Suomen freelance-journalistit ry

Näin ostat free-työtä

1. Kuka on lehdistön freelancer?

Freelancer on vapaa journalisti, joka myy työpanostaan yhdelle tai usealle viestintävälineelle. Koska freelancer on työsuhteesta vapaa, hän voi työskennellä samanaikaisesti median eri välineille, esimerkiksi aikakaus- ja sanomalehdille.
Toimittaja, valokuvaaja, kustannustoimittaja ja graafikko ovat esimerkkejä ammateista, joissa freelancer voi työskennellä.

2. Miten lehdistön freelancer laskuttaa työstään?

Osalla freelancereista on oma yritys, osa toimii free-verokortilla. Yritysmuodossa työskentelevät freelancerit huolehtivat itse ennakkoverojen maksamisesta. Verokortilla työskentelevän freelancerin ennakonpidätyksestä huolehtii toimeksiantaja. Molemmat huolehtivat itse omasta eläke- ja sosiaaliturvastaan sekä muista yritystoiminnan kuluista.

Freelancer kirjoittaa työstään laskun. Freelancerille maksettava palkkio ei siten ole sama asia kuin palkka. Journalistiliitto on tutkinut freelancereiden vuosilaskutusta ja verotettavia ansiota. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2013. Tutkimuksien mukaan palkkion loppusummasta noin puolet menee työn sivukuluihin, kuten eläkemaksuihin, työvälineisiin, vakuutuksiin, työtiloihin ja työmatkoihin.

Esimerkki

Freelancer Sirkka Sujuva myy juttuidean lehdelle. Hän ideoi sekä etsii haastateltavat ja tausta-aineiston, matkustaa haastattelemaan, kirjoittaa jutun ja laatii siihen pyydetyt faktalaatikot. Sirkka toteaa, että jutun tekemiseen kaikkinensa kului noin yhdeksän tuntia.
Lähetettyään valmiin jutun toimitukseen Sirkka Sujuva laskuttaa palkkiota 9 X 56 euroa, yhteensä 504 €. Verojen ja sivukulujen jälkeen hänelle jää käteen noin 252 euroa.

LASKUTUS JUTUSTA 504 euroa

Freelancerin sivukulut

– Lakisääteinen yrittäjäeläkevakuutus (23,3 % – 24,80 % työtulosta)
– Puhelin- ja tietoliikennekulut
– Työmatkat
– Laitteet ja ohjelmistot
– Työhuoneen kustannukset
– Vakuutukset

– Työterveyshuolto

– Kirjanpito
– Vuosiloma
– Muut kulut (esimerkiksi postitus, toimistotarvikkeet, haastateltavan kahvitarjoilut…)
Kulut yhteensä 252 €
______________________________________________
Jää verotettavaa tuloa 252 €
vähennetään verot – 20 %
(Veroprosentti tietysti vaihtelee)
_____________________________________________

Sirkan käteen jäävä palkkio 201,60 €

 

3. Miten lehdistön free-työtä ostetaan?

Toimeksiannon kohteena oleva aihe, julkaisu, laajuus, käsittelytapa ja hinta määritellään jo tilausvaiheessa. On tärkeätä sopia myös siitä, millainen käyttöoikeus tilatulla työllä on. Käyttöoikeuden laajuus vaikuttaa laskutettavaan summaan. Laajemmista oikeuksista tilaaja maksaa enemmän kuin esimerkiksi kertajulkaisuoikeudesta. Juttukeikasta, hinnasta, aikataulusta ja briiffistä kannattaa aina sopia kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla.

Pysyvästä freelance-suhteesta ja isoista toimeksiannoista on hyvä tehdä kirjallinen sopimus. Samalla sovitaan toimeksiannon irtisanomisajasta.
Jos tilattu työ tai toimeksianto muuttuu olennaisesti, muutoksista on hyvä keskustella saman tien. Työhön liittyvistä esteistä ja viivytyksistä on syytä ilmoittaa toiselle osapuolelle viipymättä.

Jos toimeksiantaja haluaa muokata valmista työtä merkittävästi, siitä on neuvoteltava freelancerin kanssa. Freelancerin on saatava tutustua muokattuun aineistoon ennen sen julkaisemista.

4. Millaisilla käyttöoikeuksilla lehdistön free-työtä voi ostaa?

Viestinnän Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton sopimien freelance-tehtävien toimitus- ja myyntiehtojen mukaan käyttöoikeuksien laajuus vaikuttaa työn hintaan. Laajempien oikeuksien luovutus nostaa hintaa.

Ensi – ja kertajulkaisuoikeus
Toimeksiantaja saa oikeuden julkaista työn yhden kerran ja olla freelancerin työn ensimmäinen julkaisija. Ensi- ja kertajulkaisuoikeus on käyttöoikeuksista yleisin.

Yksinoikeus
Freelancer ei voi luovuttaa samaa teosta muille käyttäjille.

Jatkuva tai vapaa käyttöoikeus
Toimeksiantajalla on oikeus julkaista freelancerin työ useampaan kertaan. Oikeus ei sisällä edelleenluovutus- tai muunteluoikeutta. Freelancerille jää rinnakkainen käyttöoikeus.

Kaikki oikeudet
Freelancer ”katkaisee suhteensa” teokseen. Kaikki taloudelliset oikeudet teokseen siirtyvät toimeksiantajalle.

