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut lakisääteistä YEL -vakuutusta, Eläketurvakeskus kehottaa häntä korjaamaan laiminlyönnin kohtuullisessa ajassa. Jos yrittäjä ei tätä kehotusta noudata, Eläketurvakeskus voi ottaa vakuutuksen yrittäjän puolesta hänen laskuunsa. Laiminlyönnin ajalta vakuutusmaksu voidaan korottaa jopa kaksinkertaiseksi.

Vakuutuksen laiminlyönyt yrittäjä, jonka Eläketurvakeskus on vakuuttanut, ei saa aloittavan yrittäjän alennuksia. YEL -vakuutuksen voi ottaa takautuvasti kuluvalle ja kolmelle sitä edeltävälle kalenterivuodelle. Sama sääntö koskee Eläketurvakeskuksen yrittäjän puolesta ottamaa vakuutusta.

Eläkemaksuja rästissä?

Yrittäjäeläkkeen määrä pienenee, jos vakuutusmaksut jäävät rästiin. Rästiin jääneet maksut voi suorittaa viiden vuoden ajan. Niinpä vuonna 2010 voi vielä hoitaa ja eläkeyhtiö voi vielä periä vuonna 2005 erääntyneitä maksuja. Jos YEL-vakuutusmaksuja ei saada perittyä, pienenee yrittäjän eläketurva vastaavasti.

Yrittäjän vanhuuseläke lasketaan vuosityötulosta

Työtulo tarkistetaan palkkakertoimella sen vuoden tasoon, jona yrittäjän siirtyy eläkkeelle. Jos yrittäjän työtulo muuttuu matkan varrella, erisuuruisista työtuloista lasketaan kalenterivuoden painotettu työtulo sen mukaan, kuinka kauan erisuuruiset työtulot ovat olleet voimassa.

Apurahatyökin kartuttaa eläkettä

Apurahansaaja ei ole palkansaaja eikä yrittäjä. Apurahansaajan eläkevakuuttaminen noudattaa kuitenkin paljolti yrittäjien järjestelmää, sillä se hoidetaan maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Eläkevakuuttamisen perustana on työnteon vakuuttaminen, joten eläkettä karttuu vain työskentelyyn kohdistettavista apurahoista.  Apurahan tulee olla myönnetty taiteelliseen työskentelyyn (tai tieteelliseen tutkimukseen). Taiteellisena toimintana ei tässä yhteydessä kuitenkaan katsota ammatillisen perustutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tai näihin opintoihin liittyvää opinnäytetyötä.

Vakuutusturva määritetään aina apurahakohtaisesti. Samaan tarkoitukseen myönnettyjä apurahoja ei voi eläketurvan kartuttamiseksi yhdistää. Apurahatyöskentelyyn perustuva vakuutus on aina määräaikainen. Apurahatyön päättyessä myös vakuutus päättyy. Kertynyt eläke jää kuitenkin järjestelmän muistiin myöhempää maksamista varten.

 

Apurahansaajan vakuuttamisen edellytykset

·        työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta

·        työskentelyyn kohdistuvan apurahan määrä on kuukaudessa vähintään1 217,33, euroa ja  vuositasolle suhteutettuna ylittää vakuuttamisen rajan, joka vuonna 2013 on  3 652 euroa

·        apurahansaaja on Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä

·        apurahansaaja on 18 – 67 -vuotias

·        apurahansaaja ei ole työsuhteessa apurahansa myöntäjään´

 

Apurahalla työskentelyaika ja sosiaaliturva

Työskentelyajan käsite on eläkevakuuttamisen kannalta oleellinen asia. Apurahakausi ei oikeuta eläkevakuutukseen ellei työskentelyaika ole vähintään neljä kuukautta.

Mikäli apuraha myönnetään tietylle tarkkaan rajatulle ajanjaksolle eli apurahan myöntäjä asettaa työskentelyajalle tarkat päivämäärärajat, sitoo tämä ajanjakso eläkevakuuttamista. Jos kyseinen työskentelyaika ylittää neljä kuukautta, on apurahan perusteella vakuutusta haettava.

Mikäli apurahan myöntäjä asettaa myöntämäänsä apurahaan työskentelyajan keston eli myöntäjä määrittää kyseisesti apurahasta saajalle kuukausittain tulevan (laskennallisen) osuuden, on tämä määrite jälleen apurahansaajan vakuutusturvaa sitova. Esimerkiksi viiden kuukauden työskentelyyn myönnetyn apurahan perusteella apurahansaajalle vahvistetaan viiden kuukauden ajaksi eläkevakuutus. Vakuutuksen eli työskentelyajan alkamisajankohdan apurahansaaja määrittää itse.

