Suomen freelance-journalistit ry

Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli 33 200 euroa vuonna 2016. Keskimääräinen verotettava tulo oli 24 200 euroa, eli noin 2016 euroa kuukaudessa. Freelancereiden laskutus on noussut vuodesta 2002 keskimäärin vain 200 euroa.

Kevään ja kesän aikana tehdyssä kyselyssä kysyttiin freelancereilta vuoden 2016 ansioita. Tutkimukseen vastasi vain 231 freelanceria, vaikka Journalistiliitossa on yhteensä reilut 1800 freelance-jäsentä.

Freelancereiden ilmoittamien tietojen perusteella keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa vähentynyt 400 eurolla. Verotettava tulo on samaan aikaan kasvanut 300 euroa. Palkkatutkimuksissa usein käytetty mediaani eli keskimmäinen luku jäi molemmissa tapauksissa keskiarvoa hieman pienemmäksi. Mediaanikokonaislaskutus asettui 29 800 ja verotettava mediaanitulo 21 200 euroon.

Heikommin ansaitsevien freelancereiden tulot jatkavat laskuaan. Heikoimmin ansaitseva kymmenen prosenttia vastaajista tienasi vuodessa 7 100 euroa tai vähemmän. Laskua on edelliseen tutkimukseen (2014) tuhat euroa. Parhaiten tienaava kymmenen prosenttia vastaavista tienasi 43 300 euroa vuodessa tai sen yli. Tälläkin vastaajajoukolla verotettavat tulot ovat keskimäärin laskeneet vuoteen 2014 verrattuna, jolloin luku oli 45 000 euroa vuodessa. Koska vastaajajoukko oli pieni, tätä muutosta ei välttämättä voi pitää kovin luotettavina. Journalistiliitto on myös muuttanut jäsenkriteereitään vuonna 2014, ja liittoon on järjestäytynyt pienituloisempia ja sivutoimisia freelancereita, kun jäsenyyden tulorajasta on luovuttu. Tämä saattaa näkyä tuloksessa.

Työsuhteisten journalistien tuloja selvitettiin viimeksi huhtikuussa 2016. Tuolloin työsuhteisten journalistien keskimääräinen kuukausipalkka oli 3 698 euroa. Free-journalisti tienaa siis kuussa keskimäärin 1 682 euroa vähemmän kuin työsuhteinen kollegansa. Vuoden 2014 freelance-työmarkkinatutkimukseen verrattuna freelancerin keskikuukausiansio on noussut 25 euroa kuukaudessa. Työsuhteisilla keskikuukausipalkka on vastaavana, kahden vuoden tutkimusvälin aikana noussut 182 euroa. Ero työsuhteisten ansioihin on siis kasvussa.

YLE:n työsuhteiset freelancerit, valokuvaajat ja av-kääntäjät tienaavat lehdistölle työskenteleviä free-toimittajia paremmin

Radio- ja tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verotettava tulo olivat korkeammat kuin lehdistöfreelancereilla. Sekä laskutuksessa että verotettavissa tuloissa on selvä ero työsuhteista tai yrittäjä-työtä YLE:lle tai käännöstoimistoille tekevien ja lehdistölle yrittäjänä toimivien välillä. Kun radio- ja tv-työtä tekevien freelancereiden keskilaskutus oli 37 400 euroa ja verotettava tulo 30 400 euroa vuodessa, lehdistölle työskentelevillä freelancereilla keskilaskutus oli 32 300 euroa ja verotettava tulo 23 000 euroa. Valokuvaajien kokonaislaskutus nousi viime vuonna keskimääräistä suuremmaksi eli 40 800 euroon. Myös valokuvaajien verottajalle ilmoittama tulo, 26 100 euroa, oli korkeampi kuin toimittajana toimivien.

Kääntäjien kokonaislaskutus oli  41 200 euroa, ja verottajalle ilmoitetut tulot olivat 36 200 euroa.

Toimeksiantajalla, toimintamuodolla ja sukupuolella on merkitystä

Pääosin Yleisradiolta toimeksiantonsa saavien kokonaislaskutus nousi 39 600 euroon vuodessa. Verotettavat tulot olivat 34 100 euroa vuodessa. Pääosin muulle sähköiselle medialle toimivien vastaavat luvut olivat 38 000 ja 27 400 euroa.