Käytännössä työn luovutuksesta sovitaan usein yhdistellen edellä mainittuja käyttöoikeuksia. Toimeksiantajan ja freelancerin on syytä sopia mahdollisimman tarkoin käyttöoikeuksien laajuudesta. Tilaajan kannattaa myös miettiä, mihin juttua tai kuvaa oikeasti tarvitaan ja kuinka laajoin oikeuksin. Turhan laajoista oikeuksista ei ole järkevää maksaa. Useimmiten riittää oikeus jutun tai kuvan julkaisemiseen lehdessä ja sen verkkoversiossa.

Journalistin ammattieettisten ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tietää, missä juttu julkaistaan. Luovutuksen laajuudesta riippumatta on hyvän tavan mukaista, että freelancer tietää, missä hänen aineistoaan käytetään.

5. Mitä eri käyttöoikeuksista pitää maksaa?

Normaalisti toimeksiantaja saa juttuun tai kuvaan kerta- ja ensijulkaisuoikeuden.
Journalistiliiton suositus ensijulkaisun aikarajaksi on kaksi kuukautta. Myös verkossa julkaistavalle jutulle on hyvä sopia viimeinen ilmestymispäivä, minkä jälkeen juttu poistetaan verkkosivuilta.

Palkkio maksetaan, kun valmis työ on toimitettu ostajalle ja hyväksytty. Tehdystä työstä maksetaan palkkio silloinkin, kun juttua ei julkaista, jollei ostaja pysty osoittamaan, ettei tehty työ vastaa tilattua.

Kaikissa laskutusvaihtoehdoissa perustana on freelancerin työhön käyttämä aika. Freelancer voi tarvittaessa selvittää toimeksiantajalle, kuinka monen työtunnin perusteella hän on laskuttanut työstään.
Kun painettuun lehteen myyty juttu halutaan julkaista myös saman lehden verkkoversiossa, jutun hinta nousee tavallisesti 15 – 20 prosenttia. Luvatta julkaiseminen lehden verkkojulkaisussa tai sähköisessä arkistossa oikeuttaa freelancerin laskuttamaan siitä kaksinkertaisen verkkokorvauksen, eli 30 – 40 prosenttia jutun alkuperäisestä hinnasta.

Kun juttu julkaistaan uudelleen samassa lehdessä, freelancer saa laskuttaa siitä uudelleenkäyttökorvauksen, joka on 50 % alkuperäisen ensijulkaisun hinnasta.

Freelancer voi myydä jutun tai kuvat myös esimerkiksi haastateltavan omille verkkosivuille tai jutussa esitellyn yrityksen some-viestintään tai lehteen. Tällöin hän laskuttaa 50 %:n uudelleenkäyttökorvauksen. Markkinointitarkoitukseen myytäessä on aina hankittava haastateltavien ja kuvattavien luvat.

Jos joku muu kuin alkuperäinen ostaja julkaisee jutun luvatta, kyse on juttuvarkaudesta. Freelancerilla on tällöin oikeus laskuttaa julkaisijalta alkuperäisen jutun hinta kaksinkertaisena.

Saman jutun julkaiseminen usealla kielellä nostaa sen hintaa. Freelancerilla on oikeus korvaukseen jutun käännättämisestä, vaikka hän ei itse kääntäisi juttua. Kohtuullinen lisäkorvaus on 10 % – 50 % alkuperäisestä palkkiosta. Lisäkorvausta voi mitoittaa käännettävän tekstimäärän – käännetäänkö jutusta vain tiivistelmä vai koko juttu – ja lehden levikin suhteessa. Jos käännös tulee rinnakkaiskieliseen lehteen, joka on suurempilevikkinen kuin alkuperäinen lehti, voi lisäkorvaus olla tätä suurempi.

Jos freelancer kääntää ja lyhentää juttunsa itse, on hän luonnollisesti oikeutettu korvaukseen tekemästään lisätyöstä. Palkkion voi mitoittaa tehdyn työajan mukaan.
Jos freelancer luovuttaa ostajalle julkaisemisen yksinoikeuden, se nostaa korvausta.

Jatkuva käyttöoikeus korottaa hintaa merkittävästi. Jatkuva käyttöoikeus samassa lehdessä korottaa hintaa 100 % alkuperäisestä. Konsernikäytössä jatkuva käyttöoikeus nostaa hinnan kolminkertaiseksi.

Jutun kaikkien oikeuksien myyminen on perusteltua vain poikkeuksellisissa tapauksissa.

6. Alan kauppatapa

Lehdistössä journalistisen freelance-työn kauppatapa on kirjattu Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton VKL:n välisiin toimitus- ja myyntiehtoihin. Liitojen sopimuksessa ei ole sovittu palkkioista, joten Suomen freelance-journalistit ja Journalistiliitto ovat tähän koonneet hinnoitteluun vaikuttavia tietoja. Näin halutaan auttaa freelance-työn myyjiä ja ostajia noudattamaan perusteltuja ja reiluja hinnoitteluperiaatteita.

Ohjetta tarkastetaan muuttuvien olosuhteiden mukaisesti.

VKL:n ja Journalistiliiton yhdessä laatimat mallisopimuslomakkeet sekä yksittäisiä että toistuvia toimeksiantoja varten löytyvät osoitteesta www.freet.fi.

Email this to someoneShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on Twitter