Melko yleisiä ovat myös apurahat, jotka myönnetään taiteelliseen työskentelyyn varsinaista työskentelyaikaa sen tarkemmin määrittelemättä. Näiden apurahojen osalta apurahansaaja määrittää itse itselleen työskentelyajan, jolloin hän katsoo kyseisellä apurahalla työskentelevänsä. Mikäli neljän kuukauden työskentelyaika ylittyy, on apurahan perusteella haettava vakuutusta.

Rajanveto sille milloin yksi apuraha päättyy ja toinen alkaa ei välttämättä ole aina selvä. Vakuutusturvan kannalta kyseinen raja on kuitenkin löydettävä. Esimerkiksi jos taiteilija saa kaksi 3 000 euron apurahaa taiteelliseen työskentelyyn ilman tarkempaa työskentelyajan määritystä apurahan myöntäjän taholta, on työskentelyaika apurahansaajan oman harkinnan mukainen. Laskemalla itselleen 1 500 euron kuukausiansion kyseiset apurahat riittävät yhteensä neljän kuukauden työskentelyyn. Eläkevakuuttamisen kannalta tarkastelu tehdään kuitenkin apurahakohtaisesti. Mikäli kyseinen taiteilija ajattelee ensin käyttävänsä yhtä apurahaa kaksi kuukautta ja siirtyvänsä sitten käyttämään toista, hän jää eläkevakuutuksen ulkopuolelle, koska apurahakohtaisesti tarkasteltuna ei neljän kuukauden työskentelyjaksoa synny. Nostamalla laskennallisesti itselleen kummastakin apurahasta yhtä aikaa 750 euroa kuukaudessa, hän työskentelee kummallakin apurahalla neljän kuukauden ajanjakson ja hänet vakuutetaan apurahatyöskentelystä.

Vakuutuksen perustana on työtulo

 Apurahansaajan eläkevakuutus perustuu vuotuisen työtulon käsitteeseen aivan kuten yrittäjän vakuutuskin. Apurahansaajalla työtulon taso on kuitenkin sidottu hyvin tarkkaan hänen saamaansa apurahaan. Mikäli apurahan myöntäjä mahdollistaa osan apurahasta kohdistettavan työskentelystä aiheutuvien kustannusten kuten materiaali ym. kulujen kattamiseen, apurahansaaja voi halutessaan esittää vakuutushakemuksellaan kuluvähennyksen, joka pienentää eläkevakuutuksen perusteeksi otettavaa apurahan määrää. Pelkästään työskentelyyn myönnetyt apurahat eivät mahdollista kuluvähennyksen tekemistä vaan ovat kokonaisuudessaan eläkevakuutuksen perusteena. Tällaisia apurahoja ovat esimerkiksi valtion taiteilija-apurahat.

Apurahansaaja maksaa itse vakuutuksensa kustannukset

Apurahansaajan vakuutuksen maksuprosentti riippuu vakuutettavan iästä ja vakuutuksen perusteena olevan työtulon määrästä. Vuonna 2013 alle 53-vuotiaiden vakuutusmaksuprosentti on 12,15 alle 25 587,53 euron työtuloon asti, jonka jälkeen maksuprosentti alkaa nousta liukuvasti työtulon mukana. 40 209,04 euron työtulon ylittävältä osalta maksu on 22,50 prosenttia. 53 vuotta täyttäneiltä peritään korkeampaa vakuutusmaksua suuremmasta eläkekarttumasta johtuen. Heillä vastaavat prosenttiluvut ovat 12,8790 ja 23,85. MELAn laskurilla voit tarkistaa eläkertymäsi ja eläkkeen vaikutuksen sosiaaliturvaasi..

Vakuutuksen hakeminen

Vastuu vakuutusturvan hakemisesta on apurahansaajalla. Vakuutushakemuksen tekeminen onnistuu helposti Melan verkkopalvelun kautta www.mela.fi/asiointipalvelut. Apurahansaajan tulee hakeutua vakuutukseen kolmen kuukauden kuluessa apurahatyöskentelyn aloittamisesta.