Pääosin lehdistölle työskennelleen joukon keskimääräinen laskutus oli 32 800 euroa ja verotettava tulo 23 900 euroa. Tulot vaihtelivat sen mukaan, millaisille lehdille työtään myy. Pääasiassa sanomalehtityötä tekevät laskuttivat kokonaisuudessaan 32 100 euroa vuodessa ja ilmoittivatt verottajalle tuloikseen keskimäärin 19 600 euroa. Pääasiassa aikakauslehdille työskentelevien laskutus oli 32 700 euroa ja verottajalle ilmoitetut tulot 24 500 euroa. Pääosin asiakaslehdistölle ja viestintätoimistoille palveluitaan tarjonneiden kokonaislaskutus oli muuta lehdistöä hieman suurempi, 33 500 euroa. Kyseinen joukko kertoi verotettavan tulonsa olleen 25 500 euroa.

Mitä enemmän asiakkaita, sitä suurempi laskutus

Mitä enemmän freelancereilla oli toimeksiantajia, sitä suuremmaksi kokonaislaskutus nousi. Vuoden 2016 aikana vain yhdelle toimeksiantajalle työtä tehneiden laskutus oli ollut keskimääräistä pienempi, 31 500 euroa, kun useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskennelleiden vastaava summa oli 48 800 euroa.

Naisten ilmoittama verotettava vuosiansio oli tutkimuksen mukaan 2300 euroa pienempi kuin miesten. Sukupuolten välisen eron havaitsee myös kokonaislaskutuksesta: naisilla se oli ollut 31 900 euroa vuodessa, kun miehet ilmoittivat keskimäärin 36 000 euron suuruisesta vuosilaskutuksesta. Naiset myös vähensivät verotuksessa pienempiä kuluja (8 900 €) kuin miehet (12 200 €).

Pääkaupunkiseutulaisten ansiot olivat keskimääräistä suuremmat, 25 300 euroa. Maakuntakeskuksissa asuvat olivat ilmoittaneet verottajalle keskimäärin 20 700 euron vuositulot, muilla paikkakunnilla asuvat 21 300 euroa.

Yritysmuodossa toimivien kokonaislaskutus on keskimääräistä suurempi, verottajalle ilmoitettu tulo vaihtelee vähemmän toimintamuodon mukaan. Kokonaislaskutus kasvaa siirryttäessä yhtiömäiseen toimintamuotoon. Ryhmään ”osakeyhtiö” kuuluvilla laskutus oli 45 300 euroa. Toiminimellä työskennelleet ilmoittivat laskutuksekseen 33 700 euroa.

Kulut kasvoivat neljä prosenttia

Verottajalle ilmoitetut kokonaiskulut asettuivat keskimäärin 10 000 euroon. Kahdessa vuodessa kulut ovat nousseet noin neljä prosenttia. Osakeyhtiössä toimivien kulut olivat 12 200 euroa, henkilöyhtiössä vielä korkeammat eli 17 500 euroa. Verokortilla toimivien kulut olivat pienemmät, yhteensä 3 900 euroa.

Pääosin Ylelle työskentelevät (3 500 €), käännösyrityksissä toimivat (1 200 €) sekä lasku- tusyhtiön kautta toimivat (650 €) ovat esimerkkejä niistä freelancereistä, joiden kulut olivat olleet keskimääräistä pienemmät. Työsuhteisen freelance-työn kulut jäävät ymmärrettävästi pienemmäksi, sillä freelancerin ei tarvitse tällöin maksaa itselleen esimerkiksi yrittäjäeläkevakuutusta.

Valokuvaajat (20 900 €), ohjelmatekniset (25 200 €) sekä useamman kuin kymmenen toimeksiantajan lukuun työskentelevät (19 700 €) ilmoittivat keskimääräistä suuremmat kulut verottajalle.

Täyteen työaikaan ei päästä

Freelancerit käyttivät viime vuonna työntekoon keskimäärin 32 tuntia viikossa. Tuntimäärä ei ole noussut vuoden 2012 jälkeen. Vielä vuonna 2004 freelancer työskenteli keskimäärin 36 tuntia viikossa. Alityöllistettyjen määrä on ilmeisesti kasvanut, kaikille ei riitä kokopäiväisesti työtä. Työsuhteisen journalistin työaika on 37,5 tuntia viikko, ilman Kiky-lisäyksiä. Jos freelancerin työtunnit jäävät 32 tuntiin viikossa, se vastaa hieman yli neljää työpäivää viikossa.