Työeläkeote

Tietoja karttuneesta eläkkeestä saa vuosittain kotiin lähetettävästä työeläkeotteesta. Otteen saavat kaikki Suomessa asuvat 18-67–vuotiaat henkilöt, joilla on yksityisen alan työsuhteita tai tietoja sosiaalietuuksista ja jotka eivät ole eläkkeellä. Siitä voi itse kukin tarkistaa, että kaikista työrupeamista on eläkemaksu maksettu. Työeläkeotteella karttunut eläke on laskettu edellisen vuoden loppuun mennessä saatujen tietojen mukaan. Otteen voi tarkistaa myös oman eläkelaitoksen verkkopalvelusta tai www.tyoelake.fi-palvelusta. Otteen tarkistaminen on erittäin tärkeää, koska siinä esitetyistä ansiotiedoista lasketaan aikanaan työeläke.

 

Pimeästä työstä ja kulukorvauksista ei eläkettä kerry

 Niin sanotusta pimeästä työstä ei kartu eläkettä. Ei myöskään matkakorvauksista tai päivärahoista. Työn teettäjä saattaa ehdottaa korvauksen maksamista verovapaina päivärahoina tai keksityillä kilometrikorvauksilla. Tähän ei kannata suostua, koska kulukorvaukset eivät kartuta sosiaaliturvaa. Myös keikkajärjestäjä saattaa ehdottaa esiintyjälle, että maksaa tämän palkkion käteisenä. Vaikka pimeä raha hetken houkuttaisikin, kannattaa muistaa, että sosiaaliturva karttuu vain palkkana maksetusta tulosta.

Tekijänoikeuskorvaukset
Tekijänoikeuskorvaukset eivät kartuta työntekijöiden työeläkettä, mutta yrittäjien eläketurvassa niitä voidaan ottaa huomioon työtuloa määriteltäessä.

 

Erilaista työtä limittäin

Keikkatyöläiselle voi kertyä eläkettä samanaikaisesti useista eri työtehtävistä ja eri eläkejärjestelmistä. Esimerkiksi musiikinopettaja voi kartuttaa eläkettä sekä leipätyöllään että keikkahommilla. Työeläkettä voi ansaita samanaikaisesti rinnakkaisista töistä eri eläkelakien mukaan. Yrittäjänä toimiminen ei ole este normaalin ansiotyön tekemiselle yrittäjyyden lomassa tai rinnalla. Työnantaja maksaa myös sivutoimisesta työntekijästään työeläkemaksun normaalisti.

YEL -vakuutuksen voi päättää, jos yrittäjätoiminta keskeytyy pitemmäksi aikaa esimerkiksi äitiysloman, sairauden tai muun syyn vuoksi. Aivan lyhyen keskeytyksen ajaksi vakuutusta ei kuitenkaan kannata päättää.

 Vakuutusmaksun perustana oleva työtulo ei välttämättä muutu ratkaisevasti, vaikka yrittäjätoiminta olisi vähän aikaa keskeytyneenä. YEL -maksuille voi näissä tilanteissä yleensä sopia maksuaikaa. Uuden yrittäjän kannattaa muistaa, että aloittavan yrittäjän alennuksen voi saada enintään kahdelle jaksolle ja sen menettää, jos YEL-vakuutuksen tulee useampia katkoksia.

 

Sivutoiminen yrittäjyys

 

YEL koskee myös työ- tai virkasuhteessa olevaa henkilöä, joka työskentelee sivutoimisesti yrittäjänä. YEL -vakuutus pitää ottaa, jos yritystoiminnasta kertyvän työtulon arvioidaan yltävän vähintään YEL:n vähimmäisrajaan eli 7 303,99 euroon vuodessa ja toiminta jatkuu ainakin neljä kuukautta.

Toistuva kausiluontoinen yritystoiminta, esimerkiksi kesäkioskin pito, katsotaan ympärivuotiseksi ja YEL:n piiriin kuuluvaksi silloin, kun työtulon vähimmäisraja ylittyy.

Eläkkeellä olevan yrittäjän vakuuttaminen

Vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä voi jatkaa toimintaansa ilman YEL-vakuutusta. Vakuuttaminen on vapaaehtoista. Vapaaehtoinen YEL-vakuutus kartuttaa yrittäjälle uutta eläkettä 1,5 % vuotuisesta vahvistetusta työtulosta. Tämän eläkkeen yrittäjä voi hakea maksuun 68 vuotta täytettyään.

 

EmailFacebookGoogle+Twitter