Verokortilla toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat tekivät vain 29-tuntista työviikkoa. Verokortilla työsuhteista free-työtä tekevien keskimääräinen viikkotyöaika oli 34 tuntia. Toiminimellä toimivat freelancerit tekivät 36 tunnin työviikkoja ja pääsivät lähimmäksi täystyöllisyyttä.

Myös toimeksiantajien määrä vaikutti työaikaan. Pisimmät työpäivät oli niillä freelancereilla, jotka tekivät työtä useammalle kuin 10 toimeksiantajalle (36 tuntia). Yhden toimeksiantajan lukuun työskentelevien keskimääräinen työviikko oli kestänyt 31 tuntia.

Vuoden 2017 alussa palkkiot suunnilleen ennallaan

Vastaajia pyydettiin kyselyssä vertaamaan vuoden 2017 alkupuoliskon toimeksiantojen lukumäärää ja niistä maksettuja palkkioita edelliseen vuoden vastaavaan. Kaikkiaan 42 prosenttia totesi toimeksiantojen määrän pysyneen ennallaan. Aiempaa enemmän keikkoja oli ollut 29 prosentilla. Toimeksiannot olivat vähentyneet 24 prosenttilla vastaajista.

Palkkioiden määrä on pysynyt valtaosalla muuttumattomana. Kaikkiaan 69 prosenttia totesi, että tilanne on osapuilleen entinen.

Viisi prosenttia freelancereista kertoi, että palkkiot ovat kasvaneet ja seitsemän prosenttia kertoi niiden pienentyneen. 14 prosenttia totesi tilanteen tältä osin vaihtelevan: osa toimeksiantajista maksaa parempia palkkioita, osa taas huonompia..

Muun alan osuus kasvussa

Vastaajien tuloista keskimäärin 76 prosenttia oli kertynyt journalistisesta freelance-toiminnasta. Pääosin Yleisradiolle työskentelevien joukossaan journalistisen freelance-toiminnan osuus verotettavasta tulosta oli ollut 85 prosenttia. Pääosin sanomalehdistöltä toimeksiantonsa saavien vastaava luku oli 83 prosenttia.

Alle 35-vuotiaiden tuloista ne kattoivat 86 prosenttia. Tutkimukseen osallistuneiden naisten tuloista journalistinen freelancer-toiminta muodosti 78 prosentin osuuden. Miesten vastaava luku oli 70 prosenttia.

Yhteensä 39 prosenttia oli tehnyt myös muuta ansiotyötä kuin journalistisen alan freelance-työtä. Kaksi vuotta sitten vastaava joukko oli kooltaan 36 prosenttia.

Keskimääräistä useammin muuta ansiotyötä olivat tehneet pienillä paikkakunnilla asuvat (54 %), henkilöyhtiöissä toimivat (54 %) sekä valokuvaajat (55 %).

Mitä useampi toimeksiantaja, sitä pidemmät lomat

Freelancereiden vuosiloma oli kestänyt vuonna 2016 keskimäärin 4,9 viikkoa. Pisin yhtä- jaksoinen lomajakso oli puolestaan ollut 2,8 viikon mittainen.

35 – 44 -vuotiaat sekä 55-vuotiaat ja sitä iäkkäämmät freelancerit olivat lomalla keskimäärin 5,4 viikkoa.

45 – 54 –vuotiaat freelancerit lomailivat lyhyemmin, vain 3,9 viikkoa ja alle 35-vuotiaat yhteensä 4,4 viikkoa. Kun tilannetta tarkastelee toimintamuodon mukaan,  ennakkoperintärekisterissä olevat pitivät lomaa 5,3 viikkoa. Verokortilla toimivista itsenäisten ammatinharjoittajien loma (4,9 viikkoa) kesti hieman kauemmin kuin työsuhteisten freelancereiden (4,4 viikkoa). Pääkaupunkiseudulla asuvien loma oli ollut keskimäärin 5,2 viikon mittainen, muualla Suomessa asuvien hieman lyhyempi.

Usealle toimeksiantajalle työskentelevät olivat lomailleet kauemmin kuin etenkin ne, joilla oli ollut yksi toimeksiantaja. Mikäli toimeksiantajia oli ollut vähintään 6-10, loman kokonaiskesto oli keskimäärin noin viisi ja puoli viikkoa. Yhdelle toimeksiantajalle työskentelevien vuosiloman kesto oli kyselyn mukaan 3,9 viikkoa. Tästä voisi päätellä, että kun useille toimeksiantajille työskentelevien ansiot ovat paremmat ja viikkotyötunteja on enemmän, on lomaakin varaa pitää pidempään. Yrittäjäfreelancerin on kuitenkin laskutettava tulevien lomien ansiot etukäteen, jotta lomaa on mahdollista pitää ja lomankin aikana juoksevat yrittäjän sivukulut maksaa.

Työ tuo tyytyväisyyttä, ansiot eivät

Freelancereiden enemmistö kertoi olevansa vähintään melko tyytyväinen työtään ja elinolosuhteitaan koskeviin asioihin.

Etenkin henkinen hyvinvointi tyydyttää monia. Kolme neljästä (75 %) on siihen vähintään melko tyytyväinen tutkimushetkellä. Mielipiteet henkisestä hyvinvoinnista ovat entisenlaiset. Kolme neljäsosaa freelance-työmarkkinatutkimuksiin osallistuneista on jo pitkään ollut siihen vähintään melko tyytyväisiä.

Töiden jatkuvuus ja aineellinen hyvinvointi tyydyttävät harvempia. Hieman useampi kuin joka toinen (56 %) on niihin tyytyväinen. Freelancereiden tyytyväisyys aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen on vähentynyt tutkimus tutkimukselta vuoden 2006 huippuluvuista lähtien. Nyt tilanne muuttui, sillä tyytyväisten osuus hieman kasvoi edellisestä mittauksesta. Vuonna 2014 aineelliseen hyvinvointiin tyytyväisten freelancereiden osuus vastaajista oli 46 %.

Joka kolmannen sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, enemmistöllä neuvotteluvaraa

Joka kolmannen tutkimukseen vastanneen freelancerin mahdollisuudet neuvotella sopimusehdoista ovat heikot tai olemattomat. Vain seitsemän freelance-journalistia sadasta pystyy laatimaan sopimusehtonsa itse.

Kaikkiaan 32 prosenttia totesi oman sopimuksensa perustuvan toimeksiantajan ehtoihin, jotka ovat joustamattomat. 56 prosentilla sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, joista on kuitenkin mahdollista neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti.

Vain 12 % kuuluu yrittäjäin työttömyyskassaan, yrittäjäeläkettä maksaa 61 prosenttia

Kyselyyn vastanneista freelancereista runsas kolmannes sijoittaa itsensä ryhmään ”freelancer verokortilla”. Heistä 61 prosenttia on itsenäisiä ammatinharjoittajia (huolehtivat itse eläkemaksuistaan) ja 39 prosenttia työsuhteisia (työnantaja maksaa eläkemaksut).

Kaikkiaan 43 prosenttia vastaajista käyttää toiminimeä. Prosentti vastaajista toimii henkilöyhtiön (Ay, Ky) suojissa ja yhdeksän prosenttia osakeyhtiössä. Vastaajista kuusi prosenttia on osuuskunnan jäseniä, ja heistä heistä 54 % toimi Journalistiliiton Mediakunnassa, 46 % muussa osuuskunnassa. Kaksi prosenttia toimii laskutusyhtiön kautta, prosentti työskenteli sekä verokortilla että yhtiömuodossa.

 Yhteensä 64 prosenttia kertoi olevansa YEL-vakuutusvelvollinen. Heistä valtaosa, 61 prosenttia oli ottanut vakuutuksen. Ennakkoperintärekisteriiin kuuluvista, mutta ilman toiminimeä tai yhtiötä toimivista 87 prosenttia kertoi ottaneensa vakuutuksen. Toiminimellä toimivista freelancereista 95 prosenttia oli YEL:een piirissä. Pääosin lehdistölle työskentelevistä YEL -vakuutusvelvollisia oli 72 ja pääosin radion ja television lukuun toimivista 56 prosenttia.

Joka viides (20 %) kertoi kuuluvansa palkansaajakassaan, esimerkiksi Journalistiliiton Finka-kassaan, vain 12 prosenttia kuului yrittäjäin työttömyyskassaan.

Palautetta liitolle

Tyytyväisyys SJL:ään kohtaan kasvoi. Useampi kuin joka toinen pitää liittoa vähintään melko hyvänä freelancereiden edunvalvojana. Tyytyväisyys liittoon koheni nyt ensimmäisen kerran 2010-luvun jälkeen. Kolmessa edellisessä tutkimuksessa se oli joka kerta heikentynyt tasaisesti.

Yhteensä 63 prosenttia antoi Suomen Journalistiliitolle vähintään melko hyvän arvosanan freelance-jäsentensä etujen ajamisesta. 51 prosentin mielestä toiminnassa on onnistuttu melko hyvin. Kuitenkin vain 12 prosenttia arvioi liiton onnistuneen erittäin hyvin.

Kaksi vuotta sitten tyytyväisiä löytyi 45 prosenttia. Silloinkin liitolle positiivista palautetta antaneita oli enemmän kuin 2002, jolloin vain 23 prosenttia koki liiton kykenevän toimimaan melko hyvin freelance-jäsentensä tavoitteiden suuntaisesti.

Valtaosa haluaa jatkaa freelancerina

Freelancereiden enemmistö, 67 prosenttia, työskentelisi jatkossakin mieluiten freelance-pohjalta. Työsuhde kiinnostaa vajaata viidesosaa (18 %). Tässä suhteessa freelancerit ovat kuten ennenkin. Prosenttiosuudet ovat lähes samat kuin kaksi vuotta sitten.

Juuri kukaan ei haluaisi pois journalismin parista. Vain kuusi prosenttia havittelee pääsystä työsuhteiseksi jollain toisella alalla. Eläke maistuisi yhdelle sadasta.

Varsinkin ennakkoperintärekisterissä ja toiminimellä työskentelevät freelancerit pitävät ny- kyistä toimintamuotoaan hyvänä, eivätkä havittele sen vaihtamista. Mitä useammalle toi-meksiantajalle työskentelee, sitä todennäköisemmin haluaa jatkaa freelancerina.

Keskimääräistä useampi alle 35-vuotias 3-5 vuotta freelancer työtä tehnyt sekä harvemmalle kuin viidelle toimeksiantajalle työskentelevä olisi mieluiten työsuhteinen journalistisella alalla. Silti suurin osa näistäkin ryhmistä haluaa olla freelancer.

Vastaajat

Tutkimukseen vastanneiden freelancereiden keski-ikä on 47 vuotta. Freelancerina on toimittu keskimäärin 12 vuotta. Pääosa vastanneista, 62 prosenttia, tekee toimittajan töitä. Joka kymmenes on valokuvaaja. Jäljelle jäävä joukko koostuu lähinnä kääntäjistä, graafikoista sekä ohjelmateknisessä työssä toimivista.

Vastaajista on naisia 70 prosenttia. Heistä toimittajana työskentelee 68 prosenttia, miehistä 51 prosenttia.

SJL on koonnut tietoja jäsentensä palkkauksesta kahden vuoden välein toteutetuilla työmarkkinatutkimuksilla. Tutkimus kohdistettiin nyt kahdeksannen kerran ainoastaan järjestön freelance-jäseniin.

Tutkimuksen suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä liiton freelance-yhdistysten kanssa ja käytännön toteutuksesta on jokaisella kerralla vastannut Kantar TNS Oy (joka aiemmin tun- nettiin nimillä TNS Gallup Oy sekä Suomen Gallup Oy).

Kutsu Internet-tutkimukseen lähetettiin huhtikuussa 2017 sähköpostitse kaikille sellaisille Suomen Journalistiliiton freelance-jäsenille, joilla on liiton rekisterissä sähköpostiosoite.

Lähetys ajoitettiin tarkoituksella siten, että mahdollisimman moni pystyisi hyödyntämään veroilmoituksessa ilmoittamiaan rahamäärätietoja. Tämän arveltiin sekä helpottavan tutkimukseen vastaamista että tuottavan tarkempia tietoja, kun ilmoitettavat luvut eivät olisi pel-kästään muistinvaraisia. Näin on toimittu aikaisemminkin.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 231 henkilön vastauksiin. Heistä 204 kertoi kokonaislaskutuksensa ja 179 kuluihinsa liittyviä tietoja. Jatkossa täytynee pohtia, kannattaako tutkimuksia enää tehdä, jos vastausprosentti jää niin alhaiseksi, etteivät tulokset ole enää edustavia.

Lue koko raportti täältä: free-työmarkkunatutkimus 2017.

 

 

AK

Email this to someoneShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on Twitter